Hyvin usein sipulikukkien kukinta yhdistetään vain kevääseen ja korkeintaan alkukesään. Ajatellaan kenties, että pallolaukat päättävät sipulikukkien kauden. Toki suurin osa meillä menestyvistä lajeista onkin tuohon aikaan kukkivia mutta kaunista kukintaa löytyy syksyllekin. Syksy on mielestäni senkin vuoksi niin erityistä aikaa, että kukintaa ei ole yltäkylläisesti. Sen vuoksi nuo pienet ihmeet, jotka nousevat matalalta paistavan syysauringon valoon kukkimaan, ovatkin niin suuri ilon ja ihmetyksen aihe. Syksyllä ei myöskään ole yhtä kiire kuin keväällä ja näitä syksyn kukkasia ehtii jotenkin paremmin ihailemaan. Keväällä saattaa ainakin minulla mennä jokin kukinta kokonaan ohikin, huomaan vasta kuihtuneet kukat sitten jossain vaiheessa. Syyskukkijat ovat merkityksessään lähes yhtä tärkeitä itselleni, kuin kevään ensimmäiset lumikellot.

Ja mikä parasta syksyllä kukkivia sipuleita voi istuttaa juuri nyt ja kukinnasta pääsee nauttimaan jo heti samana syksynä! Itse aloitin eilen sipulien istutukset tälle kaudelle muhkeilla syysmyrkkyliljan, Colchicum sipuleilla. Lajeja ja lajikkeita löytyy myrkkyliljoista vaikka kuinka paljon, joten valinnan varaa on paljon. Valitettavasti vain kotimaisilta sipulimyyjiltä ne puuttuvat ja valikoimissa on korkeintaan muutamaa yleisintä lajiketta. Ja mikä valtava ero onkaan sipulien koossa. Eilen istuttamani syysmyrkkyliljan sipulit oli istutettava suuren piastolapion avulla, sillä pienellä istutuslapiolla en olisi saanut kaivettua tarpeeksi suuria kuoppia niille. Yksi sipuli täytti kämmeneni ja painoakin sillä oli melkoisesti. Iso koko lupailee pitkää kukintaa, sillä syysmyrkkyliljat puskevat samasta sipulista useita kukkasia.

Kun kukinta alkaa vuosien myötä taantumaan kannattaa kurkata maan alle ja jakaa liian tiuhassa kasvavia sipuleita uusille kasvupaikoille. Syysmyrkkyliljat kannattaa istuttaa melko aurinkoiselle paikalle mutta ei ihan paahteeseen kuitenkaan. Paikan valinnassa täytyy myös ottaa huomioon se, että ne kasvattavat kesällä suuren kauniin vihreän lehdistön, joka kuihtuu vasta melko myöhään kesällä.

Syysmyrkkyliljojen istutus

Kuten jo edellä kerroinkin, kaivoin sipuleille kunnon istutuskuopat isolla lapiolla. Suuret sipulit laitoin noin 15-20 cm syvälle, sillä olen huomannut niillä olevan taipumusta nousta ajan myötä melko pintaan. Voi tosin olla, että aina en ole saanut sipuleita istutettua tarpeeksi syvälle ja sen vuoksi ne nousevat sitten lisääntyessään kohti pintaa. Jokin aika sitten poistin vanhalta istutukselta kokonaan ruskettuneita syysmyrkkyliljojen lehtiä ja siinä samalla pyörähti pinnalle useita sipuleita. Kiikutin ne silloin Kauhurinteeseen ja nyt siellä jo kukitaan. Tämä kovasti minulla lisääntyvä myrkkylilja on Colchicum (Speciosum-Ryhmä) ’The Giant’, jota on kotimaisillakin sipulikauppiailla hyvin tarjolla. Suosittelen sitä uuden puutarhan ensimmäiseksi myrkkyliljaksi sen helppouden ja lisääntymisen vuoksi. Ja se on myös melko aikainen. Meillä se nousi maasta jo tällä viikolla. Puutarhani on kasvuvyöhykkeellä Ib.

Sipulikukille käytän myös usein istutusvaiheessa luujauhoa tai jotain muuta pitkäkestoista luonnonlannoitetta. Nyt ei luujauhoa ollut, joten laitoin kuoppaan vähän syyslannoitetta. Kastelin istutuskuopan sangollisella vettä ja annoin sen imeytyä ennen sipulien asettelua. Sipulit istutin vähän pötkölleen, sillä pelkään että syksyn ja talvenkin vesisateet saattavat muutoin mädättää sipulin. Sipuleissa oli yläpuolella vähän samantyylinen syvennyt kuin pikarililjoilla, jotka myös istutetaan sivuttain. Sipuli kyllä tietää missä suunnassa on taivas ja missä maa, joten vaikka sipuli olisi ylösalaisin niin se ei periaatteessa haittaa. Tosin se tietysti hieman hidastaa kukintaa kun kukka-aiheilla on pidempi matka maan pinnalle.

Muita syksyllä kukkivia sipulikasveja

Syysmyrkkyliljojen lisäksi minulla kasvaa puutarhassani erilaisia syyskrookuksia ja syklaameja. Syksyllä kukkivista krookuksista maustesahraminakin tunnettu Crocus sativus, kasvaa ruukussa sen myöhäisen kukinnan vuoksi. Eilen kaivoin ruukun kasvihuoneen periltä ja kastelin läpikotaisin. Nyt odottelen mahdollista kukintaa, joka voi mennä pitkälle lokakuuta. Ruukku on ollut minulla talvet kellarissa, missä se aloittaa lehtien kasvattamisen jo hyvissä ajoin. Lehtevänä nostan ruukun keväällä ulos aurinkoon ja pitkälle kesään siinä on tuuhea lehtikasvusto, joka loppukesällä sitten itsestään kuihtuu.

Muut syyskrookukset minulla kasvaa ihan penkeissä puutarhassa. Lämmin Kauhurinne on ollut niille mieluisinta aluetta mutta niin hyvin en ole niitä kuitenkaan saanut viihtymään, että olisin voinut sipuleita jakaa. Muutaman vuoden välein lisäilen jonkun pussillisen niin sillä tavalla olen niistä saanut nauttia joka syksy.

Tässä kasvihuoneessa kesänsä veittänyt C. hederifolium ’Silver leaf Pink’.

Ehkäpä kaikista ihanin syyskukkija on minulle kuitenkin syklaamit ja erityisesti murattisyklaami, Cyclamen hederifolium. Monen monituista vuotta ne elivät myös puutarhan kuivassa rinteessä jopa hieman lisääntyen, mutta sitten yhden kovan talven jälkeen ne kuolivat. Sen jälkeen olen siirtynyt kasvattamaan niitä ruukuissa, jotka talvetan kellarissa. Ruukuissa ne ovat jopa lisääntyneet siemenistä, mistä olen erityisen iloinen. Ruukuissa kasvavat syklaamin mukulat voi istuttaa melko pintaan, toisin kuin maahan istuttaessa. Pinnassa kasvaessaan mukulat kukkivat minusta paljon runsaammin, eivätkä mätäne niin helposti kun yläosa on näkyvissä. Syklaamiruukkujen pinnan olen kattanut myös soralla eli kasvatan niitä vähän samalla tavalla kuin mehikasvejani. Syklaameillakin on selkeät lepokautensa jolloin kastelua vähennetään.

Erilaisia syklaamien lajeja, joita tekisi mieleni kokeilla ovat C. cicilicum, C. libanoticum ja C. repandum. Nämä luetaan Englannissa C. coum:in lisäksi talvenkestäviksi, joten meilläkin ne menevät ainakin ruukkukasvatuksessa. Kaikki nuo lajit eivät tietenkään ole syksyllä kukkivia. Tätä postausta kirjoittaesani löysin perusteellisen artikkelin syklaameista Alpine Garden Society:n eli AGS:n nettisivuilta.

Vaan mitäpä olisikaan syyspuutarha ilman hortensioita. Tällä hetkellä yhdessä nousevien myrkkyliljojen kanssa samalla alueella kukkii ihanaakin ihanampi Endless Summer-hortensioihin lukeutuva jalohortensia ’Twist-n-Shout’. Se kukkii meillä harvoin, sillä en talvisuojaa sitä mitenkään. Kasvi kyllä herää eloon kylmänkin talven jälkeen mutta koska varret paleltuvat lumirajan yläpuolelta ei se silloin ehdi kukkia. Nyt viime talvi oli niin lauha, että paleltumisia ei tullut ja kukkaloisto on sen mukainen.

Rauhallista sunnuntaita ja uutta viikkoa kaikille💙

  1. Löysin tänään ilokseni kolme Giantin sipulia tulppaanihyllyn vierestä. Kaikki ostin, enempää ei ollut. Vaikuttivat elinvoimaisille. Siispä istuttamaan. – terkuin pienen pihan Tuija

    • Ihana löytö🤩 Täällä jo ensimmäiset viikonloppuna istutetuista piipottavat maan pinnalla. Kiire niillä on nousta kukkimaan ennen talvea.

  2. Meillä syysmyrkkyliljat tahtovat jäädä aika lyhytikäisiksi, mutta ostan niitä siltikin melkein joka vuosi:)

    • Ootko istuttanut tuota Giant:ia se on mulla ollu sellainen mikä ihan lisääntyy. Muut tulee uskollisesti mutta ei niitä ole jakamaan päässyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous: 4 lehteä + digi 29 €
Tilaa nyt
Tietosuoja

Lue tarkemmin tietosuojaselosteestamme.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat sivuston toiminnan kannalta pakollisia toiminnallisia evästeitä.

Kolmannen osapuolen evästeet

Kolmannen osapuolen evästeitä käytetään kävijätilastointia ja käyttäjien tekemien valintojen tallentamista varten.

Sivustolla seurataan verkkosivujen kävijämääriä ja käyttötapoja Google Analyticsin avulla. Evästeiden avulla kerätään tietoja esim:
- sivuston kävijämäärästä
- käytetystä selaimesta
- käytettävistä sivustoista ja toiminnoista

Lisätietoa verkkosivulla käytettävistä evästeistä saat tietosuojaselosteestamme.