Sipulikukkien hyötäminen — ruukut kellarista valoon

Vallan hurmaava keväinen viikonvaihde alkaa pian olla taputeltu. En millään haluaisi vielä päästää irti vaan ei auta, maanantai saapuu sekin aina vuorollaan. Onneksi saan viettää alkuviikon taas koulussa ja ulkona viihtyvän opettajan tunneilla. Mikäli ilmat suosivat uskoisin meidän viettävän ainakin osan päivää ulkona koulun puutarhassa. Olisi ihanaa päästä vaikkapa siistimään koulun istutusalueita. Siellä on monella alueella niin rumasti kankaat näkyvissä, että kunnon kerros kuorikatetta ei olisi yhtään pahitteeksi. Katetta näytti olevan harjoituskentän reunalla ja Avant kauhoineen tallissa, joten nopsasti saataisiin alueet porukalla siistittyä. Ja mikäli määrärahat antaisivat myöten, voisi osa porukasta lähteä hakemaan vähän sipulikukkia ja istuttaa sipulikukkaruukut pääovien edustalle. Ja kalenteriin muistutus, että syksyllä tehtäisiin jo valmiiksi ruukkuistutukset ja haudattaisiin ne vaikka kompostikasoihin talveksi. Maakellaria en ole ainakaan vielä koulun alueelta bongannut.

Kellarissa säilytän myös aikaisin keväällä kukkivia esikkoja. Joskus ne elävät useita vuosia ja olen saanut niistä myös jaettua lisää taimia ruukkupuutarhaani.

Sipulikukkaruukkujen säilytys

Kellarin puutteessa kompostit ovat nimittäin erittäin hyvä ja helppo tapa säilyttää sipulikukkaruukut kevättä varten. Siellä ne saavat luonnollisen kylmän jakson, jonka ne tarvitsevat juurtuakseen ja virittyäkseen kukintaan. Kompostin lisäksi ruukut voi myös haudata vaikkapa kylvölavoihin tai kasvimaahan. Ennen kellarin rakentamista säilytin myös muita ruukkukasveja samaan tapaan. Taisinpa vielä heittää ruukkujen suojaksi palan routaeristettäkin. Se suojasi liialta kosteudelta ja helpotti keväällä ruukkujen esiin kaivamista. Eli ilman kellariakin kannattaa ehdottomasti kokeilla sipulikukkien hyötämistä. Itse olen kokenut helpoimmiksi hyödettäviksi erilaiset narsissit ja nuo aloituskuvan assyrianpikarililjat, Fritillaria uva-vulpis. Vaikeimpia ovat olleet monet tulppaanit. Onnistumisia on tullut lähinnä kasvitieteellisillä tulppaaneilla. Vaikka muistan kyllä myös yhden onistumisen upeilla ’Carneval de Nice’- tulppaaneilla. Löysinpäs niistä kuvankin tuolta vanhasta postauksesta.

Milloin ruukut sitten kannattaisi tuoda valoon?

Olen huomannut, että hirveän paljon aikaisempaa kukintaa en ole ruukkuistutuksillani saanut verrattuna puutarhassa kasvaviin sipulikukkiin. Korkeintaan 1-2 viikkoa mutta ei aina sitäkään. Mikäli ruukkuja toisi sisälle taloon niin silloin varmaan kukkisivat selkeästi paljon aikaisemmin mutta en ole sitä koskaan kokeillut. Kukinta kestää ulkona viileässä niin paljon pidempään, että senkään takia en ole hennonut ruukkuja koskaan sisälle tuoda. Aikaisilla lumikelloilla olen saanut ehkä eniten venytettyä sipulikukkien kukintaa kauden alusta. Nyt ruukussa kukkineet lumikellot alkavat jo nuupahtaa kun maassa olevat vasta aloittelevat parhainta kukintaansa. Lumikellot myös kestävät kylmää varmasti parhaiten, joten pienet yöpakkaset eivät niitä haittaa. Tällaisena lauhana talvena ovat lumikelloruukut olleet ulkona muutamaa kylmempää jaksoa lukuunottamatta tammikuusta asti. Itse henkilökohtaisesti nautin ruukkujen siirtelystä edes takaisin mutta mikäli se tuntuu liian työläälle niin sitten vain nostaa ruukut valoon vasta myöhemmin. Säätiedotuksia kannattaa kuitenkin seurata vielä näin maaliskuussakin, sillä suuria ja nopeita lämpötilojen muutoksia kannattaa alkuvaiheessa välttää. Esimerkiksi nuo aloituskuvan pikarililjat nostelen vielä jonkin aikaa öiksi kellarin puolelle. Narsissit jätin jo eilen kasvihuoneeseen ja hyvin selvisivät pakkaselle painuneesta yön seudusta.

Ja tietysti pakkaa sekoittaa vielä mm. talvisäilytyspaikan lämpötila ja valo-olosuhteet. Kellarissani on talvisin lämmintä noin +2-3°C ja sipuliruukut ovat pimeässä osassa kellaria. Vielä kertaakaan ei ole ollut ongelmana sipulien liian aikainen herääminen tai varsien venyminen. Varret varmasti venyvät herkimmin liian lämpimissä olosuhteissa kuten vaikkapa autotallissa jossa pidetään peruslämpöä. Maassa tai kompostissa talvetetut sipulikukkaruukut taas heräilevät lähes samassa tahdissa maassa kasvavien kanssa. Etuna on kuitenkin maassa kasvaviin verrattuna se, että saat viedä ruukullisen kauneutta haluamaasi paikkaan, vaikkapa terassin pöydälle.

Miksi nähdä vaivaa kun voi ostaa valmiinakin?

Istuttamalla omat sipulikukkaruukut on lajivalikoima huomattavasti suurempi, kuin mitä keväällä saa ostaa valmiina puutarhamyymälöistä. Etupäässä tarjolla on kihlanarsissia ’Tete a Tete’ ja vain isommista myymälöistä voi löytää jotain vähän erikoisempaa kuten kirjopikarililjoja. Ja tietysti kasvit tulevan myös edullisemmaksi itse kasvattaen. Minulla oli syksyllä pussimultakin loppu ja istutuin sipulit omaan lehtikompostiin, johon olin sekoittanut mukaan hienoa soraa. Jännä nähdä miten kasvu nyt sitten etenee ja voinko jatkossa siirtyä yhä enemmän käyttämään tuota lehtikompostia ruukkupuutarhassani.

Sipulikukkaruukkujen lisäksi yritän myös säilyttää jokakeväisen esikkohankinnan seuraavaan kauteen. Tämän kerratun kääpiöesikon löysin ruokakaupasta alennushintaan. Se on ollut kellarissa valon alla noin kuukauden ja nyt se puskee uutta kukkaa. Kukinnan jälkeen istutan sen kesäksi isompaan ruukkuun ja se saattaa kukkia uudestaan loppukesällä.

Kuinka säilyttää kukkineet sipulikukkaruukut?

Kun kukinta sitten jossain vaiheessa on ohitse olen kaivanut ne viime vuosina suoraan maahan. Ennen jätin sipulikukkaruukut pyörimään jonnekin kasvihuoneen läheisyyteen ja kastelin jos muistin tyylisesti ne ajelehtivat syksyyn asti, ennen kuin sitten istutin sipulit puutarhaan. Nykyään pyrin istuttamaan ruukkujen sisällön heti maahan. Tietysti kuihtuvat lehdet aluksi hieman rumentavat istutusaluetta mutta pian kasvun edetessä ne häviävät muiden kasvien lomaan. Nopeasta istuttamisesta on myös se etu, että ruukku vapautuu nopeasti seuraavaan istutukseen. Sipulikukat voi myös tietysti siirtää vaikkapa muoviruukkuun mikäli haluaa jättää istutuksen vasta syksyyn. Tärkeintä on antaa lehtien lakastua luonnollisesti ja kerätä ravinteita seuraavan vuoden kukintaan. Ja tietysti olisi hyvä myös vähän lannoittaa, sillä ruukussa kasvilla on aina rajoitettu määrä ravinteita. Nestemäinen lannoite liukenee nopeasti ja sipulikukat ehtivät käyttää sen hyväkseen. Taidankin huomenna kastella omat sipulikukkaruukkuni laimealla lantavedellä. Pelkkä lehtikomposti taitaa olla melko ravintoköyhää, vaikka kanankakkaa laitoinkin kerrosten väleihin kun kasasin kompostia.

Ai niin ja loppuun vielä vinkki tämän hetken puutarhatöistä. Muistakaahan vaihtaa puutarhan lintusille puhtaat lakanat. Täällä etelässä alkaa olla jo viimeiset ajat ennen kuin pönttöjen sisustamiset alkavat. Viime kesänä muodissa olivat meidän puutarhassa ainakin sammaleet ja lampaanvilla mamman keltaisesta koristepallosta.

Ihanaa maaliskuun loppua kaikille seuraajilleni💛

Kukkasipuleita ruukkuun

Julkaistu 23.3.2025

Ei ole kommentteja.

Sipulikukkien hyötäminen — ruukut kellarista valoon

Sipulikukkaruukkujen säilytys

Milloin ruukut sitten kannattaisi tuoda valoon?

Miksi nähdä vaivaa kun voi ostaa valmiinakin?

Kuinka säilyttää kukkineet sipulikukkaruukut?

Lähetä kommentti Peruuta vastaus

Mama's garden

Arkisto

Kotipuutarhan blogit

Mama's garden

Minna Räisänen

Somepuutarhuri

Johanna Rönnlöf

Uusimmat

Nyt talteen tuoksumiekkaliljat ja muut

Syksyn säveliä ja tulevaisuuden haaveita

Syksyllä kukkivat sipulikukat

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Sipulikukkien hyötäminen — ruukut kellarista valoon

Sipulikukkaruukkujen säilytys

Milloin ruukut sitten kannattaisi tuoda valoon?

Miksi nähdä vaivaa kun voi ostaa valmiinakin?

Kuinka säilyttää kukkineet sipulikukkaruukut?

Lähetä kommentti Peruuta vastaus

Arkisto

Kategoriat

Avainsanat

Kotipuutarhan blogit

Mama's garden

Minna Räisänen

Somepuutarhuri

Johanna Rönnlöf

Uusimmat

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Tilaa Kotipuutarha-lehti