Louhisaaren kartanon puutarhassa

Vierailin viikonloppuna tyttäreni luona Turussa ja siinä yhteydessä löysin tieni Louhisaaren linnan puutarhaa kiertelemään. Linna on talvikaudella suljettuna mutta puutarhan portit olivat avoinna, joten uskaltauduin tutkimaan myös niiden sisäpuolelle.

Linnan takana avautuu laaja englantilaistyylinen maisemapuutarha vanhoine puineen.

Louhisaaren pitkä historia

Louhisaaren historiaa tiedetään 1400-luvun puolivälistä lähtien, jolloin silloinen tilanomistaja Elin avioitui asemies Magnus Flemingin kanssa. Elinin sukunimeä ei tiedetä. Tuon avioliiton jälkeen Louhisaari pysyi saman suvun hallussa aina vuoteen 1791 asti. Tämän jälkeen tilaa hallitsi Mannerheimin suku ja kaikkien tuntema Suomen marsalkka Mannerhein syntyi Louhisaaressa 4.6.1867, seitsenpäiseen sisarusparveen.

Kartano kuitenkin myytiin vielä yhdelle suvulle vuonna 1903, jolta linna puistoalueineen siirtyi 1961 Suomen valtion omistukseen ja museoviraston hallintaan.

Varhaisin maininta Louhisaaren puutarhasta on löytynyt 1610-luvulta, jolloin oikeudenkäyntiasiakirjassa mainitaan Louhisaaren kirsikkapuutarha. 1600-luvulla kartanolle luotiin barokki-ihanteita mukaileva asemakaava. Kunniapihalta lähti kahden kilometrin pituinen suora ajotie Askaisten kirkolle asti. Puutarhurimestarin asiakirjoista on selvinnyt, että 1700-luvulla linnan puutarhassa on kasvanut ainakin mulperipuita, viinimarja- ja kasviaismarjapensaita, omenapuita ja parsapenkkejä. Mannerheimien aikana puutarha oli marsalkan isoisoäidin Wendla Sofian mielenkiinnon kohteena. Hänen toimestaan muotoutui kartanon ja meren väliin jäävä Englantilaistyylinen maisemapuutarha. Linnan puutarhassa on ollut myös 1700-luvulla yleinen ruutanalammikko ja kasvihuonekin. Niiden sijainnista en kuitenkaan löytänyt tarkempaa tietoa.

Maisemapuutarhan katseenvangitsijana toimii vanha kylpylärakennus.

Tietenkin kartanon alueelle rakennettiin myös huvimajoja ja rannassa ollutta vanhaa kylpylärakennustakin laajennettiin kesällä 1825 jolloin se sai nykyisen temppelimäisen olemuksensa ja alkoi toimittaa myös huvimajan virkaa. Vuonna 1874 tilatussa puutarhasuunnitelmassa säilytettiin puiston ja puutarhan perusrakenne mutta alueita ryhdistettiin istuttamalla mm. palsami- ja harmaapoppeleita ja uusi omenatarha. Puutarhassa oli myös ns. tapettiryhmiä ja kaartuvia puutarhakäytäviä. Hyötytarhan puoli säilyi kuitenkin edelleen barokille tyypillisenä säntillisenä muotopuutarhana, millainen se on nykyisessäkin asussaan.

Hyötytarha sijaitsee kartanorakennuksen keskiakselin vasemmalla puolella.

Kesästä 2016 lähtien on linnan hyötypuutarhassa voinut tutustua 1700-luvun hyöty- ja koristekasveihin. Hyötytarhan kunnostamisessa hyödynnettiin Pehr Kalmin oppeja symmetriasta ja kasvien hyötykäytöstä ravintona tai lääkkeeksi. Tällä hetkellä kartanolla panostetaan myös omenatarhan laajentamiseen.

Hyötytarhaa reunusti paikoin ihanan rehevä iisoppiaita.

Kartanolla täytyy kyllä päästä ensi kesänä käymään myös sen aukioloaikana, sillä löysin lähteestä maininnan kartanon sivurakennuksessa olevasta näyttelystä, missä syvennytään juurikin kartanon puutarhahistoriaan. Kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta, toivottavasti se on edelleen olemassa!

Tässä lisää herkullisia yksityiskohtia linnan puutarhasta!

Latva-artisokka

Linnan puutarhan hyötytarhasta löytyi niin kauniita latva-artisokan kukkia! Voin vain kuvitella miten upeita nämä ovat olleet loppukesän puutarhassa tanakasti pystyssä seisoessaan.

Mielenkiintoisia siemenkotia

Yritin tunnistella hyötytarhan kasveja tuoksuista ja siemenkotien ulkonäöstä mutta tämä jäi ilman nimeä. Tunnistatko tämän erittäin aromaattisen kasvin, joka oli jo syksyllä kasvattanut lupaavan vihreän lehdistön maan rajaan?

Hyötytarhan kastelu

Laatikoista rakennettu hyötytarha vaatii tietysti kasvukaudella säännöllistä kastelua. Vaikka laatikot olivatkin melko kookkaita niin silti viljelykset kuivahtavat helposti koholla olevissa laatikoissa. Aluetta ympäröivät tasaisin välein kuvan mukaiset jykevät tammitynnyrit kätevillä hanoilla varustettuina.

Kasteluputket

Entisen kylpylärakennuksen takana oli melko tuore istutus, jonka yhteydestä bongasin kätevät ja kauniit kasteluputket. Ihana tapa hyödyntää vanhat savitiiliset salaojaputket. Putkien kautta vesi menee suoraan puun juuristoalueelle!

Kukkapenkin reunus

Kartanorakennuksen takana sijaitsevan kylpylärakennuksen edustalla oli viehkosti reunustetut kukkapenkit. Harjateräksestä taivutetut ja kauniilla sävyllä maalatut kaaret näyttivät kivalta tähänkin aikaan vuodesta.

Lähteet: https://www.kansallismuseo.fi/fi/louhisaari, https://www.gardenartsociety.fi/pdf/PM/Louhisaarenkartanolinna.pdf

Julkaistu 1.2.2026

Ei ole kommentteja.

Louhisaaren kartanon puutarhassa

Louhisaaren pitkä historia