Blogi Mama’s garden

Blogi Vihersisustus

Leikot spiraaliin — kukkakimpun sitominen

Kaipasin kirjallisia ohjeita kimpun sitomiseen, enkä YouTube:n lisäksi sellaista oikein löytynyt joten päätin sitten tehdä sellaisen. Joten tässäpä nyt sitten hakukoneelle löydettäväksi ihan uusi ohje-postaus kukkakimpun sitomiseen spiraalitekniikalla. Ja sain muuten tästä tosi kivasti hyvän syyn lähteä tänä aamuna hakemaan sylillisen leikkoja.

Kartoitin samalla meidän lähimarketin leikkotarjontaa, sillä meillä on työporukan kanssa suunnitteilla oma kimppukurssi. Kyllähän se vielä kukkakaupan kautta oli pyörähdettävä, jotta sain kimppuuni jotakin sykähdyttävää pääkukaksi. Tiedän, että pitäisi kannattaa marketin sijaan oikeita kukkakauppoja, mutta minulla ei ainakaan ole siihen aina oikein varaa. Tällä tavalla ostoksia jakamalla saan sekä runsaan kimpun, että kannatettua myös sitä paikallista ihanaa kukkakauppaa.

Kukkien valintaan kannattaa käyttää hieman aikaa. Kannattaa ensin valita ne kimpun kauneimmat pääkukat ja vasta sitten miettiä mitkä sopisivat tukemaan niiden kauneutta. Itse tein tänään väärin päin ja kirkkaan valkoiset krysanteemit eivät lopulta niin hyvin kimppuun mielestäni istuneetkaan. Krysanteemit ovat hyviä kestoltaan mutta niiden jäykkä ja pönäkkä olemus on vaikea saada asettumaan kimppuun kauniisti. Jatkossa taidan jättää sen kokonaan pois kimpuistani. Onneksi keltainen terttuneilikka vuorostaan sopi erittäin hyvin yhteen kruunuvuokon tummaan violetin sävyyn.

Kukkien lisäksi tarvitaan tietysti myös vihreää. Nykyään marketeista saa mm. ihania eukalyptusnippuja, joita olen joskus hankkinut myös kranssitarpeiksi. Ne säilyvät pitkään kauniina ja säästän ne aina lopulta kuivakukiksi. Minulla on muuten nyt ensimmäistä kertaa ollut eukalyptuksen taimi kellarissa talven yli ja se näyttää voivan oikein hyvin! Joten jatkossa pyrin olemaan entistä omavaraisempi kimpuissa tarvittavan vihreän suhteen.

Nyt ei tarvinnut enää pakkasista huolehtia mutta tärkeää on tietysti talviaikaan, ettei kukkaset palellu matkalla kaupasta kotiin. Markettien kukkien kanssa olet ns. omillasi. Onneksi kauppojen yhteydessä on kuitenkin pakkauspisteitä, joissa voi ostoksensa itsekin kääräistä pakettiin. Kovalla pakkasella käärepaperia tarvitaan paljon, jopa neljästä viiteen kerrosta! Kukkakauppojen käyttämä ohut silkkipaperi muuten suojaa kukkien herkkiä terälehtiä hankautumilta. Sitä ei markettien pakkauspisteillä taida olla laisinkaan. Kukkakaupasta kukat saa aina ammattilaisen pakkaamana ja monille se jo itsessään ratkaisee päätöksen ostopaikasta. Oletko muuten tiennyt, että talvella kukkapakettia ei saakaan avata heti kun tulet kotiin? Paketti annetaan rauhassa ensin lämmetä ja vasta sitten aukaistaan. Kaikenlaiset nopeat muutokset stressaavan kukkasia ja niiden kesto heikkenee.

Mikäli sidot muutamankin kukkakimpun vuodessa itse, kannattaa hankkia omaksi oikea kukkaveitsi. Sillä saa nimittäin vedettyä leikkoihin hyvät imupinnat. Imupinta vedetään kaikilla muilla leikoilla vinoon mutta tulppaaneilla se on suora. Tulppaanien ei yleensä toivota kasvavan pituutta ja suora imupinta hillitseen sitä. Keittiösakset kannattaa unohtaa koska ne litistävät varsien päät, eivätkä kukat enää pysty kunnolla imemään maljakosta vettä. Tilasin kukkakurssilaisille saksalaiset veitset ja niille tuli hintaa kolmisen euroa kappaleelta. Testasin tänään yhtä ja veitsi oli todella hyvän tuntuinen käytössä. Eli kolmella eurolla pääsee jo harrastuksen alkuun. Ja mikäli sitoo vain omista kukista niin muita kustannuksia ei sitten tulekaan. Miten ihanan edullinen harrastus voikaan parhaimmillaan olla tämä kukkasten kanssa puuhailu!

Kukkakimpun tekemiselle kannattaa muuten miettiä jokin hyvä paikka kodissasi. Sellainen missä voit käsitellä kukat niin, etteivät ne imupintoja leikatessa tökkää vaikkapa edessä olevaan jääkaapin oveen. Jos olet vasenkätinen niin pitelet kimppua oikeassa kädessäsi. Silloin luonnollisesti otat kukat pöydältä joka on vasemman kylkesi puolella. Maha pois pöydältä, sanoi opettaja meille ohjeeksi koulun leikkokukkaviikolla!

Kun sitten olet käynyt leikkoniput läpi niin ne kannattaa ennen sidontaa antaa olla jonkin aikaa maljakossa imemässä vettä. Uusilla imupinnoillaan ne hörppivät vartensa täyteen kädenlämpöistä vettä. Vanha tapa laittaa puuvartiset kuumaan veteen taitaa olla jo uusilla tutkimuksilla kumottua tietoa. Pääasia, että maljakon vettä vaihtaa muutaman päivän välein tai ainakin silloin kun se näyttää silmin nähden likaantuneelta. Myös jatkuva vaihtaminen voi stressata kasveja. Ja imupintoja leikkauksen yhteydessä leikoista poistetaan muuten reippaasti alimpia lehtiä. Lehdet eivät saa jäädä spiraalin pyörteisiin, eivätkä olla kosketuksissa maljakon veteen. Maljakoita kannattaa hankkia eri kokoisia. Kaikki kimput eivät sovi pitkään ja kapeaan vaasiin vaan on hyvä omistaa myös ainakin yksi matala ja pullea maljakko. Ja kun itse sidot kimpun niin maljakon valinta kannattaa tehdä heti aluksi ja sitoa kimppu juuri siihen kyseiseen malliin sopivaksi.

Kyllä, nyt on se hetki kun tartut kahteen ensimmäiseen kukkavarteen ja laitat ne edessäsi ristiin. Ja sitä samaa ristiin laittamista sitten vain jatketaan ja jatketaan. Kun et enää saa pideltyä kukkasia sormiesi välissä, kimppu siirretään peukalon hankaan ja jatketaan kukkien asettelua. Kun haluat jonkun kukan kimpun takapuolelle, ujutat sen sinne siten, että tunnet kättäsi vasten kukan solahtavan samaan spiraaliin muiden kanssa. Kimpun keskellekin voi kukkia lisätä kunhan varmistaa, että ne menevät saman suuntaisesti kuin muut eli siihen spiraaliin. Kimppua ei siis tarvitse pyörittää kädessä ollenkaan vaan se pysyy napakassa otteessa koko ajan paikoillaan. Jos haluat pyöritellä tai muutella kukkien korkeuksia, se tapahtuu spiraalin alapuolelta varsien päistä. Itselle tuli tästä mieleen tivoleiden narunveto.

Ja kimppu pidetään sidonnan ajan kädessä kohtisuoraan kattoa. Kukkasia ei roikoteta pituussuunnassaan ihan jo senkin vuoksi, etteivät pitkät varret napsahtaisi niin helposti poikki. Kimpun asento myös vaikuttaa paljon sen painoon. Pystyssä oleva isokaan kimppu ei tunnu läheskään niin painavalta kuin jos sitä roikottaa alaspäin. Jos käyttämissäsi leikoissa on nivelkohti kuten näissä terttuneilikoissa on, ei nivelkohta saisi osua spiraalin kohdalle. Aluksi kannattaa siis valita tuon kruunuvuokon tapaisia nivelettömiä kukkia.

Vaikka kimppua ei päästäkään otteestaan niin on kuitenkin tärkeää kurkkailla tasaiseen tahtiin myös kimpun takapuolelle rannetta kääntelemällä. Pyritään siihen, että kimppu olisi tasaisesti kaunis joka suunnasta katsottuna. Tähän ammattilaiset käyttävät muuten usein apunaan peiliä sidontapisteensä seinällä. Tuo tasaisuus onkin itselleni se kaikista vaikein asia. Kukkaset pitäisi olla hieman eri korkeuksilla, jotta ne näyttäisivät kimpussa mahdollisimman luonnollisilta. Samalla niitä pitäisi kuitenkin olla tasaisesti joka puolella.

Ilmavasti sidottu kimppu on muuten tosi näyttävä vaikka siinä ei olisi kovin paljon kukkasiakaan. Joskus vähän on siis myös enemmän ja välikukkakin voi olla se kimpun kaunotar! Se kimpuissa onkin niin ihanaa, että jo pienellä rahalla voit saada kaunista kotiin. Jopa 20 eurolla saa todella kauniin kimpun. Katselin kukkakaupassa kun floristi sitoi toiselle asiakkaalle sen hintaisen tulppaanikimpun.

Vaan miksi tuo spiraali sitten on niin tärkeää oppia? Kun kukkien varret menevät kaikki samaan suuntaan, eivät ne sidoksen alla litisty niin helposti. Jos siis saat sidotun kukkakimpun, niin älä missään nimessä poista sitä narua, joka pitelee kukkasia kimpussa! Naru ei vahingoita kukkien varsia tai estä veden virtausta silloin kun kukat on aseteltu oikeaoppisesti spiraaliin.

Ja jottei asia menisi liian helpoksi on narun sitomisessakin oma tekniikkansa. Naru laitetaan keskeltä kaksinkerroin. Sitten tuo syntynyt taitoskohta pujotetaan napakasti kimppua pitelevän käden pikkkurillin koukkuun ja pingotetaan narua nimettömällä ja keskisormella tiukalle. Kierretään kukkakimpun ympäri kahteen kertaan ja solmitaan kaksinkertaisella solmulla. Vielä kierros ympäri ja sitten tehdään umpisolmu. Sidos saa olla melko napakka, riippuen vähän käytettyjen kukkien varsien kestosta. Umpisolmusta nostamalla naru ei saisi tuntua löysälle, silloin se on tehty oikein ja kukat pysyvät paikoillaan.

Nyt kun puutarhakausi tästä hiljalleen alkaa niin aion yrittää harjoitella kimppujen sitomista mahdollisimman usein oman puutarhan kukilla. Koen että sitomisen oppii vain harjoittelemalla, kuten kädentaidot yleensäkin. Aion aloittaa heti ensimmäisillä lumikelloilla kunhan ne vain ensin avautuvat. Siihen ei muuten taida mennä enään kovinkaan pitkään.

Ihanaa naistenpäivää kaikille naisille, toivottavasti mahdollisimman moni saa tänään taidokkaasti sidotun kukkakimpun läheiseltään❤️