Magnolioiden kasvattaminen

Upeat magnoliat ovat monen puutarhaharrastajan haavelistalle. Useimmille riittää se yksi taimistolta haettu yksilö, jota vaalitaan ja jonka kasvua ja kukintaa ihastellaan. Toisilla homma lähtee niin sanotusti lapasesta. Puutarhaharrastaja Hannu Marteala innostui magnolioista niin, että nykyään hän kasvattaa näitä upeita kukkapensaita itse siemenestä ja varttamalla. Poimi tästä artikkelista Hannun vinkit lajikkeiden valintaan ja magnolioiden kasvatukseen!

Tämä on juttunäyte Kotipuutarha.fi:n maksullisesta sisällöstä ja vapaasti luettavissa 3.5. asti.

Erilaisia magnolialajikkeita

Magnolian (Magnolia) lajikkeisto on valtava; esimerkiksi hollantilainen Magnoliastore-taimisto myy noin 600 erilaista lajia, lajiketta ja risteymää. Hannun mielestä niistä ainoastaan muutama prosentti on meillä kokeilemisen arvoisia. ”Keväisin puutarhamyymälöissä näkee isoja, upeasti kukkivia taimia, joilla ei ole menestymisen mahdollisuutta meidän oloissamme. Pettymykset ovatkin saaneet monet puutarhaharrastajat varuilleen.” Hannu harmittelee.

Lajikkeiden taustoihin Hannu perehtyy kansainvälisessä lajikerekisterissä, jota ylläpitää Magnolia Society International. Lajikenimeä tärkeämpää on tieto kasvin perimästä: jos risteytykseen käytetyt kasvit ovat arkoja, lajikkeella ei ole edellytyksiä menestyä meillä. ”Kyse on valistuneesta arvauksesta, joka joskus osuu kohdalleen, toisinaan taas ei”, Hannu tarkentaa.

Esimerkiksi pohjoisamerikkalainen ’Simple Pleasures’ on sekoitus japanin-, poppeli- ja tulppaanimagnoliaa. Kaksi ensin mainittua tuovat kestävyyttä, jälkimmäinen ihastuttavan vaaleanpunaisen värin.

’Simple Pleasure’ -magnolian kukka tuoksuu miedosti. Vaaleanpunainen nuppu haalistuu avautuessaan.

Aloita helpoimmista lajikkeista

Ensimmäisiksi magnolioiksi Hannu suosittelee pensasmagnoliaa sekä kotimaista kantaa olevaa ’Vanha Rouva’ -japaninmagnoliaa. Ensimmäiseksi magnoliaksi Hannu ehdottaa myös omaa suosikkilajikettaan ’Wada’s Memory’, joka on japaninmagnolian ja pajumagnolian risteymä. ”Jos nämä menestyvät omalla pihalla, muitakin meillä kohtalaisen hyvin pärjänneitä risteymiä, kuten esimerkiksi tarhamagnoliat ’Leonard Messel’ ja ’Merrill’, kannattaa kokeilla.”

’Wada’s Memory’ on yksi Hannu Martealan puutarhassa Hämeenlinnassa kasvavasta paristakymmenestä Magnolia-suvun edustajasta. Sen kukinta alkaa jo nuorena.

Magnolian istutus

Istuta magnolia puutarhaan suojaisaan paikkaan keväällä. Puolivarjoinen kasvupaikka on paras. Kasvualustan tulee pidättää kosteutta, mutta olla silti läpäisevää. Magnolia viihtyy kuohkeassa ja happamassa multamaassa. Muokkaa tavallinen puutarhamulta magnolialle sopivaksi lisäämällä siihen hapanta havu-rhodomultaa ja lehtikompostia. Kastele magnoliaa koko ensimmäinen kesä, sillä kasvi on herkkä kuivuudelle.

Japaninmagnolia kuuluu suvun kestävimpiin lajeihin.

Magnolian kasvatus siemenestä

Kylvä siemenet syksyllä mahdollisimman tuoreena kylvö- ja rhodomullan seokseen. Siemen vaatii 4–5 kuukauden kylmäkäsittelyn ja itää keväällä.

Kannellisessa lavassa kylvökset pysyvät kosteina. Kuivumaan päässyt siemen menettää itävyytensä.

Altakastelu houkuttelee juuret syvälle multaan. Upota taimet paljuun, kun ruukkujen pintamulta tuntuu kuivalta.

Juuristo on herkkä käsittelylle ja huono pakkasenkestoltaan. Taimet on hyvä talvettaa ensimmäiset vuodet viileässä kellarissa. Kun taimi on vahvistunut ruukussa vantteraksi, se istutetaan maahan keväällä. Näin taimelle jää mahdollisimman pitkä juurtumisaika ennen seuraavaa talvea. Magnolian talvenkesto paranee, kun kuori paksunee ja juuristo kasvaa kokoa.

Puuvartisten lisääminen vaatii pitkää pinnaa

Ensiksi Hannu innostui kaikenlaisten erikoisten puuvartisten lajien siemenlisäyksestä. ”Aloin kylvää taimia aina vain enemmän. Jossakin vaiheessa magnoliat tulivat mukaan ja lopulta veivät mennessään.”

Hannun haaveissa on tummanpunainen ja kestävä magnolia, mutta sen risteyttäminen vaatisi vuosikymmenten työn. Siemenestä lisättyjen kasvien kukintaan kuluu helposti vuosikausia, saati sitten tarkalleen oman toiveen mukaisen lajikkeen aikaansaamiseen. Takapihan taimien joukossa on kuitenkin lupaavia kasveja, kuten isolehtinen ja todella talvenkestäväksi osoittautunut risteymä, jossa on puolet pensasmagnoliaa sekä neljännes sateenvarjo- ja isolehtimagnoliaa. Seitsemän vuotta sitten istutettu siementaimi on nyt yli kolmemetrinen, mutta se ei ole vielä kukkinut kertaakaan.

Upein pihan kasveista on yhdeksän vuotta sitten istutettu ’Wada’s Memory’, jonka latvus huitelee lähes kuudessa metrissä. Lajike on Hannun mielestä paras, kun koristearvo suhteutetaan talvenkestävyyteen. Kaiken kukkuraksi lajike tarjoaa kukinnan jälkeen lumoavan näyn, kun vastapuhjennut lehdistö helottaa parisen viikkoa mahonginpunaisena ennen kuin se muuttuu vihreäksi.