Kukkakurpitsa

Sain viettää keskiviikkoiltaa ihanissa tunnelmissa Saarelman puutarhalla. Olin ilmoittautunut heidän kukkakurpitsa-kurssilleen, jota olin odottanut jo monta viikkoa. Reissu meinasi peruuntuakin kun sain ihan järkyttävän flunssan syysloman tuliaisina mutta onneksi kuitenkin tervehdyin kurssille ja loppuviikon olin jo töissäkin.

Kukkakurpitsa valmistui leikkokukkasieneen

Kurssilla käytimme asetelman tekemiseen sitä perinteistä vihreää kukkasientä. Minua kiinnostaisi kovasti kokeilla myös pistellä leikkoja siihen biologisesti hajoavaan vaihtoehtoon, Agra-Wool:iin. Onko joku lukijoista käyttänyt sitä? Millaisin kokemuksin? Olen kuullut, että hentovartisia kasveja ei ole siihen niin helppoa pistää kuin tuohon perinteiseen mutta toisaalta vaakakupissa materiaalin ekologisuus kyllä painaa itselläni vielä enemmän kuin helppokäyttöisyys. Hentovartisille kasveille kehotetaan ohjeissa pistämään reikä valmiiksi vaikkapa grillitikulla. Hentovartiset kukat on myös helpompi työnnellä palan reunapuolille kerrosten väliin, joten se kannattaa ottaa huomioon palan sijoittelussa. Kuvista päätellen tuo materiaali on ihan yhtä helppoa leikata ja muotoilla kuin perinteinen vihreä kukkasieni. Pakko kyllä vielä joskus hankkia pala tuota Agra-Woolia, jotta pääsee ihan itse kokeilemaan. Kaikki mahdollinen mikromuovin lähde kannattaa jättää ostamatta silloin kun olemassa on edes jonkinlainen korvaava ekologinen ja kompostoituva tuote.

Neilikat ja krysanteemit ovat kestäviä leikkokukkia

Aivan sattumalta sain eteeni itselleni varsin mieleisen sävyiset leikot. Nuo tumman violetit ja muhkean kokoiset neilikat olivat todella upeita. Vaaleanpunaiset krysanteemit sopivat niiden kanssa erityisen ihanasti. Lopussa työpöydällä kiersi vielä suuri hortensian kukka, mistä sain muutaman kukkavarren täydentämään violettia värimaailmaa. Hortensia onkin mielestäni neilikkaan verrattavissa oleva leikkokukka kestävyyden suhteen. Hortensia kuivaakin kauniisti, joten oikeastaan se saattaisi nousta jopa ensimmäiselle sijalle kestävyydessä.

Asetelmassa käytin myös jo valmiiksi kuivunutta sananjalkaa ja tykkäsin siitä kovasti. Hopeavillakkokin näyttää edelleen samalta kuin keskiviikkoiltana. Ja kenguruntassujen kestävyys näyttäisi myös olevan todella hyvä. Niiden oranssin punainen sävy sopii täydellisesti astian, eli käyttämäni kurpitsan sävyihin. Kurpitsa siis kaivettiin tyhjäksi siemenistä ja siitä poistetun ”kannen” olisi saanut laittaa tikun avulla asetelmaan. Itse en kuitenkaan saanut sitä mitenkään asettumaan, joten jätin se kokonaan pois. Kotona sujautin asetelmaan pienen valkoisen koristekurpitsan ja kylläpä tykästyin.

Työn imu ja uudet imupinnat

Jokainen varmasti tunnistaa sen tunteen kun jokin mielenkiintoinen tekeminen imaisee mukaansa ja aika kulkee yhdessä hujauksessa. Minun piti kuvata asetelman työvaiheet mutta en ottanut kuin muutaman kuvan koko iltana. Tekemisen meininki oli lähes käsin kosketeltavissa ja kaikki keskittyivät luomisen prosessiinsa 100-prosenttisesti.

Kirjaan tähän nyt kuitenkin joitakin tärkeimpiä työvaiheita ylös. Leikkokukkaan on aina leikattava uusi imupinta juuri ennen sen pistämistä sieneen. Kukasta tai lisukekasvista täytyy myös poistaa kaikki lehdet sieneen menevältä osalta. Ja vartta ei tarvitse työntää hirveän syvälle, vain 1-2 cm riittää. Jos varret työntää tosi syvälle, alkaa lopussa olemaan tungosta, varsien ollessa sienen sisällä sikin sokin ja ristikkäin. Asetelmaa voi myös kastella jälkeen päin imeyttämällä hitaasti vettä sieneen. Itse vein nyt asetelman kasvihuoneeseen kun sääennuste lupailee nollan yläpuolisia lämpötiloja ensi viikolle.

Meidän alueellemme ei satanut vielä luntakaan, vaikka läheltä se perjantaina liippasikin. Vain 20 kilometriä Lohjalta Nummelan suuntaan satoi niin, että maa oli ihan valkoinen. Nyt on kuitenkin kaiken varalta jo alla nastarenkaan niin ei tarvitse joka ilta kyttäillä paniikissa säätiedotuksia. Ei mutta nyt lepäämään loppuillaksi. Raadoin eilen lähes kaikki jäljellä olleet puutarhahommat ja nyt on enää muutama ruukku nostamatta kellarin puolelle. Kroppa on kankea kuin rautakanki mutta mieli niin hyvä ja rauhallinen. Talvi voi tulla sitten kun on tullakseen.

Julkaistu 3.11.2024

Saila sanoo:

4.11.2024 09:32

Kaunis asetelma!

Vastaa
- Minna Räisänen sanoo:
  
  4.11.2024 13:22
  
  Kiitos🩷
  
  Vastaa
pioni sanoo:

13.11.2024 18:17

Asetelmien teko on kyllä niin ihanaa puuhaa!
Ja omastasi tulikin tosi kaunis!

Vastaa
- Minna Räisänen sanoo:
  
  14.11.2024 16:36
  
  Hei kiitti😘 Sain muuten tällä viikolla palan sitä wooliakin kokeiluun. Jospa saisin viikonlopuksi hankittua vähän leikkoja millä testata. Täytekasvit voisi kerätä puutarhasta, havujakin suunnittelin laittavani🌲🌼
  
  Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Lähetä kommentti Peruuta vastaus

Mama's garden

Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota.