Blogi Somepuutarhuri Johanna Rönnlöf

Vanhan ajan perennat – vanhan pihan aarteet

Saa nähdä kuinka monta blogitekstiä tästä aiheesta vielä saadaankaan, sillä kasviaarteitahan entisessä puutarhurin pihassa riittää. Kestävimmät ovat tietysti nk. vanhan ajan perennoja, noita sitkeitä ja usein nykypihojen olosuhteissa jopa liikaa leviäviä kaunottaria, joita ei juuri tarvitse hoitaa eikä paapoa. Meidän pihassa uusia kasveja putkahtelee maan alla uinuvista sipuleista ja siemenistä lähes aina kun maata myllätään ja ainakin tähän saakka myös jotain aikaisemmin huomaamatta jäänyttä on joka kesä löytynyt pöheikköjen kätköistä. Viime kesänä löysin idänvarjoyrttiä ja tänä kesänä (oletettavasti) rantakukkaa. Valinnanvaikeuden tuska oli siis todellinen, kun mietin mitä valitsen tätä blogitekstiä varten! Kaikki kun eivät mitenkään mahdu mukaan! Mutta onhan näistä aikaa kirjoittaa, joten otetaan tähän alkuun nyt kuitenkin muutama parhaillaan kukkiva.

Myskimalva vai ruusumalva?

Vaaleanpunaiset kukat ovat ymmärtääkseni joko ruusu- tai myskimalvaa, taustalla myös rohtosuopayrttiä, jota olen siirtänyt pihasta puutarhan puolelle turvaan remppaa.

Mitä sanotte? Parempia kuvia ei tietenkään ole nyt saatavilla, sillä kirjoitan tätä postausta vuokra-asunnollamme ja puutarhassa pyöriessäni olen näköjään kasvitunnistuksen sijaan keskittynyt vain kauniisiin kukkakuviin!

Nämä ilmestyivät kasvimaan mylläyksen yhteydessä paikalle, jossa on aikoinaan kuvien perusteella ollut upeat pitkät kukkapenkit. Viime kesänä kasvoi matalat lehdet ja muutama kukkavarsi ja tänä kesänä nämä kaunottaret ovat sitten availleet kukkiaan loputtomasti. Joukossa on myös yksi upea valkoinen. Korkeutta näillä on muistaakseni noin polveen saakka.

Kun voisikin nyt hilpasta puutarhaan katsomaan lehtiä hiukan tarkemmin, vaan ehkäpä konkarit osaavat sanoa jotain jo näiden perusteella? Internet osasi myös kertoa, että malvoilla olisi myös paikallisissa vanhoissa kannoissa joitain eroja, mutta ei tarkemmin, että mitä eroja.

Floksit

Syysleimujen, eli kuten mommani sanoi ”floksien” mausteinen tuoksu syksyn kirpeissä ja kosteissa päivissä on pakollinen asia jokaisessa kunnon puutarhassa. En oikeastaan edes pidä kasvien ylitseampuvasta kukinnasta ja massiivisista istutuksista ja vanhojen räikeiden värien sijaan valitsisin itse mielummin hailakampia ja murretumpia sävyjä, joita uudemmissa lajikkeissa onneksi jo vähän löytyy.

Syysleimujen tasapaksun värityksen kuvaaminen on niin turhauttavaa puuhaa, että näköjään kamerasta löytyi vain tämä yksi otos, mutta siinä taitaakin olla edustettuna koko jäljellä sinnittelevä joukko leimuja..

Tuoksun vuoksi flokseja on kuitenkin aina oltava ja ehkä myös päivä- ja etenkin ahdingossa olevien yöperhosten vuoksi, sillä syysleimut ovat perhosille erinomaisia herkkukukkia. Ehkäpä täytyy tehdä heitä varten vielä joskus kunnon floksipenkki johonkin vähän etäämmälle. Meidänkin puutarhassa syysleimut ovat vanhojen valokuvien perusteella hehkuneet suurissa perennapenkeissä, mutta nyt niistä on jäljellä vain muutama hassu varsi. Viimeiset vuodet olen jännännyt joka kevät, että nouseekohan lehtiä enää lainkaan. Lajikkeista mulla ei ole mitään tarkempaa arvausta ja täytyy sanoa, että perennat ylipäätään ovat itselleni vielä melko vieraita. Helsingin aarin kasvimaapalstalle kun ei montaa kukkaa mahtunut, niin perennojen tunnistamisessa en voi sanoa olevani mikään kovin luotettava lähde (kuten varmaan jo tuossa malvojen kohdalla tajusitte). Mutta onneksi täällä lukijoissa on varmasti ne Suomen kovimmat osaajat tässäkin kasviasiassa, joten jatkossa aion tukeutua teidän apuunne ja olen kiitollinen jokaisesta oikaisusta ja kommentista.

Myrkylliset ukonhatut

Ukonhatut ovat hyviä mesikasveja erityisesti kimalaisille, sillä kukan rakenteen vuoksi vain vahvat hyönteiset pääsevät käsiksi meteen.

Ukonhatuista meillä kasvaa ymmärtääkseni tätä kirjoukonhattua sekä alemman kuvan tarhaukonhattua. Ensiksi mainittu ei vielä tänä kesänä ole ehtinyt kukkaan ja näyttää vähän kärsivän paikassaan ulkorakennuksen seinustalla, mutta toinen on vallan villiintynyt nokkospöheikön keskellä.

Onneksi meidän lapset alkaa olla jo sen ikäisiä, etteivät enää pistä suuhunsa kaikkea näkemäänsä (kopkop…), sillä ukonhatut ovat tappavan myrkyllisiä. Näitä on kuitenkin suomalaisissa pihoissa ollut jo 1600-luvulta lähtien, enkä halua tahallani tuhota mitään meidän pihan vanhoja kasveja, joten täytynee vain luottaa elämään ja jatkaa lasten pelottelua.

Ukonhatut ovat upeita luonnossa, mutta vaikeita kuvattavia!

Lopulta yllättävän moni puutarhan kasvihan on myrkyllinen, mutta ukonhatut ja esimerkiksi sormustinkukat ovat tappavan myrkyllisinä kyllä niitä, joita en itse ihan pienten lasten pihassa uskaltaisi kasvattaa. Mutta jokainen perhe, elämäntilanne, lapsi ja ihminen on niin erilainen, että jokaisen on arvioitava riskit itse. Omatkin lapseni ovat tämän asian suhteen kuin yö ja päivä. Ensimmäinen ei ikinä maistaisi mitään minkä on vihjattu olevan vähänkään myrkyllistä ja pienemmän bravuurivitsi oli äidin neuroottisesta vahtimisesta houlimatta vielä vuosi sitten metsäretkillä ”Äiti, minä maistoin sientä. Se oli punainen. Ei hätää äiti, maistoin vain ihan pikkuisen. Sitä meni masuun vain ihan pikkiriikkisen!” Ja lopulta jäi epäselväksi oliko kaikki sittenkin vain pienen ihmisen mielikuvituksen tuotetta.

No, näihin kepeisiin tunnelmiin onkin hyvä päättää tämä postaus. Vaikka ihminen ei ole turvassa edes omassa puutarhassaan, niin jotain äärimmäisen koukuttavaa siinä kauneuden ja oman tilan luomisessa kuitenkin on. Mutta sen pohtiminen taitaakin olla jo jonkin toisen postauksen paikka! Raikkaita ja floksin tuoksuisia syyspäiviä kesän viimeisiä päiviä siis kaikille kasvi-ihmisille ja heittäkäähän kommenttia tuohon malvakysymykseen <3

  1. Moi. Mulla on sellainen käsitys, että ruusumalva on myskimalvaa korkeampi kasvuinen. Omasta pihastani löytyy ruusumalva ja se on n. metrin korkuinen. Joten tällä perusteella veikkaisin myskimalvaa

    • Aivan joo, näin mäkin oon ymmärtänyt. Viimeksi kun ohimennessä vilkaisin, niin totesin, että osan korkeus yltää kyllä reilusti yli polvien, joten pitää varmaan käydä joskus tutkimassa niitä lehtiä sitten vähän tarkemmin :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt