Blogi Somepuutarhuri Johanna Rönnlöf

Kasvimaan uutuudet 2023

­Jaahas! Täällä on taas käytetty talven pimeät kuukaudet hyödyllisesti, eli siemeniä on tutkittu ja siemeniä on tilailtu! Sitä mukaa kun roposet on ropisseet kahiseviin siemenpusseihin, on puutarhuri tuntenut rikastuvansa pussi pussilta. Tämänhän on täysin loogista, joten ei siitä sen enempää..

Perunat pussissa on parempi kuin raha pankissa!

Perinteisesti mun siementilauksista suurin osa kohdistuu hyötykasvipuolelle ja niin tänäkin vuonna. Ja miten voikaan olla, että yhä vuosi vuoden jälkeen löytyy niistä hyötykasveistakin aina jotain uutta kokeiltavaa! En tajua miten se on mahdollista, mutta näin se vaan on.

Näin vuoden alussa mulla on tapana tilata kaikki uutuudet ja itselleni uudet kokeilut, sekä suosikki/must have -siemenet. Sitten maaliskuussa ostan kaikki perussiemenet, joiden kanssa lajikevalinnat ei ole niin justiinsa ja valikoimaa löytyy kivasti ihan ruokakaupastakin. Jos muuten sulla on mennyt ohi, niin viime kesän parhaista hyötykasveista löytyy video täältä!

Talvitomaatteja kasvimaalle

Kasvimaalla kokeilen tänä vuonna ensi kertaa ”piennolotomaatteja” ja nk. talvitomaatteja. Talvitomaateista, eli talveksi terttuineen roikkumaan ripustetuista pienikokoisista tomaateista kuulin ensimmäisen kerran pari vuotta sitten, mutta viileän säilytyspaikan puuttuessa en ole uskaltanut niitä aiemmin kokeilla. Kuivassa, viileässä ja pimeässä säilytettynä näiden tomaattien pitäisi parhaimmillaan säilyä noin tammikuulle saakka. Talvitomaatit eivät tosin siinä vaiheessa ymmärtääkseni ole enää mitään varsinaista herkkua voileivän päällä, mutta ruoanlaitossa niiden pitäisi toimia.

’Principe Borghese’ on italialainen perinnelajike.

’Principe Borghese’ luumutomaatin lisäksi näistä nk. talvitomaateista onnistuin haalimaan lajikkeet ’Pantelli’ ja ’Vesuvio Giallo’. Joidenkin talvitomaattien sanotaan joissain lähteissä kestävän hiukan paremmin kuivuutta, joten tämänkin ominaisuuden tutkiminen kiinnostaa, sikäli mikäli siitä nyt voi mitään yhden kesän perusteella vielä sanoa.

Tavallisista avomaantomaateista valitsin kokeiluun tänä vuonna lajikkeet ’Brattomate’, ’Hellfrucht’ sekä ’Bianca’. Ja juttua avomaantomaateista löytyy tästä aiemmasta blogitekstistä.

Avomantomaatti ’Savitaipale’ saa jäädä tänä vuonna pussiin odottamaan, sillä lajike on esikastatusvaiheessa harvinaisen hontelo ja ärsyttävä.

’Litschi’ kasvihuoneeseen

Halpiskasvihuone saa luvan pysyä kasassa vielä tulevan kauden, sillä sinne on pakko saada viime kesän suosikki, munakoiso ’Daniela’.

Munakoiso ’Daniela’ syötiin jänisten, tai vesimyyrien toimesta viime kesänä lähes maan tasalle parikin kertaa, mutta satoa ehti silti valmistua!

Chilisatoa on sen verran vielä kuivattuna, että niitä en (kai) tänä vuonna laita lainkaan. Sen sijaan muniksien seuraksi kasvihuoneeseen pääsee Solanum sisymbriifolium, eli liuskakoiso ’Litschi’. Tästä piikikkäästä kasvista syödään pienen tomaatin näköiset hedelmät, joiden pitäisi kuulemma maistua vähän kuin kirsikalta, tai litchi -hedelmältä. Jännää ja tarkoittanee myös sitä, että koko kasvihuone täytyy ansoittaa ja verkottaa vesimyyrien varalta, sillä veikkaan että tämäkin kasvi on pohjanmaalaisille vesimyyrille yhtä eksoottista herkkua, kuin munakoiso ja latva-artisokka olivat viime kesänä. Latva-artisokka muuten syötiin kokonaan. Siis aivan kokonaan. Juurineen, lehtineen päivineen.

Mutta ei nyt jauheta myyristä tämän enempää. Laitetaan vielä tämmöinen ihana kesäkuva tähän väliin, jotta saadaan myyrät pois mielestä ja jatketaan toiveikasta haaveilua.

Jättikaaleja, herkkukaaleja ja sellerikaaleja

Sellerikaali ’Hon Tsai Tai’ on itselleni myös täysin uusi tuttavuus, mutta pitkät napakan näköiset ja herkullisesti lilaan taittavat varret innostivat tilaamaan näitäkin siemeniä. Saa nähdä mihin ne mahtuu ja miten hyvin kaalin tuholaisille maistuvat. Kokemukseni mukaan etenkin nuo heiveröisemmät Brassica-suvun edustajat on joskus suhteellisen vaikea pitää ötököiden jatkuvien hyökkäysten keskellä hengissä.

Lehtikaalia ilta-auringossa.

Siksi olikin hyvä tilata myös jättikaalin siemeniä, vai mitä? Logiikkani on tässäkin kohtaa pettämätön.

’Thousandhead’ kaalia mainostetaan toisaalla rapeaksi ja nopeakasvuiseksi USA:n Market garden -skenen hittituotteeksi ja toisaalla todetaan ”Sopii riistapeltokasviksi. Tuottaa paljon lehtimassaa. Sopii erittäin hallankestävänä pohjoiseen ilmastoomme.” Että jos ei muuta, niin ainakin kauriit saadaan ruokittua.

Toinen isolehtinen kaalikokeilu on ’Tronchuda’, jonka luvataan kestävän kylmyyden lisäksi hyvin myös kuivuutta. Portugalilainen mieto ja makea kaali on rehuydinkaali, mikä ei kyllä sekään kuulosta kovin herkulliselta, mutta eiköhän se jossain keitossa alas mene.

Parsakaali ’Apollo’ F1 on vanha suosikki, mutta tällä kertaa kokeiluun menee ’Hirzia’ F1

Jotain varmasti herkullista pitää kaaliosastolta kuitenkin löytyä, joten ajattelin kokeilla luottolajikkeeni ’Apollo’ F1 sijaan tällä kertaa lajiketta ’Hirzia’ F1. Epäilen kyllä, ettei kyseisillä lajikkeilla ole juurikaan eroa, mutta katsotaan kuinka käy.

Herkkuosastolla kokeiluun menee myös parsakaali ’Miranda’, sekä lehtikaali ’Torzella’, jonka pitäisi olla Italiassa jo 4000 vuotta sitten viljelty nykyisten lehtikaalien ”alkukaali”. Torzella oli jo lähes unohdettu, mutta nyt sen viljely on jälleen elpynyt.

Mullan tuoksua ja näitä ihania kesäpäiviä odotellessa on muuten hyvä hetki tsekata myös tuoreimmasta Kotipuutarha -lehdestä laaja juttu vuoden hyötykasviuutuuksista.

Itse hoksasin lehdestä, että ainakin kaskinaurista pitäisi vielä löytää muutama siemen. Nimittäin nyt kun on tullut päivittäin pidettyä tulia leivinuunissa ja pönttöuunissa, niin hiilloksessa kypsennetyt nauriit on alkaneet kiinnostaa. Niitä en ole koskaan maistanut, mutta Marttojen Ruokakalevala -kirjaa selatessa ihmisten kertomat makumuistot makeista ja pinnaltaan hiiltyneistä nauriista alkoivat kuulostaa aivan vastustamattomilta.

Silläkin riskillä, että joudun vielä ostamaan lisää siemeniä, niin pakko kysyä, että mitä uutta teillä on menossa multiin ja mitä satoa odotatte jo vesi kielellä?

  1. Ooo, en ole talvitomaateista kuullutkaan. Jäin kaipaamaan hyviä vinkkejä siemenkaupoista, erityisesti ensi vuotta ajatellen houkuttaa, että mistä nuo tomaatin siemenet on tilattu?
    Siemeniähän ei voi koskaan olla liikaa, paitsi ehkä aviomieheni mielestä, jonka mukaan ’siemeniä ei ole tarvetta varastoida enempää kuin mitä yhtenä vuonna kylvät’. Melko outo näkemys.
    Aivan ihana blogi sulla, vähän harmittaa, että löysin tämän vasta nyt.

    • Hei, ihana kuulla että nyt kuitenkin löysit tänne ja tervetuloa mukaan menoon! :)
      Talvitomaatteja ja tomaatteja ylipäätään tilailin tänä vuonna mm. seuraavista paikoista: Fröbanken, Gourmet garage, Maatiainen, Siementarha ja Seemnemaailm. JA siis todellakaan siemeniä ei voi koskaan olla liikaa! Nykyään siemenpusseissa kun on muutenkin tuskastuttavan vähän tavaraa, niin täytyy sitten olla useampaa sorttia. Ja eihän sitä koskaan tiedä mitä maailmassa tapahtuu, aika nopeasti loppuisi eväät, jos vain yhdeksi kesäksi riittäisi siemenet!
      Siementen suhteen omavaraisuus on itselläni ainakin vielä opeteltavien asioiden listalla, joten eiköhän siitäkin sitten saada tänne blogiin joskus juttua :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt