Blogi Mama’s garden Yleinen Vieraslajit – kasvivarkaitako? Jutustelin menneenä kesänä pienimmäisen lapseni kanssa lupiineista. Kuinka kaunis tuo tien varsien uhkea kukka olikaan, vaan miksi ihmeessä sen kivoja siemenpalkoja ei saanut tuoda omalle pihalle kotileikkeihin?! Hetken pohtiessaan asiaa hän keksi erittäin osuvan nimen vieraslajille. Äiti, nehän on sitten niin kuin kasvivarkaita! Voisiko mikään muu sana yhtä hyvin kuvata kasveja, jotka varastavat kasvutilan luontoomme alunperin kuuluvilta kasveilta?! Tutustuttuani tarkemmin vieraslajeihin tein kammottavan löydön. Meidän pihalla ja sen ympäristössä kasvaa myös monia sellaisia vieraslajeja, joita olen jopa itse sinne istuttanut! Tämä kuvan terttuselja, Sambucus racemosa kasvoi jo tontillamme ennen meitä mutta varas mikä varas, vaikka onkin levinnyt luontoomme jo hyvin kauan aikaa sitten. Tähän kompostin taakse se hakeutui ihan itsekseen ja on siinä minusta kaunis. Entäpä kauniit ruusut sitten. Kaikki ehkä tietävät, että kuvan kurtturuusu, Rosa rugosa on hankala vieraslaji, joka leviää mm. saaristomeren rannoilla mutta entäpä hentoisempi punalehtiruusu, Rosa glauca sitten?! Sekin löytyi tuolta Vieraslajit.fi sivustolta, johon voit halutessasi tutustua tarkemmin täällä. Sivustolta löytyi itselleni yllätyksenä punalehtiruusun lisäksi mm. pilvikirsikka. Kaikki sivustolla mainitut kasvit eivät kuitenkaan ole, ainakaan vielä virallisesti listattuja, vaan ne kuuluvat vain vieraslajistrategian lajilistalle. Olen torjunut lähialueiltamme lupiinia sellaisista kohdista mistä se olisi vielä helppo hävittää, eli silloin kun vasta ensimmäisiä kasveja on havaittavissa. Aina en ole jaksanut kaivaa kokonaisia juurakoita mutta olen kuitenkin katkaissut kukkavarret, jolloin maaperän siemenpankkiin jää lupiinilta talletus tekemättä. Moni kasvi kuitenkin lisääntyy myös juuristoaan laajentamalla, joten ainoa keino torjua on poistaa juurineen koko kasvi ja laittaa se vaikkapa mustaan jätesäkkiin muutamaksi vuodeksi mätänemään. Vaan mitäpä jos kasvi vain yksinkertaisesti on liian kaunis hävitettäväksi? Itselleni selviä torjuttavia ovat lupiinin lisäksi jättiputki ja jättipalsami mutta pitäisikö kaunis pilvikirsikka kaataa? Entäpä Marjamäelle juuri istutetut marjatuomipihlajat? Marjatuomipihlajat, Amelanchier alnifolia eivät ole vieraslaji-listalla mutta ainakin Mustilan arboretumin sivuilla kehoitetaan varovaisuuteen minkä tahansa tuomipihlajan istuttamisessa, sillä niiden siemenet leviävät helposti lintujen ulosteiden mukana lähiluontoon. [columns_row width=”half”] [column][/column] [column][/column] [/columns_row] Tämä kauniin keltaisilla, kannuksellisilla kukilla kukkiva lehtopalsami ei onneksi ole vieraslaji mutta se muistuttaa suuresti sukulaistaan lännenpalsamia, joka puolestaan on luokiteltu haitalliseksi. Lehtopalsamin kukista puuttuu lännenpalsamin punainen sävy ja kukan rakennekin on hieman erilainen. Tämä esimerkki osoittaa mielestäni erittäin hyvin sen, miten vaikeaa jo pelkkä kasvivarkaiden tunnistaminen on, saatika sitten niiden torjuminen. Millainen on sinun mielipiteesi kasvivarkaiden suhteen? Kasvaako puutarhassasi pilvikirsikkaa tai punalehtiruusua? Tai leviääkö joku muu, ainakin vielä listaamaton kasvi villisti lähiluonnossasi? Share to: facebook Share to: twitter Share to: pinterest Julkaistu 27.8.2018 Avainsanat kasvivaras lehtopalsami pilvikirsikka punalehtiruusu terttuselja vieraslaji Kommentoi Lue kommentit (14) Hieno kirjoitus! Meillä on puutarhassa vieraslaji.fi:n haitallisten vieraslajien listalta 11 lajia. Varmaan erittäin monissa vanhemmissa puutarhoissa on, koska vieraslajeistahan on alettu enemmän puhua vasta viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Vielähän ei ole saatu aikaan asetusta, jossa vieraslaji.fi:ssä listatut lajit olisivat kuitenkaan laittomia edes myydä saati kasvattaa, mutta tietysti niiden kanssa pitää olla tarkkana niin kuin minkä tahansa puutarhakasvin kanssa, että ei leviäisi luontoon. Melkein kaikki puutarhakasvithan ovat kuitenkin vieraslajeja eli tarkkailla pitää niiden leviämisintoa. Uusi asetus vieraslajilakiin on ilmeisesti tulossa joskus ensi vuonna, tekeillä se siis on. Mielenkiintoista sitten, millainen siitä tulee ja mitä lajeja koskee. Meidän puutarha on ihanan helpossa paikassa ajatellen tätä puutarhasta luontoon leviämisen riskiä. Toisella puolella on pelto, jota niitetään ja kynnetäänkin välillä. Sinne ei ole meidän pihasta levinnyt vielä mitään. Pellon reunoilla on kuitenkin kasvanut karhunköynnöstä ilmeisesti jo iät ja ajat. Torjun sen leviämistä pihaan trimmaamalla sitä aivan juuri pihan rajalta pellon reunasta. Ei ole päässyt yhtään puutarhan puolelle. Toisella puolella on synkkä kuusimetsä. Valo ei siellä riitä oikein melkein minkään aluskasvin kasvamiseen. Virtaavaa vettä ei kovin pitkää pätkää ole ja sekin virtaa vain keväisin. Lisäksi puutarhan istutukset ei ylety kevätpuroon asti. Kierrän kuitenkin puutarhaan rajoittuvan metsän säännöllisesti joka kesä siinä mielessä, että vahdin karkaamista. Lupiini on meillä ongelmana, ei puutarhassa, mutta muuten tällä tilalla. Vuosia sitten naapuri antoi tuoda hakattuun metsäänsä tietyömaalta jätemaata. Halusi kallioiden päälle paksun maakerroksen, jotta puut kasvaisivat paremmin. Sieltä se lupiini lähti tienvierille ja siitä tänne meille. Viime vuosina olemme torjuneet sitä tehokkaasti. Sen ala ei ole enää suurentunut, eikä se saa siementää täällä meidän tilalla. Isoja alueita ajellaan sen takia ruohonleikkurilla nurin ja leviämisen äärirajoilta kaivetaan pois. Nyt on voitu jo ajaa harvennetusti. Viime kesänä oli kaunis niitty, siis muita kukkia. Mutta jos toimet lopettaa, niin äkkiä rehahtaa taas ja uusia tulee tietä pitkin. Terttuseljan teiltä tänne tuodessani tiesin kyllä, että se ei ole alkuperäislaji ja, että se leviää helposti luontoon. Istutin sen lähelle peltoa kuten olen aikoinaan istuttanut pilvikirsikatkin, jotta eivät pääsisi leviämään. Kovin kaunis sekin on. Täällä meillä metsät ovat ihan erilaisia kuin teillä, ja tämä on nyt sitten ensimmäinen terttuselja mailla halmeilla. Tarkkailen. Puutarhassa vahdittuina vieraslajeilla on kuitenkin muutakin merkitystä kuin vain olla riski. Esim. tuomipihlajat aikaisella kukinnallaan ovat merkityksellinen ravintokasvi aikaisille pölyttäjille. Tulipa aivan essee, mutta aihe oli niin kirjoittamiseen innostava. Vastaa Kiitos Elina, hienosti kirjoitettu ja niin hyviä ajatuksia!! Vaikea asia tämä on ja saattaa aiheuttaa jopa ahdistusta jos sitä alkaa liikaa miettimään. Lähes kaikki puutarhakasvit tosiaan ovat tavallaan vieraslajeja vaikkeivat listalla olekaan. Itsekin on tullut tilattua kaikenlaista ja vain aika näyttää miten innokkaita ovat lopulta leviämään. Tuli mielen nuo saniaisetkin jotka itiöillä leviää, mitenkä niitä estää mitenkään!? Eikä niitä ainakaan pois henno kaivaa☹️ Vastaa Meillä ei taida kasvaa muuta kuin lupiinia, joka sitä vähemmän leviävää lajiketta. Lupiinit ja palsamit ovat kovasti levinneet luontoon täällä meilläpäin. Vastaa Erikoisemman väriset lupiinit taitavat todellakin levitä hillitymmin. Katkaisetko kuitenkin kukkineet varret vai annatko siementää? Tulisikohan siementaimista sitten vähitellen tavallisia violetteja ja vaaleanpunaisia? Vastaa Juu, löytyy vieraslajeja. Jättipalsamia olen kitkenyt tontin ympäristöstä kunnan metsästä koko sen ajan kun olemme tässä asuneet, eli neljä kesää. Tänä vuonna huomasi selvästi, että kitkentä on tuottanut tulosta, sillä koko kitkentäkierroksesta selvisi parissa tunnissa ja laajojen kasvustojen sijaan oli ainoastaan yksittäisiä, kitukasvuisia kasveja siellä täällä. Viitapihlaja-angervoa on usean neliön alueella ja sitä ollaan revitty joka vuosi. Pitää jossain vaiheessa yrittää saada sekin kokonaan pois, mutta vielä ei rahkeet riitä siihen. Isoja siperianpihtoja löytyy tontilta kaksin kappalein ja terttuseljoja metsästä useita. Tajusin myös, että samaisessa metsässä ei kasvakaan kultapiisku, vaan ilmeisesti juuri kanadanpiisku. Edellisillä asukkailla on ollut tapana kuskata kasvijätteet kunnan metsään ja hyvin todennäköisesti piiskukin rehottaa juuri sen takia siellä. Olen syksyisin käynyt hakemassa sen kukintoja maljakkoon, mutta ehkä pitää yrittää kaivaa sekin juurineen pois sieltä. Vieraslajilistalle pitäisi mielestäni lisätä tuoksuvatukka. Se kun pääsee kerran juurtumaan, sitä ei tunnu saavan millään pois eikä sen alla ei myöskään kasva yhtään mitään. Meillä on sen kanssa ongelmia ja myös se valtaa alaa metsässä. Tämä on mielestäni tärkeä aihe eikä sitä voi liikaa toitottaa ympäriinsä. Yritän olla itse tarkkana puutarhakasveja valitessani, ettei tule niiden kanssa ongelmia myöhemmin. Erityisesti vahvakasvuiset ja juurakolla aggressiivisesti leviävät kasvit jätän hankkimatta. Siemenistä leviävät eivät minusta niin suuri ongelma ole, jos muistaa käydä katkomassa kuihtuneet kukinnot pois. Vastaa Kultapiiskulla on tosiaan sellainen erilainen, enemmän pystykasvuinen kukinto. Hankalaa se on taistelu jättipalsamia vastaan, täälläkin se on vallannut suuria alueita mm. Lohjanjärven rannoilta☹️ Hienoa, että olet jaksanut taistella jättipalsamia vastaan Ja tajusin juuri, että taitaapa meilläkin olla läheisen sähkölinjan alla valtavat kasvustot tuota angervoa. Muistin joskus ihmetelleeni, että mikähän luonnonkasvi tuo on!? Vastaa Vieraslajeja ei pihoissani ole eikä tule! Lupiinithan ovat tosi kauniita, mutta se onkin niiden ainoa viehättävä piirre! Harmittaa lukea facebook-ryhmissä ymmärtämättömien ihmisten kommentteja, kun haluavat esim. lupiineja pihaansa ’kun ovat niin kauniita’. Vastaa Haasteita riittää tässäkin asiassa. Tietoa on kyllä saatavilla mutta miten sen saisi tavoittamaan nekin ihmiset joita kasviasiat eivät luontaisesti kiinnosta. Tuntuu ettei itsekään läheskään kaikkia vieraslaleja tunnista tai ole edes tiennyt niiden niitä olevan, niin mitenkäs sitten ne ihmiset jotka tuskin tunnistavat voikukkaakaan!? Vastaa Mielenkiintoisia vieraslajikatsauksia! Yksi erittäin vaikeasti torjuttava on myös japanintatar. Onnittelut ja tsemppiä kaikille, jotka yrittävät rajoittaa jättipalsamia kotikulmillaan! Vastaa Aivan puutarhasteluni alkuaikoina toin tatarta eräältä tuttavaltani mutta miten lie älysinkin sen silloin lopulta heittää sekajäteastiaan. Lienen jostakin lukenut sen leviämisestä. Vastaa Naapurissa on palsamia ja lupiinia. Epätoivoisesti katkon tien vierestä lupiinien varsia jotta ei leviäisi meidän niitylle. Toivotonta taistoa kun ei ole edes omaa maata. Vihaan lupiinia, siis sitä joka kasvaa holtittomasti tien pientareilla. Omasta pihasta löytyy punalehtiruusu, tieten tahtoen omasta metsästä siirretty taimi. On myös tuomipihlajaa. Japanintatar yritti kerran salamatkustajana toisen taimen mukana mutta onneksi myyjä varoitti ja tiesin varoa. Ei taida olla vieraslajilistalla mutta vuohenkello on viheliäinen, sain senkin taimen mukana ja silloin en tajunnut että siinäpä vasta on ikuinen vieras. Vastaa Meilläkin ovat lupiinit naapureiden mailla mutta tuon toisen, vielä torjuttavissa olevan, kohteen omistajalta olen kysynyt luvan lupiinien poistoon. Toinen kohde on sellainen, että siinä ei auta enää omat toimet vaan peli on niin sanotusti menetetty. Onneksi viljellyt pellot ja kuivahko metsä kuitenkin estävät leviämistä tehokkaasti. Voi tuota vuohenkelloa! Minulla se kituuttaa yläpihan kuivuudessa mutta täytyy olla tarkkana ettei se sieltä leviä joskus alapihalle. Vastaa Ei kannata niin paljon miettiä, että ahdistuu, mutta se on hyvä asia, että tietoisuus tässä asiassa lisääntyy. Parempi on toimia kuin ahdistua, eli kiertää lähimetsät riittävän usein silmät auki, että huomaa, jos puutarhasta on jotakin karannut, etenkin kannattaa tarkkailla näitä lajeja, jotka ovat haitalllisten vieraslajien listoilla. Jos karkaamista tapahtuu, niin sitten on ryhdyttävä karkulaisten poistoon ja ehkä luovuttava sellaisesta lajista. Oma asiansa on sitten se, että jos tulevaisuudessa jonkin lajin hallussapito tulee lailla kielletyksi, niin kyllähän siitä olisi sitten syytä luopua. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen kun on loppujenlopuksi se kaikkein vakavin ympäristöongelma. Joo, kaikki sellaiset lajit, jotka eivät alunperin kuulu luontoomme ovat joko vieraslajeja tai tulokaslajeja. Vieraslajit ovat ihmisen tuomia kuten puutarhakasvit tai vaikka valkohäntäkauris, tulokaslajit ovat lajeja, jotka ovat itse tulleet, esim. supikoira. Kaikki vieraslajit eivät tokikaan ole haitallisia. Noissa listoissa on lueteltuna vain ne, joiden on todettu täällä olevan haitallisia alkuperäiselle luonnolle, jotka siis karkaavat helposti luontoon ja lisääntyvät siellä reippaasti vähentäen alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Mun ammattiminä nyt vähän riistäytyi näppäimille ;) Vastaa Kappas, en tiennytkään että tämä aihe liittyy sun ammattiisi Aihe on todella kiinnostava ja huomaan itsessänikin kehitystä tapahtuneen mm. luonnonkasvien tunnistamisen osalta. Olen lähtenyt vaan vähän väärin päin liikkeelle ja tutustunut ensin puutarhan kasvistoon ja vasta sen jälkeen ovat alkaneet luonnonkasvit kiinnostamaan. Ehkäpä juuri tiedon lisääntymisen myötä. Facebookissa on muuten hieno ryhmä luonnonkasveista kiinnostuneille ja siellä tätä vieraslaji-asiaakin paljon käsitellään. Vastaa Vastaa Peruuta vastausSähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *Nimi * Sähköpostiosoite * This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.Kommentti * Lähetä kommentti Peruuta vastausNimi * Sähköpostiosoite * This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.Kommentti * Mama's garden Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota. Facebook Instagram Pinterest mammanpuutarha@gmail.com Arkisto 2023 (15) 2022 (46) 2021 (54) 2020 (72) 2019 (49) 2018 (47) 2017 (68) Kategoriat Valitse kategoria Blogi Kaupallinen yhteistyö Keittiötarha Koristekasvit Metsäpuutarha Piharakentaminen Pihasuunnittelu Puutarhamatkailu Puutarhanhoito Vihersisustus Yleinen Avainsanat Valitse avainsanaa `Bougie` acis autumnalis adventtiasetelma Aeonium agave aikainen kevätkukkija amaryllis amppeli amurinpioni Anemone Anemone `Wild Swan` antiikki- ja perinnepäivät araucaria Araucaria araucana arboretum arvonta askartelu asteri auringonkukka Avoimet puutarhat avokomposti balkaninsyklaami Barnhaven betoni betoniaskartelu betonivalu Billnäsin ruukki biohiili BirdLife Suomi blogihaaste blogille logo blogitapaaminen bonsai broccoli C. coum C. hederifolium callicarpa clematis viorna cordon corydalis corydalis Craighton Blue cottage garden Crocus Crocus speciosus Cyclamen Cyclamen coum daalia daalian jakaminen daalioiden kasvatus ja hoito daalioiden talvisäilytys Dahlia Eco Weedkiller Eija`s garden Epimedium erikoisperuna esikko esikkokylvöt espalier espanjansiruetana etanoiden torjunta euroopanmarjakuusi floristi Flör Galanthus haaste haisujouluruusu hanami hankikylvöt harjateräs harokataja havutyöt hedelmäpuiden leikkaus heinäkuu puutarhassa Helleborus Helleborus thibetanus helmimarja helmivillakko helokämmekkä Helsingin kevätpuutarha messut 2017 herneenversot hiekka hirvenkieli hitsaus hoitosuunnitelma holvikatto hopearikko hortensia hortensia Wim`s Red hosta Hosta minor huonekasvit huonemänty huosiain huurteinen puutarha Hvitträsk hyasintti hyönteisverkko hyötykasvit hyötykasviyhdistys hyötypuutarha hyötytarha hyötyviljely hyötäminen höyhenpensas idänsinililja iiris ikivihreät ilmanvaihdon läpiviennit imikkä isoniittyhumala istutusalueen perustaminen istutustulppaani jalkalehti japanilainen puutarha japaninhiirenporras japaninkurjenmiekka japaninmagnolia japaninmarjakuusi japaninvaahtera joriini joulukoristeet joulukukka jouluruusu jouluvalmistelut JR Holvikellari juurekset jäkäläpuutarha jättiagaave kaalien kasvatus kaalikasvit kaariportti Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha kallio kallioketo kalliopuutarha kanelisaniainen karhunlaukka kartanon puutarha kartiomarjakuusi kastelu kasvatuskokeilu kasvien talvetus kasvien talvisuojaus kasvien väriyhdistelmät kasvihuone kasvihuoneet kasvimaa kasvivalo kasvivaras kasvualusta kate kateviljely kattaminen kaupallinen yhteistyö Kauppapuutarha Sohlman kausivalot kehäkukka keijunkukka keijunmekko keittiötarha kekrijuhlat kekripukki kellarin rinne kellohyasintti kellovaivero keltainen keltapeippi kermesmarja kesäkeittiö kesämalvikki kesäpäivänhattu keto-orvokki ketokasvit ketunleipä kevät kevätesikko kevätkello kevätkukkijat kevätkurjenmiekka kevätkylvöt kevätleikkaus kevätlinnunsilmä kevätlumipisara kevätpuutarha kiinanlaikkuköynnös kiinanpioni kilpiangervo kilpihärkylä kirja-arvonta kirjakatsaus kirjopikarililja kirjosalvia Kirkniemen kartano kirppislöytöjä kirsikkaluumu kissankäpälä kiurunkannus kivi kivikko kivikkokasvit kivilyhty kivimuuri kivirakentaminen kivituhka klorofylli kodin sisustus kohopenkki koikarppi koiranhammas kokedama kolmilehti kompostilieroja kompostointi koristeheinät koristekasvit koristepensas koristeraparperi koristevalot kosmoskukka kotkansiipi koulinta krookus kukka-asetelma kukkakurssi kukkasipuli kultatesma Kumpulan kasvitieteellinen kuningassaniainen kuorikate kuriilienkirsikka kurjenpolvi kuunlilja kuurainen puutarha kylvökukat käsityöt kääpiökataja köynnöskaari köynnöspinaatti lahottajasieni lammikko lammikon hoito lammikon tekniikka lannoitus lantakomposti lasikupu latva-artisokan talvetus latva-artisokka led-valo lehtimulta lehtimuodot lehtiperenna lehtipistokas lehtopalsami leivonta libanoninlaukka linnan puutarha linnunpönttö lintujen ruokintaa liuskavaleangervo liuskekiven asennus liuskekivi Lohjan asuntomessut Lohjan museo loveaminen Ludisia discolor lumikello lumikellofestivaalit lumikellojen istutus lumikuningatar lumikurjenmiekka `George` lumityöt lumme luonnonalue luonnonkasvit luonnonkukat luonnonmateriaali maa-artisokka maakellari maakellarin eristäminen maakellarin ilmanvaihto maakellarin maatäyttö maakellarin perustus maakellarin routasuojaus maakellarin salaojitus maakellarin tukirakenteet maakellarin vesieristys maakellarin väliseinät maalattia maanrakennuskangas maaorkidea maaperän hoito magnolian istuttaminen maisemapuutarha maksaruoho maljakko mantsurianaralia marjakranssi marjakuusi marjakuusiaita marjamehu Marjamäki Marketanpuisto mehikasvi mehikuusi mehipuu mehiruusuke messurakentaminen Metsäpirtinmulta metsäpuutarha metsätyöt miljoonalinnunpönttöä mullanvaihto multaus muotoonleikkaus muotopuutarha muratti murattisyklaami mustaselja Mustilan arboretum Mustilan taimipäivä 2019 Mustilan ystävät mustilanhortensia Mustion Linna mykorritsa myyräjahti myyrätuhot mänty mätäslaukkaneilikka narsissi narsissitupakka naruamppeli neidonkieli neilikka niitty niityn hoitaminen niityn perustaminen norjanalvejuuri Nuppula obeliski Ojamon kartano oka oma metsä omenapuiden hoito omenapuu omenapuuaita onnenpensas opuntia Oristone Oriveden ruskea osterivinokas oven päällisten valaminen Oxalis tuberosa pahvikate paljasjuurinen palloesikko parsa parsakaali parsan kasvattaminen patiohortensia pehmytmesiheinä pelargoni pelargonien hoito- ja säilytys pelargoninäyttely pensasaita pensaskirsikka pensaspapu pensasruusu pensasruusujen hoito perennat perhe-elämä persianpikarililja peruna perunalajikkeet perunamaa perunan idätys perunan istutus perunan kukinta perunan taudit perustusten raudoitus perustustustyöt Piha&Puutarha-messut pihabongaus piharakentaminen piikkihärkylä pikarililja pilvikirsikka pinseeraus Pinus pinea pioni Pioni `Olga` pionien hiekkakuivatus pionien syysistutus pionin jakaminen pionin juurakko pionin luonnonlaji pionin siemenkylvö pisarakärhö pistokas pistokaslisäys pohdintoja porkkana posliinikukka potager puistolumikello puksipuu punalehtiruusu puukuitu puutarhajäte puutarhakirjoja puutarhakissa puutarhakoristeet puutarhalampi puutarhamatkailu puutarhan kevättyöt puutarhan rakenteet puutarhan valaistus Puutarhasuunnittelu puutarhaterapia puutarhatyyli puutarhatyöt puutarhavadelma puutarhavierailu pähkinälehto päivänhattu pääsiäinen pääsiäismuna pölkkyviljely raivaussaha rauniokilkka rautapatsas rautasulfaatti Rautatienomenapuu rautavihtrilli ravintola Linnankrouvi reikätiili rikkakasvi rikkakasvien torjunta rikko rinnepuutarha rippijuhlat rotkolemmikki `Jacks Frost` rudbeckia ruiskukka Ruissalo ruska rusokirsikka ruukkuistutus ruukkukasvit ruukkupuutarha ruusu ruusuaidanne ruusukaali ruusupapu rönsytiarella salaoja salkoruusu samettiruusu sammal sammalkasvualusta sammalkranssi sammalkuusi sammalpallo sammalpuutarha saniainen scilla Scilla bifolia seinien muuraus sekaistutus seljankukkamehu shiitake siemenarvonta siemenkylvöt siementaimi sieniviljely sieniymppi sinikämmen sinipiikkiputki sinivaleunikko sinivuokko sipulien istutus sipulikori sipulikukat sisäkasvit sitruuna-ajuruoho soihtulilja sora sormivaleangervo sulkahibiskus suovehka syklaami syksy syksyi syksyinen puutarha syreeni `Annala` syysasteri syyshohdekukka syyshortensia syysistutus syyskrookus syyskukkijat syyskylvöt syyslannoitus syysleimu syysmaksaruoho syysmyrkkylilja syyspuutarha syysraparperi syystyöt syysvilja syysvuokko syötävä metsäpuutarha sähkökaapelin asentaminen säleikköaita särkynytsydän taikinamarja taimikasvatus Taimipäivä Mustilassa taimitarha taimivaihto taivukas taivukaslisäys talvensuojaturve talventähti talvi talvikylvöt talvinen puutarha talvipistokas talvipuutarha talvisia puutarhatöitä talvivalkosipuli talvivihreä tarha-adiantum tasetti terttuselja tiililattia tomaatti Tommolan tila tulipa `Brilliant Star` tulppaani tulppaanipuu tummaraunioinen tuohipesin tuohisykerö tuoksuesikko Tuoksumiekkalilja turveharkko turveharkkomuuri typistys tyrnimarja tyrnipensas tyräkki tähkäverbena tähtilumikello täpläpunalatva Unelmien viljelylaatikko unikko vadelmapenkki vadelmatarha Vakka-taimi valkoinen puutarhassa valkotäpläimikkä valkovarjohiippa valkovuokko valokuvaus vappu varjohiippa varjolehti varjopuutarha varjosontikka varjotarha verkkokori vesikasvit vieraslaji viherkasvit viherlannoitus Viherpaja vihersisustus viherterapia vihreä joulu virkkaus virvalilja vuorimänty värinokkonen väriperuna värit puutarhassa Kotipuutarhan blogit Mama's garden Minna Räisänen Somepuutarhuri Johanna Rönnlöf Uusimmat Blogi Koristekasvit Puutarhan valkoiset valontuojat Kaupallinen yhteistyö Värikäs istutusalue — suunnittelu ja kasvivalinnat Blogi Keittiötarha Puutarhanhoito Säleikköaidan kuulumiset ja muut puuhastelut Sinua saattaisi kiinnostaa myös: KEITTIÖTARHA Tomaatin vuosi: Kesän hoitotoimenpiteet Marjat Pitkään satoa mansikoista KEITTIÖTARHA Helpot herkut kasvimaalta Puutarhanhoito Kärhöjen istuttaminen Lataa lisää
Hieno kirjoitus! Meillä on puutarhassa vieraslaji.fi:n haitallisten vieraslajien listalta 11 lajia. Varmaan erittäin monissa vanhemmissa puutarhoissa on, koska vieraslajeistahan on alettu enemmän puhua vasta viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Vielähän ei ole saatu aikaan asetusta, jossa vieraslaji.fi:ssä listatut lajit olisivat kuitenkaan laittomia edes myydä saati kasvattaa, mutta tietysti niiden kanssa pitää olla tarkkana niin kuin minkä tahansa puutarhakasvin kanssa, että ei leviäisi luontoon. Melkein kaikki puutarhakasvithan ovat kuitenkin vieraslajeja eli tarkkailla pitää niiden leviämisintoa. Uusi asetus vieraslajilakiin on ilmeisesti tulossa joskus ensi vuonna, tekeillä se siis on. Mielenkiintoista sitten, millainen siitä tulee ja mitä lajeja koskee. Meidän puutarha on ihanan helpossa paikassa ajatellen tätä puutarhasta luontoon leviämisen riskiä. Toisella puolella on pelto, jota niitetään ja kynnetäänkin välillä. Sinne ei ole meidän pihasta levinnyt vielä mitään. Pellon reunoilla on kuitenkin kasvanut karhunköynnöstä ilmeisesti jo iät ja ajat. Torjun sen leviämistä pihaan trimmaamalla sitä aivan juuri pihan rajalta pellon reunasta. Ei ole päässyt yhtään puutarhan puolelle. Toisella puolella on synkkä kuusimetsä. Valo ei siellä riitä oikein melkein minkään aluskasvin kasvamiseen. Virtaavaa vettä ei kovin pitkää pätkää ole ja sekin virtaa vain keväisin. Lisäksi puutarhan istutukset ei ylety kevätpuroon asti. Kierrän kuitenkin puutarhaan rajoittuvan metsän säännöllisesti joka kesä siinä mielessä, että vahdin karkaamista. Lupiini on meillä ongelmana, ei puutarhassa, mutta muuten tällä tilalla. Vuosia sitten naapuri antoi tuoda hakattuun metsäänsä tietyömaalta jätemaata. Halusi kallioiden päälle paksun maakerroksen, jotta puut kasvaisivat paremmin. Sieltä se lupiini lähti tienvierille ja siitä tänne meille. Viime vuosina olemme torjuneet sitä tehokkaasti. Sen ala ei ole enää suurentunut, eikä se saa siementää täällä meidän tilalla. Isoja alueita ajellaan sen takia ruohonleikkurilla nurin ja leviämisen äärirajoilta kaivetaan pois. Nyt on voitu jo ajaa harvennetusti. Viime kesänä oli kaunis niitty, siis muita kukkia. Mutta jos toimet lopettaa, niin äkkiä rehahtaa taas ja uusia tulee tietä pitkin. Terttuseljan teiltä tänne tuodessani tiesin kyllä, että se ei ole alkuperäislaji ja, että se leviää helposti luontoon. Istutin sen lähelle peltoa kuten olen aikoinaan istuttanut pilvikirsikatkin, jotta eivät pääsisi leviämään. Kovin kaunis sekin on. Täällä meillä metsät ovat ihan erilaisia kuin teillä, ja tämä on nyt sitten ensimmäinen terttuselja mailla halmeilla. Tarkkailen. Puutarhassa vahdittuina vieraslajeilla on kuitenkin muutakin merkitystä kuin vain olla riski. Esim. tuomipihlajat aikaisella kukinnallaan ovat merkityksellinen ravintokasvi aikaisille pölyttäjille. Tulipa aivan essee, mutta aihe oli niin kirjoittamiseen innostava. Vastaa
Kiitos Elina, hienosti kirjoitettu ja niin hyviä ajatuksia!! Vaikea asia tämä on ja saattaa aiheuttaa jopa ahdistusta jos sitä alkaa liikaa miettimään. Lähes kaikki puutarhakasvit tosiaan ovat tavallaan vieraslajeja vaikkeivat listalla olekaan. Itsekin on tullut tilattua kaikenlaista ja vain aika näyttää miten innokkaita ovat lopulta leviämään. Tuli mielen nuo saniaisetkin jotka itiöillä leviää, mitenkä niitä estää mitenkään!? Eikä niitä ainakaan pois henno kaivaa☹️ Vastaa
Meillä ei taida kasvaa muuta kuin lupiinia, joka sitä vähemmän leviävää lajiketta. Lupiinit ja palsamit ovat kovasti levinneet luontoon täällä meilläpäin. Vastaa
Erikoisemman väriset lupiinit taitavat todellakin levitä hillitymmin. Katkaisetko kuitenkin kukkineet varret vai annatko siementää? Tulisikohan siementaimista sitten vähitellen tavallisia violetteja ja vaaleanpunaisia? Vastaa
Juu, löytyy vieraslajeja. Jättipalsamia olen kitkenyt tontin ympäristöstä kunnan metsästä koko sen ajan kun olemme tässä asuneet, eli neljä kesää. Tänä vuonna huomasi selvästi, että kitkentä on tuottanut tulosta, sillä koko kitkentäkierroksesta selvisi parissa tunnissa ja laajojen kasvustojen sijaan oli ainoastaan yksittäisiä, kitukasvuisia kasveja siellä täällä. Viitapihlaja-angervoa on usean neliön alueella ja sitä ollaan revitty joka vuosi. Pitää jossain vaiheessa yrittää saada sekin kokonaan pois, mutta vielä ei rahkeet riitä siihen. Isoja siperianpihtoja löytyy tontilta kaksin kappalein ja terttuseljoja metsästä useita. Tajusin myös, että samaisessa metsässä ei kasvakaan kultapiisku, vaan ilmeisesti juuri kanadanpiisku. Edellisillä asukkailla on ollut tapana kuskata kasvijätteet kunnan metsään ja hyvin todennäköisesti piiskukin rehottaa juuri sen takia siellä. Olen syksyisin käynyt hakemassa sen kukintoja maljakkoon, mutta ehkä pitää yrittää kaivaa sekin juurineen pois sieltä. Vieraslajilistalle pitäisi mielestäni lisätä tuoksuvatukka. Se kun pääsee kerran juurtumaan, sitä ei tunnu saavan millään pois eikä sen alla ei myöskään kasva yhtään mitään. Meillä on sen kanssa ongelmia ja myös se valtaa alaa metsässä. Tämä on mielestäni tärkeä aihe eikä sitä voi liikaa toitottaa ympäriinsä. Yritän olla itse tarkkana puutarhakasveja valitessani, ettei tule niiden kanssa ongelmia myöhemmin. Erityisesti vahvakasvuiset ja juurakolla aggressiivisesti leviävät kasvit jätän hankkimatta. Siemenistä leviävät eivät minusta niin suuri ongelma ole, jos muistaa käydä katkomassa kuihtuneet kukinnot pois. Vastaa
Kultapiiskulla on tosiaan sellainen erilainen, enemmän pystykasvuinen kukinto. Hankalaa se on taistelu jättipalsamia vastaan, täälläkin se on vallannut suuria alueita mm. Lohjanjärven rannoilta☹️ Hienoa, että olet jaksanut taistella jättipalsamia vastaan Ja tajusin juuri, että taitaapa meilläkin olla läheisen sähkölinjan alla valtavat kasvustot tuota angervoa. Muistin joskus ihmetelleeni, että mikähän luonnonkasvi tuo on!? Vastaa
Vieraslajeja ei pihoissani ole eikä tule! Lupiinithan ovat tosi kauniita, mutta se onkin niiden ainoa viehättävä piirre! Harmittaa lukea facebook-ryhmissä ymmärtämättömien ihmisten kommentteja, kun haluavat esim. lupiineja pihaansa ’kun ovat niin kauniita’. Vastaa
Haasteita riittää tässäkin asiassa. Tietoa on kyllä saatavilla mutta miten sen saisi tavoittamaan nekin ihmiset joita kasviasiat eivät luontaisesti kiinnosta. Tuntuu ettei itsekään läheskään kaikkia vieraslaleja tunnista tai ole edes tiennyt niiden niitä olevan, niin mitenkäs sitten ne ihmiset jotka tuskin tunnistavat voikukkaakaan!? Vastaa
Mielenkiintoisia vieraslajikatsauksia! Yksi erittäin vaikeasti torjuttava on myös japanintatar. Onnittelut ja tsemppiä kaikille, jotka yrittävät rajoittaa jättipalsamia kotikulmillaan! Vastaa
Aivan puutarhasteluni alkuaikoina toin tatarta eräältä tuttavaltani mutta miten lie älysinkin sen silloin lopulta heittää sekajäteastiaan. Lienen jostakin lukenut sen leviämisestä. Vastaa
Naapurissa on palsamia ja lupiinia. Epätoivoisesti katkon tien vierestä lupiinien varsia jotta ei leviäisi meidän niitylle. Toivotonta taistoa kun ei ole edes omaa maata. Vihaan lupiinia, siis sitä joka kasvaa holtittomasti tien pientareilla. Omasta pihasta löytyy punalehtiruusu, tieten tahtoen omasta metsästä siirretty taimi. On myös tuomipihlajaa. Japanintatar yritti kerran salamatkustajana toisen taimen mukana mutta onneksi myyjä varoitti ja tiesin varoa. Ei taida olla vieraslajilistalla mutta vuohenkello on viheliäinen, sain senkin taimen mukana ja silloin en tajunnut että siinäpä vasta on ikuinen vieras. Vastaa
Meilläkin ovat lupiinit naapureiden mailla mutta tuon toisen, vielä torjuttavissa olevan, kohteen omistajalta olen kysynyt luvan lupiinien poistoon. Toinen kohde on sellainen, että siinä ei auta enää omat toimet vaan peli on niin sanotusti menetetty. Onneksi viljellyt pellot ja kuivahko metsä kuitenkin estävät leviämistä tehokkaasti. Voi tuota vuohenkelloa! Minulla se kituuttaa yläpihan kuivuudessa mutta täytyy olla tarkkana ettei se sieltä leviä joskus alapihalle. Vastaa
Ei kannata niin paljon miettiä, että ahdistuu, mutta se on hyvä asia, että tietoisuus tässä asiassa lisääntyy. Parempi on toimia kuin ahdistua, eli kiertää lähimetsät riittävän usein silmät auki, että huomaa, jos puutarhasta on jotakin karannut, etenkin kannattaa tarkkailla näitä lajeja, jotka ovat haitalllisten vieraslajien listoilla. Jos karkaamista tapahtuu, niin sitten on ryhdyttävä karkulaisten poistoon ja ehkä luovuttava sellaisesta lajista. Oma asiansa on sitten se, että jos tulevaisuudessa jonkin lajin hallussapito tulee lailla kielletyksi, niin kyllähän siitä olisi sitten syytä luopua. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen kun on loppujenlopuksi se kaikkein vakavin ympäristöongelma. Joo, kaikki sellaiset lajit, jotka eivät alunperin kuulu luontoomme ovat joko vieraslajeja tai tulokaslajeja. Vieraslajit ovat ihmisen tuomia kuten puutarhakasvit tai vaikka valkohäntäkauris, tulokaslajit ovat lajeja, jotka ovat itse tulleet, esim. supikoira. Kaikki vieraslajit eivät tokikaan ole haitallisia. Noissa listoissa on lueteltuna vain ne, joiden on todettu täällä olevan haitallisia alkuperäiselle luonnolle, jotka siis karkaavat helposti luontoon ja lisääntyvät siellä reippaasti vähentäen alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Mun ammattiminä nyt vähän riistäytyi näppäimille ;) Vastaa
Kappas, en tiennytkään että tämä aihe liittyy sun ammattiisi Aihe on todella kiinnostava ja huomaan itsessänikin kehitystä tapahtuneen mm. luonnonkasvien tunnistamisen osalta. Olen lähtenyt vaan vähän väärin päin liikkeelle ja tutustunut ensin puutarhan kasvistoon ja vasta sen jälkeen ovat alkaneet luonnonkasvit kiinnostamaan. Ehkäpä juuri tiedon lisääntymisen myötä. Facebookissa on muuten hieno ryhmä luonnonkasveista kiinnostuneille ja siellä tätä vieraslaji-asiaakin paljon käsitellään. Vastaa
