Tyrnien istuttaminen ja juuriston mielenkiintoiset nystyrät

Tyrneihin eli hopeatyrniin, Hippophae rhamnoides tutustuin ensimmäistä kertaa tuttavani puutarhassa, missä nuo hopealehtiset pensaat kasvoivat valtavina kasvustoina ja niiden juurivesoista oli tullut pienoinen ongelma, sillä niin hanakasti ne olivat levittäytyneet niillä ympäristöönsä. Sain silloin ensimmäiset tyrnini noista juurivesoista mutta koska tonttimme oli tuolloin vielä täysin rakennustyömaana, hävisivät taimet siinä myllerryksessä johonkin.

tyrnimarjat-mamasgarden — Tyrnien C-vitamiinipitoiset marjat loistavat auringossa kauniin oranssinpunaisina.

Tyrnien hankkiminen oli vuosikausia mielessä mutta niille ei vain oikein tuntunut löytyvän sopivaa kasvupaikkaa tontiltamme. Aurinkoinen ja mieluusti ruohonleikkurilla rajattava kasvupaikka oli pitkään hakusessa kunnes vihdoin viime syksynä kellarin täytön jäljiltä jäänyt maakasa näyttäytyi silmieni edessä täydellisenä tyrnikukkulana.

Keräsin viime talven ajan ahkerasti isoja pahveja ja keväällä sain katettua kasvupaikan tapani mukaan pahvilla ja kuorikatteella. Edellisenä syksynä (taisi olla jo joulukuuta) olin istuttanut alueen etureunaan muutaman pionin mutta mikseipä alueelle mahtuisi tyrnien lisäksi muutama perennakin. Ja saattaapa jatkossa tuohon kummun ja tiealueen väliin sijoittua vielä jokunen viinimarjapensaskin.

tyrnin-taimen- juurivesat-mamasgarden — Tyrnin taimi muodostaa runsaasti juurivesoja.

Ja vaikka tyrnit kovasti juurivesojaan jo olivat astioissaan kasvattaneetkin niin en enää pelkää niitä laisinkaan. Alue on niitettävissä ruohonleikkurilla molemmilta pitkiltä sivuiltaan ja takana kasvavaan metsään ne tuskin haluavat levitäkään. Ja takanakin on kunnon luiska minkä voi tarvittaessa leikata vaikka raivurilla, joten vesojen matka tyssää hyvissä ajoin ennen metsää joka onkin jo naapurimme puolta.

Tyrnipensaiden istuttaminen

Nämäkin taimet hankin taannoisella vierailullamme Tahvosilta ja puutarhalta sainkin silloin hyvät ohjeet taimien istuttamisesta. Ensinnäkin tyrnit ovat kaksikotisia eli joko hede- tai emipensaita. Marjat muodostuvat emikasveihin ja yksi hedepensas pystyy pölyttämään jopa kolme emipensasta. Valitsin pölyttäväksi hedepensaaksi `Rudolf`:in ja emipensaita hankin lopulta vain kaksi. `Terhi` ja `Tytti` vaikuttivat taimikuvauksen perusteella sopivilta. Kovasti mietin kotona taimien järjestystä, sillä tuulipölytteisyyden vuoksi Rudolf olisi kannattanut istuttaa tuulen alapuolelle mutta sitten toisaalta isommaksi kasvava hedepensas olisi saattanut jatkossa varjostaa tyttöjen marjasatoa. Niinpä päädyin laittamaan pojan suosiolla taka-alalle ja tytöt pääsivät eteen! Pensaat istutin hieman limittäin jotta varjostusta tulisi mahdollisimman vähän ja tilaa kasvamiseen olisi riittävästi. Taimiväliksi tuli reilut pari metriä joten eiköhän tilaa ole jatkossakin riittämiin. Tyrnit viihtyvät kuivissa olosuhteissa joten kohopenkki lienee niille sen puoleen hyvä kasvupaikka. Alueen maaperä on tavallista pintamaata, joka kuorittiin maakellaria kaivettaessa ja istutuksen yhteydessä lannoitin pensaat veteen liotettavalla syyslannoitteella missä ei ole typpeä.

tyrnin-juuriston-typpinystyrat-mamasgarden — Tyrnillä on omat pienet ”typpitehtaat” juuristossaan.

Typpeä tyrnit eivät lannoitteen muodossa tarvitsekaan, sillä niiden juuristossa elävät bakteerit sitovat kasvin tarvitseman typen suoraan ilmakehästä. Samanlaisia juurinystyröitä on myös ainakin palkokasveilla ja lepällä. Yksi terveen ja elinvoimaisen tyrnin taimen merkki onkin jo istuttaessa löytyvät kuvan kaltaiset juurinystyrät. Kaikilla kolmella Tahvosten taimella oli selvästi havaittavissa nuo pienet ”typpitehtaat” juuristoissaan, jee :)

Tähänkin alueelle on mietinnässä jokin hyvä aluskasvi joka saisi kattaa kasvustollaan tyrnien välit. Mitä kasvia sinä ehdottaisit tuohon aurinkoiseen ja kuivahkoon kasvupaikkaan, jossa on kuitenkin ihan hyvän paksuinen kerros kasvualustaa?

Julkaistu 18.9.2019

Tiiu/Puutarhahetki sanoo:

18.9.2019 19:24

Tosi kiva tulee tuosta tyrnikukkulasta! Täällä päin tosi monella pihalla kasvaa tyrniä. Meillä sitä ei ole, vaikka se kaunis kasvi onkin ja tuottaa terveellistä satoa, sillä ei vain olla opittu syömään sitä.:) Kävisikö tuohon maanpeitteeksi erilaiset maksaruohot, patjarikko, hopeahärkki tai vaikka kultahanhikki? Kauniita syyspäiviä!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  18.9.2019 21:49
  
  Kiitos, ehkäpä siitä ajan myötä vielä muotoutuu ihan mukava pöheikkö
  Tuo hopeahärkki sykähdytti heti noista ehdotuksistasi! Niiden vaalean hopean sävyiset lehdet sopisivat hyvin yhteen tyrnien lehdistön kanssa. Toisalta tyrnien juurivesojen torjuminen olisi helpompaa ilman aluskasvillisuutta, hm?! Tai sitten annan vaan pöheikön rehottaa rauhassa
  
  Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Lähetä kommentti Peruuta vastaus

Mama's garden

Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota.