Blogi Mama’s garden

Koristekasvit

Suuri lumikellokatsaus pääsiäisenä 2021

On jälleen aika lumikellojen ja jokavuotisen lumikellokatsauksen. Kamalasti meni aikaa kuvien kanssa, täytyy tunnustaa että alan olla aivan pihalla eri lajikkeiden ja risteymien kanssa. Niin monenlaisia on jo tullut tässä vuosien aikana istutettua ja nimitikut ovat ehtineet lennellä taivaan tuuliin. Epätoivoisesti yritin selvitellä muutaman mysteerin nimeä vanhoista lähetyslistoista mutta mysteeriksi ne jäivät. Ajattelin laittaa niistä kuvat Facebookin ryhmään Snowdrops and Galanthophiles, jos vaikka joku siellä tunnistaisi nuo lumikellot.

Tavalliset nivalikset ja G. nivalis `Flore Pleno` kukkivat tietysti runsaimpina kuten ennenkin ja ne muodostavat lumikellopuutarhan rungon. Ilman niitä vaikutelma olisi erittäin paljon latteampi. Jo muutamallakin sipulilla pääsee alkuun ja tuppaita kannattaa myös jakaa kukinnan jälkeen. Tätä pitäisi itsekin tehdä, sillä aina se on vain jäänyt aikomisen tasolle. Jakamalla saisi nopeammin näyttävämmät kasvustot!

[columns_row width=”fourth”]
[column]

[/column]
[column]

[/column]
[column]

[/column]
[column]

[/column]
[/columns_row]

Erityisen ilahtunut olin tänä vuonna pitkän huiskean `Long John`:in nopeasta lisääntymisestä. Viime keväänä se kukki ensimmäisen kerran yhdellä kukalla ja tänä keväänä kukkia olikin jo neljä! Uudet kolme ovat vielä hieman lyhyempiä ja ovat kaatuneet alarinteen suuntaan mutta kyllä ne kaikki samasta tuppaasta tulevat eikä tuossa pitäisi olla mitään toistakaan samassa kohdin. Myös lehdistöt ja kukan rakenne ovat identtiset. Uskottava se siis on, että pitkä John on kova poika lisääntymään!

Minulta on joskus kysytty mitä risteymiä suosittelisin ja tämä G. nivalis `Anglesey Abbey` nousee joka kerta ensimmäisenä mieleeni. Se on ollut luotettava kukkija, joka vuosi kukkinut kauniisti ja nyt huomaan, että se ehkäpä on alkanut lisääntymäänkin vaikkei se kyllä vieläkään näytä siltä, että tarvitsisi jakamista. Uusia pieniä lehtiä on tullut tuppaan alapuolelle, lisääntyisiköhän se jopa siemenestä kuten perus nivalikset?!

Keltamerkkiset lumikellot ja yksi avautunut hamonen

Keltamerkkiset lumikellot tuntuvat olevan kauttaaltaan melko harvinaisia ja niiden hinnat ovat monesti aika hurjia. Kahta erilaista keltaista on kuitenkin kantautunut vuosien aikana omaankin puutarhaani. Niistä `Lady Elphinstone` oli minulla muutaman vuoden kateissa kunnes viime keväänä kohtasimme jälleen. Sitä oli minulla itseasiassa kahdessakin kohdassa mutta toisessa se ei ole noussut ollenkaan (siitä saattaa sittenkin näkyä hieman lehden kärkiä, ehkä olen istuttanut sipulin liian syvälle). Sipuli olikin istuttaessani melko vaatimattoman kokoinen. Se tuli syksyllä Englannista dormant sipulina. Parhaimmaksi olenkin todennut nyt tilata lumikellot `In the green` eli vihreinä lehtien kera. Kellari mahdollistaa niiden talvettamisen jopa tammikuusta lähtien. Tämän vuotiset kasvit olen nyt jo siirtänyt jokunen viikko sitten kasvihuoneeseen ja ne ovat siellä vielä ihan vihreänä ja tankkaavat toivottavasti energiaa ensi kevään kukintaansa. Kunhan maa sulaa kunnolla, istutan ne ulos puutarhaan.

Uusin keltainen `Wendy`s Gold` kukkii tänä keväänä ensimmäistä kertaa lammikon takakummulla, penkin takana. Ilokseni siinä on jo kaksi kukkaa. Tämä tuli talvella 2020 myös `in the green`. Samassa erässä saapui myös viimeisen kuvan `Trymposter` josta nyt kuva hameen helmat hulmuamassa. Tänään onkin ollut niin sateinen päivä, että kaikki lumikellot ovat tiukasti kiinni. Kävin kuitenkin äsken vielä kuvaamassa muutamia mysteerejä ja varovasti raotin kukkalehtiä jotta sisäosan vihreät merkit tulisivat kuvaan.

[columns_row width=”third”]
[column]

[/column]
[column]

[/column]
[column]

[/column]
[/columns_row]

Tunnistamattomat kaunottaret

Listaan tähän nyt ne muutamat joiden nimet jäivät epäselviksi. Mielenkiintoisin niistä on tämä kellertävä ja kerrottu kukkainen. Tämä on ehkäpä tullut minulle Sulev Savisaarelta mutta katsoin läpi kaikki lähetyslistat enkä löytänyt niistä yhtään keltaista yksilöä. Ajatella, jospa tämä on vaikka jokin ihan uusi risteymä?! No tuskin kuitenkaan.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Toinen mysteeri on tämä jättikukkainen yksinkertainen. Sen terälehdet ovat peukaloni ensimmäiseen niveleen asti ulottuvat, isompia en ole koskaan nähnyt. Sen vihreä merkki on alemman kuvan kaltainen ja sen leveät kauniin sinivihreät lehdet näkyvät ensimmäisessä kuvassa. Toinen samasta tuppaasta tuleva on kooltaan hieman maltillisempi kuin tuo yksi jättiläinen.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Nämä kaksoset ovat myös erikoiset. Nuo molemmat kukat siis tulevat samasta sipulista vaikka ovatkin melkoisen erinäköisiä. Ylemmässä kuvassa ne ovat aurinkoisena päivänä suhteellisen saman oloiset mutta silloinkin toisen päällimmäiset terälehdet ovat minusta hyvin eri muotoisia. Toisella paljon lyhyemmät ja pulleammat kuin toisella. Äsken ottamassani pilvisen päivän kuvassa tuo ero näkyy vieläkin selvemmin. Kuvasta voi kuitenkin erittäin hyvin havaita, että nuo kaksi kukkavartta tulevat tosiaan samasta sipulista! Luultavimmin tämä on joku ns. Greatorex double lumikelloista, joko `Dionysus` tai `Cordelia`.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Muut tämän hetken kukkijat

Pakko laittaa tähän loppuun vielä kolme muutakin suloista kukkijaa jotka ovat nekin ilahduttaneet kovasti tänä pääsiäisenä 2021. Kevätkurjenmiekat avautuivat eilen ja viime kevään huonon kukinnan jälkeen näyttäisi nyt paljon paremmalta. Eivät ne lisääntyneet ole mutta ainakin nyt kukkia on paljon enemmän kuin viime keväänä. Taitavat pitää lumen antamasta suojasta.

Talventähdetkin loistavat vielä pieninä aurinkoina ja alapihan varjon puoleisetkin kukat avautuivat eilen.

Ilahduttavin havainto kaikista, oli löytää tuo viimeisen kuvan kevätkellon, Leucojum vernum kaksoiskukinto. Ja se ei ole ollenkaan samassa paikassa kuin viime keväinen kukinta! Joko myyrä on siirtänyt sipulia tai sitten tämä on siemenjälkeläinen. Edellisen vuoden kaksoset kun näyttäisivät myös olevan nousemassa tutusta kohdasta pensaan toisella puolella niin jäljelle taitaa jäädä tuo viimeinen vaihtoehto. Ihan mahtavaa sillä luulin jo etteivät nämä viihtyisi meillä ollenkaan. Paikan kun pitäisi mielestäni olla oikeinkin otollinen.

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Vaan nyt pienimmäinen ihmistaimeni odottelee minua jo ulkosalla nuotiohommiin joten täytyy rientää. Uuh, tulipa tästä nyt vähän sekava katsaus mutta toivottavasti saitte tästä jotakin irti.

Ihanaa lyhyttä työviikkoa kaikille, toivotellen keväästä juopunut mammeli