Blogi Mama’s garden

Koristekasvit Puutarhamatkailu

Puutarhavierailulla puuvartisten paratiisissa

Olen edelleen ihan fiiliksissä torstaisesta vierailustani Henrik Saleniuksen puutarhassa, puuvartisten paratiisissa Maskussa. Muutama viikko sitten huomasin uusimmasta Pähkylästä, että Hyötykasviyhdistyksen Varsinais-Suomen alueosasto suunnittelee retkeä Henrikin luokse ja innostuin heti ilmoittautumaan mukaan. Tunsin Henrikin aikaisemmin hänen kärsäkalloistaan jollainen minulla kasvaakin jo omassa puutarhassani. Minulle tulikin siis täysin yllätyksenä, että paikka olikin oikea puuvartisten paratiisi! Kaikesta näki, että nyt oltiin tosi harrastajan puutarhassa. Joka puolella kasvoi mitä erikoisempia kasveja jotka kaikki Henrik muisti tieteelliseltä nimeltään niitä häneltä tiedusteltaessa! Näin ensimmäistä kertaa useita sellaisia kasveja joita olin vain ihaillut kuvissa. Ja vielä enemmän minulle täysin tuntemattomia kasveja, jollaisia en ollut tiennyt olevan olemassakaan. Keväisestä Vakka-taimen reissusta viisastuneena minulla oli nyt muistivihko ja kynä mukana ja kirjasin ylös paljon tieteellisiä nimiä aina kun jokin kiinnostava kasvi nousi esille keskustelussa. Tänään kävin muistiinpanoja läpi yhdessä kuvien kanssa ja voi miten tarpeeseen nuo nimet tulivatkaan. Tästä lähtien otan jokaiselle vierailulle mukaan kynän ja paperia!

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Hortensia kuumeeni jatkaa nousuaan

Tämä ensimmäisten kuvien hortensia on safiirihortensia H. serrata `Mont Aso`. Ihastuin siihen silmittömästi vaikka kukinta oli jo loppupuolella. Ympäri puutarhaa bongailin erilaisia muitakin hortensioita ja varsinkin yksi penkki alapellolle vievän tien vieressä oli erityisesti mieleeni. Seuraavat kuvat ovatkin tuolta alueelta otettuja.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Ensin huomioni kiinnittyi etualalla loistaviin kanerviin mutta lähempi tutustuminen alueeseen paljasti siellä kasvavan toinen toistaan mielenkiintoisempia kasveja.

Kasveja kannattaa tarkastella lähemmin. Hypistellä, kosketella ja tuoksutella.

Näin mm. ensimmäistä kertaa elämässäni samettihortensian (en kyllä tullut varmistaneeksi nimeä Henrikiltä) jota olen ihaillut jo vuosia blogikamuni Saaripalstan Sailan kuvissa. Jonkun mielestä kuvan kasvi ei ehkä ole suuren ihailuni arvoinen mutta jo pelkästään tuon kasvin kukkiminen meidän ilmastossamme on erityinen saavutus. Ja lähempi tarkastelu paljastaa varsien suloisen karvaisuuden ja kauniin violetin sävyiset, kukinnon keskellä sijaitsevat varsinaiset kukat.

Samaisella alueella hortensioiden kanssa kasvoi tämä itselleni entuudestaan täysin vieras kasvi Lindera (ryytilaakeri) ja voi miten ihana aromaattiselle sen lehdet tuoksuivatkaan niitä hypistellessäni. Kasvien ihanuudet voivat piillä niin moninaisissa asioissa. Yksi niistä on juurikin tuo hyvä tuoksu ja se ei aina välttämättä ole kukista lähtevää vaan myös lehdet voivat olla tuoksun lähteinä.

Kasvien erikoisen muotoiset lehdet riittävät jo yksistään tuomaan koristearvoa ja mielenkiintoa. Linderan vieressä lehtiään kurtisteli lehtosaarni, Fraxinus excelsior `Crispa`. Kun lehdet olivat pieniä ja kurttuisia, jäi kasvin runkokin kivasti näkyville.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Välillä kasvin juju piilee lehtien alapinnoilla. Samaisella alueella näin lumihortensian H. radiata jonka lehden alapinta on kauniin puhtaan valkoinen. Harmikseni en tullut ottaneeksi siitä yhtään kuvaa. Tuon alapinnaltaan punalehtisen puun nimi taas meni minulta ohi tai sitten en tullut kysyneeksikään sitä. Lehti vaikuttaisi ehkäpä joltakin vaahteralta.

Rungon kauneus paljastuu viimeistään talvella

Useissa kasveissa kiinnitin huomiota niiden upeaan runkoon. Erityisesti mieleeni jäi tämä lehtojalava, Ulmus minor jonka kuorta oli ihan pakko käydä silittelemässä. Ja voi miten hauskasti sen kasvutavasta näki missä päin sijaitseekaan etelä. Pohjoisen puolella ei ollut tuskin oksan oksaa vaan kaikki kasvu oli etelän aurinkoon päin. Sen vuoksi puun runko olikin hyvin näkyvissä ja ihailtavissa.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Vierailun aikana saimme ihailla myös upeaa, koko taivaan kannen peittävää sateenkaarta. Onneksi vettä ei kuitenkaan tullut kuin nimeksi ja kerrankin minulla oli sateenvarjo mukana käsilaukussani. Tosin sateenvarjo, kamera ja muistivihko + kynä oli kyllä hieman hankala yhdistelmä :)

[columns_row width=”half”]
[column]

[/column]
[column]

[/column]
[/columns_row]

Talon takana omenatarhassa kasvoi hedelmäpuiden lisäksi mm. paljon erilaisia tammia. Tässä muutama kuva erikoisimmista.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Kuvasin myös useita valkokirjavalehtisiä kasvejä. Huomaan, että alan itsekin lämmetä yhä enemmän valkovihreisiin kasveihin. Ostin nimittäin samaisella reissulla Flöristä vaalean kirjavilla lehdillä varustettuja köynnöshortensioita. Olivat niin hyvässä alessa ja näin jo haaveissani kuinka kivasti ne sopisivat Kauhurinteessä  kasvavan kirjavalehtisen kanukan juurelle maata peittämään. Valaisisivat varjoisaa aluetta vaaleudellaan! Toivottavasti köynnöshortensioiden lehdissä säilyvät nuo vaaleammat kohdat selvästi valkoisina, sillä kellertävän sävyinen vaaleus ei oikein edelleenkään miellytä silmääni.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Kivikossa talon edustalla

Tästä talon edustalla sijaitsevasta kivikkoisesta rinteestä kierroksemme oikeastaan varsinaisesti alkoi. Kivikko oli ensimmäisiä tontille rakennettuja alueita ja tuntui vaikealle uskoa, että alussa yläpihalla oli kasvanut vain kolme isoa koivua. Henrik oli heti ihastunut etelään päin viettävään tonttiin jota ympäröivät laajat viljapellot.

Kivikossa kasvoi kultaisen kuparin väriset siemenpallurat omaava kärhö jonka nimi jäi itseltäni uupumaan. Muistan kuitenkin Henrikin kertoneen miten kauniilta nuo siemenet näyttävätkään kevät-talvella, auringon paistaessa niiden lävitse. Siemenkodat voivat olla yhtä merkityksellisiä kasvin kauneudessa kuin varsinainen kukinta.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Jo ennen yhteistä osuutta eksyin viereiseen pieneen kivikkoon mistä löysin kivan kivikaton joka oli asetettu ilmeisen aran kasvin suojaksi. Kaunis ja käytännöllinen yksityiskohta oli myös pienistä kivistä ladottu kivipuro joka palveli niin käytävänä kuin kauniina yksityiskohtanakin. Voisin sijoittaa meillekin samanlaisen omaan kivikkooni talon viereen.

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Kukkiviakin kasveja löytyi myöhäisestä ajankohdasta huolimatta

Kivikossa kukki jo toista kukintaansa kaunis kamtsatkanalppiruusu, Rhododendron camtschaticum.

Muista kukkivista kasveista parhaiten jäi mieleeni kauniin ruosteisen värinen Corydalis jonka tarkempi nimi jäi epäselväksi. Kasvilla oli huomattavan pitkä varsi sillä kukat huojuivat korkean saniaisen yläpuolella. Henrik kertoi, että kunhan tuon kasvin siemenet olisivat kypsiä niin niitä kosketettaessa siemenet ampaisevat vauhdilla ympäriinsä. Harmillisesti siemenkodat pysyivät vielä tiiviisti kiinni kun Henrik niitä napautteli. Mikäli siemenet olisivat olleet kypsiä, olisin varmasti pyytänyt luvan pyydystää muutaman siemenen nenäliinaani, kesken niiden ilmalennon :)

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Ja tietysti kaikkia vieraita ihastutti kovasti parhaassa kukinnan vaiheessa olevat syysmyrkkyliljat, Colchicum `Waterlily`. Talon edustalta löytyi myös muita lajikkeita.

Myös selkeästi hyvinvoiva tulipunainen ruostekukka ilahdutti vierailijoita omenatarhan yläosassa. Sen siemenpalleroiset olivat myös kauniita ja miekkamainen lehdistönsä ylväs.

Rakkautta ensi silmäyksellä

Silloin tällöin sitä kohtaa sellaisen kasvin joka on niin mielettömän ihana, että et voi mitenkään hillitä omaa innostumistasi ja hihkut ylistäen ja huokaillen kasvin edessä. Jälkeen päin oma käytös hieman hävettää. Vaan ehkäpä jokainen vihreän ilosanoman lähettiläs tunnistaa itsessään joskus samanlaista käytöstä, joten toivottavasti käytökseni lopulta sai ainakin jonkin asteista ymmärrystä osakseen.

Tuo kuvan pensas on siis tokionsorvarinpensas, E. hamiltonianus var. sieboldianus ja nuo vaaleanpunaiset siemenkodat ovat pensaan hedelmiä. Niiden kypsyttyä kodat aukeavat ja sisältä paljastuvat punertavat siemenet. Siemenkotien värisävy oli niin kertakaikkisen suloinen ja niiden muoto ja rakenne valloittavan kauniita. Voitte vain uskoa miten onnellisena ajelin iltamyöhään kotiin päin, peräkontissani mm. tämän suloisen sorvarinpensaan taimi <3 Vierailu kruunasi syksyisen lomaviikkoni ja muistelen varmasti päivän tapahtumia vielä pitkään.

Suuret kiitokset talon väelle vierailusta ja kiitos myös mukana olleille hyötyläisille mukavasta seurasta!

P.S Päivällä ennen vierailua kävin Flörin lisäksi ensimmäistä kertaa elämässäni Viherlassilassa. Sieltä otin vain kaksi kuvaa sillä olin aivan pyörällä päästäni paikan taimitarjonnasta. Tein hienoja löytöjä molemmista paikoista mutta niistä sitten joskus myöhemmin kun olen saanut kaikki aarteeni maahan.