Yleinen

Puutarhakoristeet — hankin ihmeen ihanan patsaan

Syksyinen lomaviikkoni on hurahtanut vauhdilla jo puoleen väliin. Olen saanut mukavasti hoidettua joitakin mielessä jo kauan pyörineitä hommia ja vähän jo eilen humputtelinkin. Tein ihanan ostosreissun ihan täällä oman kunnan alueella ja voi miten hienoja yrityksiä meillä tällä seudulla onkaan. Tein aivan huikeita löytöjä joista tuo artikkelikuvan valurautapatsas ei tosin ollut uusi. Näin sen ensimmäistä kertaa ehkäpä jo noin vuosi sitten ja ihastuin kovasti. Silloin en kuitenkaan hennonut sitä ostaa. Kun tyttö edelleen odotteli samaisen myymälän käytävän varrella, uskoin hänet olevan tarkoitettu koristamaan jatkossa meidän puutarhaamme.

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Eilen illalla hämärissä kannoin patsaan auton takapenkiltä (jossa se matkasi turvavöihin kiinnitettynä) lammikon rannalle ja voi miten kauniisti se mielestäni sopikaan litteälle kivelle takakummun juurelle. Voin vain kuvitella miten suloisia ovat keväällä valkoiset lumikellot huojuessaan tuon patsaan taustalla. Ja kuinka paljon mahtaakaan Englannista kotoisin oleva tyttö ilahtua nähdessään kotimaastaan tutut valkoiset kellokukat ympärillään!

Olen usein haaveillut hankkivani puutarhaan koristeita mutta niin harvoin vastaan tulee sellaisia jotka kelpuuttaisin. Pyöreä rautapallo oli ensimmäinen joka läpäisi seulani ja pidän siitä edelleen tosi paljon. Yllättäen sekin on sijoitettu lammikon rannalle. Kaikki koristeet mitkä ovat lammikolle kerääntyneet ovat ruostunutta rautaa ja luulen, että jatkan samalla rautaisella teemalla mikäli vielä joskus hankin lisää isompia koristeita puutarhaan.

Lasia ruostuneen raudan rinnalle

Sentään ihan kaikki puutarhan koristeet eivät kuitenkaan ole rautaa vaan sen lisäksi on lasi materiaaleista sellainen joka miellyttää silmääni. Eilisellä kierroksella löysin myös uuden lasikuvun. Se ei ole ihan niin kaunis kuin kirpputorilta löytämäni, sillä nupin tilalla on suurehko reikä. Toisaalta sen minkä kupu kauneudessa häviää niin se käytännöllisyydessään voittaa. Ison reijän avulla ilma kiertää kuvun sisällä paremmin kuin vanhemmassa kuvussani. Siinä nupin läpi on kuitenkin porattu myös reikä mutta se on hyvin paljon pienempi. Uudelle kuvulle oli heti käyttöä sillä uusimmalla valkokukkaisella murattisyklaamilla on ollut ihan naurettavan pieni kupu suojanaan. Onneksi viime talvi oli niin lauha, että pienempikin kupu riitti ja nyt kasvi työntää ensimmäisiä lehtiään jotka se on kasvattanut puutarhassamme. Istutin sen myöhään viime syksynä maahan.

lasikupu — Lasikupu suojaa talvenarkaa syklaamia.

Lasikuvun lisäksi löysin vihdoin uusia maljakoita, joita olen koko kesän ja syksyn metsästellyt kirpputoreilta tuloksetta. Etsiskelin sekä pieniä lumikellomaljakoita että pyöreän muotoista isoa maljakkoa mihin suurikukkaiset daaliat saisi nätisti ja helposti aseteltua. Tänä syksynä minulla onkin ollut lähes koko ajan terassin pöydällä tuoreita leikkoja, sillä runsaat sateet ovat saaneet aikaiseksi daalioiden lakoamista ja niitä on ollut vähän pakkokin keventää leikkaamalla kukkia säännöllisesti maljakkoon.

Pienet nipsuilla varustetut maljakot nähdessäni huokaisin ihastuksesta! Maljakot olivat kuin avautuneita sipulikukkien nuppuja. Niin siroja ja kauniita, juuri sopivia pienille kukille. Tähän asti minulla on ollut vain yksi pieni snapsilasi mihin olen laittanut mm. lasten keräämät ensimmäiset leskenlehdet ja valkovuokot.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Tein myös kasvilöytöjä

Laitan tähän loppuun myös tiedot päivän kasvilöydöistä ihan itseänikin varten. Usein tarkastan blogista milloin ja mistä olen mitäkin hankkinut.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Tämän hurmaavan pienilehtisen muratin löysin Saarelman puutarhalta. Huomasin kasvin jo heti auton ikkunasta ja ihastuin silmittömästi. Sen varret olivat juuresta paksut ja puumaiset ja lehdet tosiaan vain murto-osan normaalilehtisen muratin lehden koosta. En ole koskaan ennen nähnyt vastaavaa. Joissakin varsissa näkyi olevan jo pieniä juuren alkuja joten tarkoituksena olisi kokeilla juurruttaa tuosta vielä tänä syksynä uusia kasveja ja talvettaa sitten kaikki kellarissa. Toivottavasti onnistun saamaan tämän ensi kesään ja lisättyäkin vielä.

Vielä istuttamatta ja kuvaamattakin ovat suloisen punertavat irlanninnummikanervat, yksi uusi mehiruusuke ja mehipuun pistokas. Nuo kanervat ajattelin istuttaa suoraan maahan lammikon takakummulle kannon viereen. Instaystäväni Rivaripihan Sanna on kasvatellut näitä onnistuneesti omassa puutarhassaan ja hänen innoittamanaan päätin itsekin kokeilla. Olisi ihanaa saada näistä kausikasveista pitkäaikainen ilo! Sain häneltä myös ohjeen leikata kanervista ohikukkineet kukkavarret pois, siten kasvi säilyy kauniinpana läpi vuoden.

Lomalla täytyy saada myös tehtyä rästihommia

Itselleni onnistunut loma on aina yhdistelmä huvia ja hyötyä. Huomenna on toivottavasti luvassa lisää huvia mutta tänään olen keskittynyt puunaamaan paikkoja. Osa talon ikkunoista loistaa puhtaina (yritän jatkaa perjantaina loput ikkunat, puuh) ja lipputankokin oikeastaan melkein häikäisee :)

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Kauhurinteen kasvittaminenkin on hieman edistynyt ja olen saanut lähes kaikki tänä kesänä kasvattamani siementaimet ja jakopalat maahan. Vielä ei tietystikään näytä oikein miltään mutta toivottavasti kasvit jaksavat kasvaa kokoa ja kukoistaa tulevina vuosina.

Jahas tämän postauksen piti aluksi käsitellä vain puutarhan koristeita mutta niinpä vaan aiheet jälleen rönsyilivät ihan omia teitään. Vaan on se niin kovin kiva sitten itsekin myöhemmin katsella miltä kauhurinne näytti syksyllä 2020 ja kuinka lipputankokin loisti kauniin valkoisena ja levättömänä :)

Julkaistu 9.9.2020

Erja sanoo:

9.9.2020 18:47

On kyllä ihana!

Vastaa
Päivi - Kottikärryn kääntöpiiri sanoo:

9.9.2020 20:57

Kaunis patsas, tuon minäkin kelpuuttaisin :). Miten sait lipputangon pestyä ylhäältä, minun pitäisi ehdottomasti tehdä puhdistus omalle lipputangolle.
Oletko muuten jo leikannut marjakuusiaitaa?

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  9.9.2020 21:44
  
  Tanko kaadettiin pesua varten alas niin oli helppo jynssätä. Se on meillä kolmella mutterilla kiinni ja lopulta yllättävän kevyt vaikka onkin 9 metrinen.
  Leikkasin marjakuuset joskus elokuun alussa siten, että napsin vain pois selvästi pidempiä latvoja. Aika vähän lopulta kasvoivat vielä tänä kesänä, toivottavasti juuristo vahvistui kuitenkin.
  
  Vastaa
- Minna sanoo:
  
  9.9.2020 21:45
  
  Niin minustakin On kuin lammikon seutu olisi nyt jotenkin elävämpi, siellä asuu paikan hengetär.
  
  Vastaa
Saila sanoo:

9.9.2020 22:19

Onpa ihana muratti, ja ihana patsas! Rauta sopii niin mielettömän hyvin puutarhaan. Ne vaaleanharmaat kivijäljitelmäpatsaat ovat melko silmiinpistäviä, ja rauta taas ei näy ennen kuin sen lähempää huomaa. Sillä tavalla tuo patsaasi onkin todella viehkeä, sen huomaa vasta, kun sen löytää.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  10.9.2020 08:34
  
  Tuo on niin totta mitä kirjoitit tuosta raudasta puutarhassa. Se on juurikin tärkeä osa sen viehätystä, kuin piilossa mutta silti näkyvissä. Sama pätee saviastioiden suhteen.
  
  Vastaa
Kivisen Vilma sanoo:

10.9.2020 07:18

Hyviä löytöjä! Kuinka tuo lasikupu kestää talven pakkasia, varsinkin kun sinne menee vettä sisään (vaikka tulee kyllä poiskin)? Puutarhassa on kiva olla esineitä, vaikkei niitä liian paljoakaan saa olla. Tuovat mukavaa lisää puutarhaan.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  10.9.2020 08:46
  
  Saapi nähdä miten tuon uuden kuvun kanssa käy. Edellinen on hyvin tähän asti kestänyt mutta siinä onkin paljon pienempi reikä. Toisaalta tuo iso reikä on hyvä ilmanvaihdon kannalta. Onneksi ei ollut kovin kallis.
  
  Vastaa
Between sanoo:

10.9.2020 09:01

Todella kaunis patsas, joka sopii hienosti lammen rannalle. Tykkään noista maljakoistakin. Nipsumaljakon muoto on kaunis jo ilman kukkiakin.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  10.9.2020 12:15
  
  Totta, tyhjilläänkin nuo pikkuiset maljakot ovat tosi suloisia. Mietin laittavani ne ensi jouluna myös joulukuuseen. Nyt siirsin ne kasvihuoneesta sisälle kohtalonköynnöksen puutuneisiin oksiin, näin voin ihailla niitä nyt tästä sohvalta.
  
  Vastaa
Navettapiika sanoo:

10.9.2020 09:24

Hiano patsas! Ruasteesesta raurasta ittekki tykkään, son mitä parahin materiaali puutarhahan. Loma on onnistunu, ku saa teherä mitä itte tykkää, oli se sitte huvia tai/ja hyätyä.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  10.9.2020 12:17
  
  Ruoste tosiaan sopii puutarhaan, ei niin pomppaa ärhäkästi esille kuin vaikka valkoinen tai joku muu kirkas väri. Toki kirkkaillakin väreille on omat paikkansa ja ihailen myös sellaisia koteja ja puutarhoja joissa käytetään rohkeasti värejä
  
  Vastaa
Kukkaiselämää sanoo:

10.9.2020 17:52

Mitä ihanuuksia! Ihana patsas, muratti ja tosi söpöt pikkumaljakot!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.9.2020 15:24
  
  Ja eilen löysin lisää Turun reissulta Nyt ei kyllä parane lähteä enää vähään aikaan reissuun
  
  Vastaa
pioni sanoo:

11.9.2020 07:10

Tuo reissu kyllä kannatti!
Aivan ihana tuo patsas, sopii todella hyvin lammen rantaan. Ja nuo pikkuiset maljakot, vau!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.9.2020 15:26
  
  Tykkään patsaasta itsekin tosi paljon Tulee käytyä nyt joka kerta lammikolla sitä ihailemassa kun lähden pihalle.
  
  Vastaa