Mustilan ystävien kylvökurssilla

Eilinen päivä oli täydellinen! Sain viettää koko päivän Kumpulan kasvitieteellisessä, Mustilan ystävien seurassa. Yritin parhaani mukaan tallentaa muistini sopukoihin kaiken sen teoria- ja käytännöntiedon jota opettajamme, Mustilan arboretumin dendrologi Jaakko Saarinen meille jakoi. Onneksi saimme muistimme tueksi myös kirjallisen materiaalin ja yritin myös tallentaa valokuviin mahdollisimman paljon käytännön harjoittelun aikana. Päivä alkoi usean tunnin rautaisella tietopaketilla siemenkylvöistä. Kirjoitin muistiinpanoja monta sivua. Kirjaan tähän ne hienoimmat vinkit jotka poimin muistiinpanoistani. Toivottavasti sinäkin löydät niistä vinkkejä kylvöihisi.

Siementen kerääminen, käsittelyt ja kylväminen

Kerää siemeniä useista eri yksilöistä!
Siemenen kerääminen oikeaan aikaan, esim. kirsikoiden kerääminen hieman raakoina–> kypsyvät itäviksi sisällä.
Pähkinän kypsyyden voi varmistaa halkaisemalla sen. Jos se on vielä sisältä vetinen–> silloin raaka.
Siementen puhdistus kannattaa–> säilyvyys paranee ja roskat altistaa homeelle.
marjat murskataan–> liotus vedessä 1-2 vko välillä vettä vaihtaen.
Vedessä kellutus–> hyvät siemenet painuvat pohjaan.
rahkasammal on hyvä ainakin isojen siementen kuten terhojen säilytyksen väliaine.
+1 C ideaali säilytyslämpötila kuivatuille siemenille
Huom! Kypsistä hedelmistä vapautuva eteeni estää siementen itämisen–> siemen ei ala itää vielä kodassa ollessaan.
Ennen kylvöä siemen yleensä lepotilassa–> joka pitää purkaa (siemenen ollessa kostutettuna) lämpö- ja kylväkäsittelyillä. Ajat ja lämpötilat vaihtelee eri lajeilla mutta yleensä aina ensin lämpökäsittely n. + 20 c. Kylmäkäsittely n. +1 -5 C, 1-6 kk.

Huntuvaahteran, *Acer triflorum* siemeniä täytyy liottaa ainakin vuorokausi ennen kylvöä. Nämä siemenet kylvänkin tänään täällä kotona.

Ennen kylvöä isoja ja paksukuorisia siemeniä voi varovasti hioa.
Joidenkin lajien (esim. lakkipuu) siemenet vaativat kiehuvan veden käyttämisen–>matkii luonnon metsäpalon aiheuttamaa kuumuutta. Sama tarkoitus on myös savukäsittelyllä, missä siemenet altistetaan savukaasuille (esim. pensasunikko).
Todella vaikeasti itävien siementen käsittelyssä ammattilaiset käyttävät myös gibberelliini- ja sitruunahappokäsittelyjä.

Tässä saa kiehuvaa vettä päälleen tuoksion, *Ceanothus velutinus* siemenet.

Jalopähkinät ja tammet–>suorakylvönä sillä kestävät huonosti kuivumista.
Turve/hiekkaseos parhain (lajikohtaisesti suhteet/raekoko vaihtelevat) ja kylvös yleensä peitetään n. 1,5 x siemenen paksuudelta pienirakeisella hiekalla.
Jotkin lajit vaativat kuitenkin valoa itääkseen.

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Sahaavat lämpötilat usein hyödyksi itämiselle.
Kylvös ei saa koskaan päästä kuivumaan!
Maitopurkki hyvä paalujuuren tekeville lajeille kuten hevoskastanjoille–>purkki päästää tutkitusti hieman valoa lävitseen, mikä hillitsee paalujuuren pituuskasvua–> Helpompi saada juuristo ehjänä koulittua ja paalujuuren kiertyminen ei ole koskaan hyväksi taimelle.
Koulinta tulisi aina tehdä ennen 1. heinäkuuta!
Taimet yleensä arimmillaan ensimmäisinä vuosinaan jolloin talvetuksesta esim. kellarissa hyötyä.
Pk-lannoituksella voi aikaistaa tuleentumista myös astiataimilla. Lannoitus tulee antaa hyvissä ajoin elokuun alussa.

Saimme kylvää seitsemää mielenkiintoista siementä kotiin viemisiksi.

Ennen käytännön osuutta ja sen jälkeen oli kurssilaisilla mahdollisuus tutustua Kumpulan kasvihuoneessa hoidettaviin kylvöksiin ja kasveihin. Katselin ympärilleni haltioituneena sillä lajikirjo oli runsas ja kasvihuoneoloissa olivat useat kasvit jo heränneet kevääseen, osa jo täydessä kukassakin!

[columns_row width=”third”]
[column]

Mustilan kylvöksiä Kumpulan kasvihuoneessa.

[/column]
[column]

Pelargonit olivat kauniin tuuheita ja vihreitä.

[/column]
[column]

Rosmariinit kukkivat hyötykasvien osastolla.

[/column]
[/columns_row]

Hullaannuin sipulikukista joista osa jo kukki täysillä. Voi miten odotankaan oman maakellarin valmistumista. Aion täyttää siitä ainakin yhden huoneen kokonaan sipuliruukuilla, joita voin tuoda kevään mittaan sisälle ja kasvihuoneeseen heti kun vain kelit vähänkin lämpenevät.

Suloinen kesälumipisara, *Leucojum aestivum*.

Mielenkiintoisia taimia oli kaikkialla mihin vain sattui katse osumaan. Olisin voinut viettää monta tuntia vain tarkastellen kasveja ja kylvöksiä. Jäin suosiolla viimeiseksi ruokailuun menossa, sillä en tuntenut nälkää kuin vasta sitten viimein ruokapöytään istahtaessani :) Elin vihervoimasta ja hengitin kasvihuoneen raikasta ja kosteaa ilmaa syvälle keuhkoihini. Kaiken ihanan keskellä päässäni pyöri ajatus siitä, että tämä ympäristö on Kumpulan työntekijöiden yksi työhuoneista! Kuinka ihanaa <3

[columns_row width=”half”]
[column]

Suloisia taimivauvoja oli joka puolella.

[/column]
[column]

Tässä hevoskastanjan pistokkaita, jotka oli huputettu tiiviisti ja joiden aluslautasella pidettiin koko ajan hieman vettä!

[/column]
[/columns_row]

Päivä oli mitä antoisin ja tunsin saaneeni paljon uuttakin tietoa. Kurssilaisten välillä syntyi mielenkiintoisia keskusteluja ja jälleen muutama nimimerkki sai kasvot. Toivoisin, että voisin tulevaisuudessa osallistua yhä enemmän Mustilan ystävien toimintaan ja ajatuksenani onkin liittyä yhdistykseen heti kun vain lapset vähän kasvavat ja minulle jää enemmän omaa aikaa. Mustilaan on meiltä aika pitkä matka, mikä hieman mietityttää mutta toisaalta yhdistys järjestää myös paljon toimintaa muuallakin kuin Mustilassa. Näitä kylvökurssejakin ilmeisesti on suunnitteilla pitää jatkossa lisää, vink-vink!

Oikein ihanaa ja keväistä alkavaa viikkoa kaikille! Ainakin tänne eteläiseen osaan maata on jo luvattu vesisateita, jee-e!

Upeat gunnerat jäivät lähtemättömästi mieleeni.

Julkaistu 11.3.2018

Julia Ritvas sanoo:

11.3.2018 15:25

Onpa sulla ollut virkistävä ja opettavainen päivä! Kumpulassa käydessäni kasvihuoneet ovat aina houkuttaneet minua, ihana työpaikka kyllä varmaan!
Tuliko mitään erityisvinkkejä rhodojen kylvöön? Eräs tuttavani kauan sitten kasvatteli niitä tyhjässä akvaariossa, rahkasammaleessa muistaakseni ja viileässä. Homma jäi mieleeni hitaana ja vaivalloisena.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.3.2018 21:26
  
  Rhodoista jäi mieleen se, että ilmeisesti itävät melko helposti ihan sisällä. Siemeniä ei peitetä mutta kosteuden pidättävä lasi tai muovi löyhästi astian päällä olisi hyväksi. Ja kasvualustan täytyy olla hyvin salaojitettu ja ilmava, turpeen osuus aika vähäinen. Tuo rahkasammal tosiaan mainittiin tässäkin yhteydessä kasvualustan osana. Kosteuttakin pitää kylvöksessä olla mutta ei tosiaan liikaa, joten aika paapomista taitaa olla tuo pienten rhodovauvojen kasvattaminen
  
  Vastaa
Katja/Päivänpesän elämää sanoo:

11.3.2018 15:48

Oi, sinulla on ollut mahtavaa puuhaa. Ei vaikuta kuitenkaan ihan helpolta puuhalta.

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  11.3.2018 21:31
  
  Totta, varsinkin noilla puuvartisilla kasveilla vaikutti olevan monenlaisia niksejä kylvöissä ja jatkokasvatuksessakin. Mukavaa puuhaa kuitenkin ja vähän haasteita sitä pitääkin olla näissä kylvöhommissa
  
  Vastaa
Tita sanoo:

12.3.2018 00:27

Löysinpäs blogisi klorofyllin linkin kautta! Nyt pitää tutustua antiin. AMY:n kautta löytyy kaikkea ihanaa ja inspiroivaa. Onnea kasvatuksiisi!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  12.3.2018 21:04
  
  Kiva kun tulit Käyn joka päivä kurkistelemassa kurssilla tehtyjä kylvöksiä, josko jotain sieltä viimein nousisi. Noiden vaahteran siementen kanssa olikin muuten ensin se tosi pitkä lämpökäsittely kosteassa vermikuliitissä, vielä en siis niitä päässytkään kylvämään. Kyllä tässä hieman onnea nyt tarvitaankin, sen verran haastavia siemenöisiä tuli kurssilta kotiutettua
  
  Vastaa
Merja Jakobsson sanoo:

28.3.2019 20:05

Moi, mainitsit tuolla jutussasi pensasunikon. Kylvitkö niitäkin ja ovatko edelleen hengissä?

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  5.4.2019 16:42
  
  Pensasunikko ei ollut muistaakseni kylvettävien joukossa. Vaan kivasti on tänäkin keväänä jo elon merkkejä ilmestynyt muihin kylvöksiin. Iloitsen niistä kovasti. Kylvökset viettivät talvensa kellarissa.
  
  Vastaa