Lammikon läheisyydessä viidakon tunnelmaa

Elämme täyteläistä keski-kesän aikaa ja sen kyllä huomaa puutarhasta! Nyt kun vettäkin on saatu ihan kiitettävästi on kasvu ryöpsähtänyt ja alapihalla alkaa olla lähes viidakon tunnelmaa. Ei millään meinaa uskoa miten nopeasti kasvit ovatkaan kasvaneet ja varsinkin Marjamäen puolella kasvien ryöpsähtelevä kasvu haittaa jo alueella kulkemista. Hyötykasvien saksimista siis ensi keväänä tiedossa! Myös alhaalla lammikolla on ihanan täyteläinen tunnelma ja erilaiset värit ja kasvien muodot ilahduttavat silmääni.

Pikkulimaska lisääntyy nyt hurjasti ja ensimmäinen sato on korjattu kattamaan istutusaluetta. Lisää voisi nostaa heti ensi viikolla sillä tuo limaskakate vaikuttaa varsin käyttökelpoiselle. Ensi viikon jälkeen en kuitenkaan taida uskaltaa enää sitä suoraan kasvien juurelle laittaa sillä se saattaa olla melkoisen typekästä ja rehevöittää jopa liikaakin kasvien kasvua. Seuraavat sadot laitan sitten vain kompostiin muhimaan.

lumme-kukkii-mamasgarden — Pikkulimaskaa on helppo nostaa lehtiharavalla lammikon ympäristön istutuksia kattamaan.

Limaskaa nostaessani mukana tuli useita nuijapäitä ja muita pieniä öttiäisiä. Haravalla ohuita kerroksia nostaessa, sätkivät nuijapäät oli helppo päästää heti takaisin veteen. Kaiken varalta jätin kasvuston vuorokaudeksi aivan veden äärelle jotta kaikki pienimmätkin eliöt pääsisivät ryömimään takaisin lampeen.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Ystävältä ja Turun kasvitieteellisestä lammikkoon kotiutunut sahalehti, Stratiotes aloides on tänä vuonna noussut kauniisti pintaan ja jopa kukkinutkin. Osa sen lehtiruusukkeista on kuitenkin vielä kokonaan veden alla mutta tällä hetkellä vesi on ihanan kirkasta ja lehdet näyttävät veden alla leijuessaan niin kovin kauniille.

Lammikon reunalle ovat itsestään löytäneet tiensä nämä hurmaavan väriset sormustinkukat.

Lammikon ympärillä olevat istutukset ovat myös mukavasti kasvaneet ja eriväriset sormustinkukat ovat löytäneet tiensä istutettujen kasvien väleihin. Olin iloisesti yllättynyt kun mukana oli tavallisten punertavien lisäksi myös tuollaista hennon vaaleanpunaista digitalista!

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Lammikon alueelle olen istuttanut useita erilaisia iiriksiä, joista tänä vuonna näyttäisi kukkivan nämä kaksi. Tuon tummemman nimeä arvoinkin jo Mamman puutarhan Facebook-sivuilla. Olin saanut väärää iiristä mutta en kuitenkaan pistänyt kovinkaan pahakseni, sillä niin kaunis tuo samettisen tumma tarhakurjenmiekka, Iris germanica-ryhmän `Sultry Mood` on! Ensimmäisessä kuvassa sitten lienee kuitenkin siperiankurjenmiekka, Iris sibirica`Dawn Waltz`. Pääsin muuten tässä taannoin Kahilan Pirkon vieraaksi ja hän yritti opettaa minulle miten erottaa kaksi kurjenmiekkaa toisistaan. Pirkko näytti miten japanilaisella (I. ensata) on selvästi erilainen lehden rakenne! Keskellä lehteä kulkee paksumpi kohta kun taas saksankurjenmiekalla lehti on tasaisen sileä. Oli kyllä ilo kuunnella ammattilaisen jutustelua ja katsella kauniita ruusuja ja iiriksiä täydessä loistossaan! Kiitos vielä Pirkko sinulle vierailusta jos satut lukemaan tämän postaukseni.

esikkoja-mamasgarden — Viime kesänä itäneet Candelebra-tyypin esikot ovat hengissä.

Näistä pikkuisista olen niin kovin onnellinen! Pitkään etsin huolestuneena näiden lammikon takakummulle istuttamieni esikoiden nousevia taimia niitä löytämättä mutta nyt ovat viimein taimet nousseet ja hurahtaneet jo näin isoiksi. Kaikki kolme kylvöstä ovat elossa ja vaatisivat varmaankin koulimista. Miten kuitenkaan uskallan alkaa noita tuosta repimään erilleen?! En ainakaan nyt heinäkuussa.

Esikon taimien seurana takakummulla koreilee hyvin talvesta selvinnyt japaninvaahtera `Atropurpureum` sekä pienoinen kokoelma erilaisia kuunliljoja. Erityisen viehättynyt olen noihin sinisen sävyisiin ja ne sopivatkin hyvin tuon vaahteran lehtien väriin. Etualan Hosta `Popcorn` tuo valoa istutukseen ja on omalla tavallaan viehättävä. En vain oikein tiedä sopiiko se tuohon sävyiltään mutta saanee silti pitää paikkansa ainakin toistaiseksi. Olen niin mielettömän laiska siirtojuoksuttamaan kasveja ja hakemaan niille sopivampia yhdistelmiä. Jos kasvi näyttää tyytyväiseltä paikallaan se yleensä saa jäädä vaikkei kokonaisuus täysin sävyiltään silmää hivelisikään. Aina on olemassa kuitenkin se vaara, että kasvi ottaa nokkiinsa siirtämisestä ja menetän sen kokonaan.

Vaan tässäpä oli tämän postauksen porinat ja mamma siirtääkin nyt ajatuksensa tuleviin esikoisen rippijuhliin, joita vietetään nyt sunnuntaina. Ihanaa on ollut valmistella pitkästä aikaa tulevia perhejuhlia ja ajatuksissa on koristella siivottua kotia oman puutarhan kukkasilla. Ehkäpä postailenkin seuraavaksi siitä miten asetelmien tekeminen onnistui.

Julkaistu 6.7.2019

Sari sanoo:

6.7.2019 11:44

Hirmu mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos! Lammikoista löytyy tosi vähän mitään juttuja mistään, ovat kuitenkin vähän sellaista marginaalimeininkiä Suomessa. Anteeksi, että on pakko ihan vähän nillittää, eli kyseessä on pikkulimaskA, Lemna minor :) Talvetitko japaninvaahteran ihan penkissä?

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  6.7.2019 13:03
  
  Kiitos itsellesi hyvästä kommentista ja ihanaa kun oikaisit tuossa nimiasiassa, se ei ole ollenkaan mitään nillitystä vaan kiitollisena otan aina avun vastaan.
  Ihan maassa talvehti tuo vaahtera nyt toista talveansa, juurellaan kerros talvensuojaturvetta ja ympärillä kanaverkko. Ehkäpä tuo turve turhaa mutta laitoin nyt kuitenkin kun sattui olemaan pussin pohjalla
  
  Vastaa
Saila sanoo:

6.7.2019 14:56

Onpa kaunista siellä lammen ympäristössä! Ihanaa, kun tuli sadetta. Täällä ei ihan voi sanoa rehevää olevan, mutta pääasia on, että ihan heti ei ainakaan kasveja kuole kuivuuteen. Pelkään jo menettäneeni yhden keväällä istutetun syyshohdekukan, sillä unohdin tykkänään sen kastelun. Sellaista tämä on, joka paikkaan ei ehdi. Tuo lampipuutarha on muuten varmaan sellainen, että se aiheuttaa aina ylläreitä, kun sinne menee, niin kiinnostava kasvivaikoima sinulla siellä on!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  6.7.2019 16:43
  
  Minua harmittaa vieläkin viime kesän kuivuuteen menetetty lapinvuokko☹️ Vaan totta se on niin kuin sanoit, aina ei vain huomaa kaikkia jotka kaipaisi kastelua.
  Lammikolla kasvit on edelleen aika nuoria joten ensikukintoja saa vielä ihastella
  
  Vastaa
Kivisen Vilma sanoo:

7.7.2019 06:26

Hurmaava lammikkosi! En ole tuollaisesta limaskasta ikinä kuullutkaan. Kuunliljat ovat iki-ihania missä vaan! Sadetta on saatu, oikein korkojen kera. Kasvit tykkäävät!

Vastaa
Between sanoo:

7.7.2019 17:35

Lammikkosi näyttää siltä, kuin se olisi aina ollut tuossa. Kaikkine kasveineen. Hieno kokonaisuus ja aina vain paranee ajan kanssa.

Vastaa
Katja/Päivänpesän elämää sanoo:

7.7.2019 18:45

Huiman kauniit kurjenmiekat! Onko vaalea Iris ensata vai Iris siberica? Minulla on japaninkurjenmiekkaa joka on Iris ensata nimellä. Mietin onko se vielä jotain erilaista japaninkurjenmiekkaa. Jokainen esikon siementaimi on juhlaa!

Vastaa
- Minna sanoo:
  
  8.7.2019 12:32
  
  Uuh, minä olen kyllä taas ihan ulalla näistä nimistä!? Tosiaan tuo kuvan vaalean pitäisi olla Lukonbulbsin sivujen mukaan siberica mutta sittenhän se ei tosiaan ole sekään aitoa vesikurjenmiekkaa jota luulin tilanneeni?! No ehkäpä joku vielä kukkimattomista paljastuu tulevaisuudessa ensataksi
  
  Vastaa
- Minna sanoo:
  
  8.7.2019 13:14
  
  No niin nyt kävin oikein ajan kanssa tutkimassa miekkojen lehtiä ja löytyihän sieltä kahdella kukkimattomalla lehtien keskeltä paksunnosta
  
  Vastaa
- Minna sanoo:
  
  8.7.2019 13:17
  
  Kiitos Itseasiassa minustakin tuntuu jo siltä kuin se olisi aina siinä ollut kun niin kauan jo ennen valmistumistaan alue eli unelmissani
  
  Vastaa
- Minna sanoo:
  
  8.7.2019 13:20
  
  No en minäkään ennen kuin se tuli meille Turun kasvitieteellisen lammikosta ostettujen sahalehtien mukana. Huomasin kyllä muutaman lehden salamatkustajana mutta annoin olla. Saa nähdä kadunko vielä joskus
  
  Vastaa