Jätelain uudistus, joko sinä kompostoit?

Kovasti on nyt meidänkin alueen paikallislehdissä ollut juttua tuosta jätelain uudistuksen mukanaan tuomasta biojätteen erilliskeräyksestä. Se kun nyt lain velvoittamana laajenee pakolliseksi. Viimeistään heinäkuussa 2024, yli 10 000 asukkaan taajamissa, on kuntien järjestettävä biojätteen erilliskeräys niille kiinteistöille, jotka eivät itse käsittele jätettään kompostoimalla. Siispä viimeistään nyt, kannustan kaikkia omakotiasujia laittamaan omat pöntöt pöhisemään! Kompostointi on erityisen kiehtovaa ja mukaansa tempaavaa, kunhan siinä vain pääsee alkuun. Ja alkuun pääsemisen jälkeenkin siinä on tietysti paljon opittavaa mutta kaikki sen oppivat, siitä olen varma.

Biojätteen seassa maatuvat myös mm. henkensä heittäneet sisäkasvit.

Sen lisäksi, että puuha on koukuttavaa, säästää se myös rutkasti rahaa. Meidän viiden hengen taloudesta mahtavaa maanparannusainetta tulee keväin syksyin muutaman kottikärryllisen verran ja aina sille on paikka tontilta löytynyt. Enemmänkin menisi mutta aika vakio on tosiaan ollut jo vuosia tuo meidän perheessä syntyvä bion määrä. Ja jatkossa jos et itse kompostoi, niin joudut maksamaan jäteyhtiölle sen poisviennistä. Meidän alueella jäteyhtiö välittää rahanarvoisen tavaran edelleen biokaasulaitoksille ja lannoiteteollisuuteen. Joten älä ihmeessä luovu kalliilla ostamistasi hedelmänkuorista ja kahvinporoista, saatika vielä maksa niistä toiseen kertaan jäteyhtiölle.

Kompostointi kahden pöntön taktiikalla

Olen varmasti jo joskus aikaisemminkin kertoillut omista käytännöistäni mutta laitanpa nyt lyhykäisyydessään sen tähän uudestaan. Eli minulla on kaksi umpinaista lämpökompostoria, mihin eivät haittaeläimet pääse sisälle. Toinen on aina täytössä ja toinen muhimassa. Keväin syksyin tulee vaihdot ja aina toisen tyhjennys siis sitten sitä ennen tietysti.

Kompostilierot työskentelevät vuoden ympäri.

Näissä etelän talvissa komposti pöhisee lähes kaikki talvet läpeensä, joten prosessi on nopea. Mitään jälkikompostointia en harrasta. Mikäli tyhjentäessä löytyy joitakin maatumattoman näköisiä klimppejä, nakkaan ne viereiseen kompostiin missä on uutta tavaraa. Muutenkin siirrän aina vanhasta uuteen kourallisen matoja, jotta siellä on sitten heti alusta asti työvoimaa touhuamassa.

Kuivikkeena käytin ensimmäisinä vuosina kaupasta ostettua kuiviketta, mutta nyt jo ehkä parina vuonna ollut vain munakennot ja omaa lehtipuuhaketta tai kuorikatetta. Hyvin on riittänyt eikä tarvitse kaupasta rahdata säkkejä.

Syksyllä täyttynyt komposti usein jäätyy talven aikana mutta silti se on levityskelpoista jo tuoko/kesäkuussa.

Keittiöjätteen lisäksi olen saanut näihin mahtumaan myös syksyiset hedelmäpuiden pilaantuneet hedelmät ja käyttökelvottomat pudokkaat. Ja oikeastaan kaiken puutarhassa syntyvän kasvijätteen (syksyn lehdille oma auma), jossa ei ole rikkaruohonsiemeniä tai juuria. Myös ruukkujen vanhat mullat kiertää näiden läpi. Syksyllä komposti onkin aina piripintaan ahdettu täyteen mutta keväällä jo huvennut puoleen. Joka kerta ihmettelen tuota luonnon mahtavaa kiertokulkua, kuinka se voikin olla niin näppärää!

Eli otahan tästä nyt koppi ja ryhdy kasvattamaan omaa matoarmeijaa, ellei sellaista sinulta jo ennestään löydy :) Lupaan, että puuha on mielenkiintoista ja tulet pitämään siitä varmasti. Ja loppuun vielä pieni vinkkivitonen! Mikään ei käynnistä kompostin pöhinää keväisin yhtä hyvin kuin tujaus höyryävää kultavettä. Meillä sen hoitaa vielä perheen pienimmäinen mamman pyynnöstä :)

Julkaistu 3.4.2023

Avainsanat kompostilieroja kompostointi

Katja/Päivänpesän elämää sanoo:

4.4.2023 21:50

Kompostointi todella kannattaa. Tuo oli mielenkiintoista kuulla, että omalla kuivikkeella pärjää. Minulla on vielä pari säkkiä kaupan kuiviketta, mutta siitä voisi siirtyä omaan oksasilppuun. Talvella olen pitänyt kuiviketta talossa sisällä, kaupan kuivikkeet tuppaavaat jäätymään talvisin jos ovat ulkona.

Vastaa
- Minna Räisänen sanoo:
  
  5.4.2023 07:31
  
  Sekin hyvä puoli ollut tosiaan tuossa omassa lehtipuuhakkeessa, että ei jäädy. Ihan olen kylmässä kasvihuoneessa kompostin vierellä pitänyt. Myös nuo munakennot on tosi hyvää ja tietysti meillä menee tosi paljon myös talouspaperia. Nuo madot myös on niin tärkeitä. Ilman niitä en usko, että meillä toimisi homma niin hyvin kuin toimii. Noissa komposteissa on pienet madon mentävät reijitykset pohjalla. Sieltä ne varmaan alunperin kompostiin tulivatkin. Tai sitten puutarhajätteen mukana, en ole varma. Reijät varmaan myös pitävät massan sopivan kosteana. Ja vieressä kasvava koivu kasvaa sellaista vauhtia, että ei taida olla ravinteista pulaa😊
  
  Vastaa
Between sanoo:

5.4.2023 16:28

Meidän huushollissa on kompostoitu alusta lähtien. Biokompostori on kätevä, eikä laisinkaan vaikea hoitaa, kuten jotkut väittää. Kovimmilla pakkasilla biokompostori jämähtää, mutta käynnistyy heti ilmojen lämmetessä. Tänä talvena olen kahdesti siirtänyt valmista massaa vieressä olevaan toiseen biokompostoriin odottamaan keväistä käyttöä. Olen käyttänyt kaupan kuiviketta. Talvella kuivike on kannellisessa metalliastiassa lämpimässä varastossa. Olen huomannut lämpimän kuivikkeen lisäämisen estävän biokompostorin jäätymistä ja nopeuttanut uudelleenkäynnistymistä.
Odotan jännityksellä, kuinka monen pihaan ilmestyy oma kompostori ja kuinka monen pihaan jäteyhtiön biojäteastia. Asiasta keskusteltiin naapurustossa syksyllä paljonkin, kun kompostoinnista tuli tiedote postilaatikoihin. Osa asukkaista vastustaa henkeen ja vereen omaa kompostoria. Ehkä kaikki uusi pelottaa.

Vastaa
- Minna Räisänen sanoo:
  
  6.4.2023 18:35
  
  Se tosiaan jakaa mielipiteitä kovastikin.. Ja kyllähän se komposti joskus vähän haiskahtaa jos on laiminlyönyt sen hoitoa. Kääntäminen on kesäaikaan tosi tärkeää ja se kuivikkeen lisääminen, sitä ei voi liikaa korostaa. Talvella en niin paljon kääntele ettei matosille tule kylmä. Vasta tässä maalis/huhtikuussa oikeastaan aloittelen ja marraskuussa lopettelen taas.
  
  Vastaa
Janina sanoo:

6.4.2023 14:14

Minä olen vähän pulassa tämän kanssa. Haluaisin kompostoida, mutta asun yksin ja syntyvä biojäte on lähes pelkästään kahvin suodatinpusseja sisältöineen. En juuri kokkaile sellaista, josta tulisi biojätettä. Puutarhassakin on vain koristekasveja eikä lainkaan nurmikkoa. Joku sisällä pidettävä matokompostori voisi ehkä toimia, en tiedä. Bokashista on vähän huonoja kokemuksia. Mutta mitähän vaihtoehtoja tässä olisi tuon jätelain kannalta? Asun Salossa.

Vastaa
- Minna Räisänen sanoo:
  
  6.4.2023 18:43
  
  No pelkistä poroistahan pääsee eroon ilman kompostointiakin👍 Minä tuon töistä kahviautomaatin porot ja viskelen ne sellaisenaan puutarhaan. Niiden avulla lumet sulaa keväisin nopeammin ja hortensiat ja pensasmustikat erityisesti tykkää. Suodatinpussit kuitenkin täytyisi kompostoida vaikka sitten puutarhakompostissa. Toinen juttu on sitten se, mitä jäteyhtiö sanoo jos ei ole tarvetta kompostille ollenkaan🤔 Vähän kinkkinen juttu tosiaan, miten kannattaisi toimia. Ehkä oman kaupungin jäteneuvoja osaisi kertoa tarkemmin kuinka menetellä sinun tapauksessasi.
  
  Vastaa
  - Janina sanoo:
    
    11.4.2023 07:17
    
    Joo, totta, täytyy alkaa noita puruja keräämään ja viskomaan sellaisenaan kasvien juurelle. Enimmäkseen happaman maan lajeja mulla tuolla onkin :). Mikäli meillä kaupunki tästä asiasta jossain vaiheessa asukkaille tiedottaa niin täytyy sitten kysellä, että mitenkäs tämä mun tapauksessa menee. Kiitos!
    
    Vastaa
pioni sanoo:

15.4.2023 17:12

Yksi kompostori löytyy meiltä löytyy, on ollut jo melkoisen monta vuotta! Toinenkin on harkinnassa.

Vastaa
- Minna Räisänen sanoo:
  
  16.4.2023 09:01
  
  Toinen helpottaa kovasti kun ei tarvitse silloin mitään jälkikompostointia harrastaa. Toista kun täyttelee niin toinen kypsyy sillä aikaa👍
  
  Vastaa