Blogi Mama’s garden

Keittiötarha Piharakentaminen

Hyvän kasvihuoneen ominaisuudet

Tämän kesän lomat on nyt sitten omalta osaltani vietetty. Se saa joka vuosi aikaan tunteen, että syksy on ihan pian täällä. Kasvihuoneen suunnittelun käynnistyminen on ollut vielä vähän nihkeää ja toivonkin, että saan tästä postauksesta myös itselleni vähän buustia hommaan. Voi olla, että projekti venyy ensi kevääseen mutta hyvähän se on jo hyvissä ajoin selvitellä ja suunnitella hommat alulle. Tätä postausta varten sain käydä kuvaamassa puutarhaystävän luona hänen kahta erilaista kasvihuonettaan. Kuvien lisäksi sain vierailulta aimo annoksen lisää intoa tämän projektin toteutukseen. Kiitos Anita

Kasvihuoneen paikka ja kevyet perustustyöt

Vaikka mieleni tekisikin pykätä pystyyn komea ja kallis lasihuone niin hiljalleen olen luopumassa tuosta haaveesta, ainakin toistaiseksi. Paikka mihin kasvihuonetta suunnitellaan ei vain ole sovelias sellaiselle. Vaikka ympäröivät puut eivät varjostaisikaan lasihuonetta niin aina on se vaara, että suuri puu kaatuu huoneen päälle. Usein painotetaan paikan valinnassa vain tuota valoa mutta minusta ainakin yhtä tärkeää on valita paikka jonka ympärille ei pääse kasvamaan suuria puita edes sinne varjon puolelle. Ja mikäli kunnon perustuksilla olevan kasvihuoneen aikoo rakentaa alle 5 metrin päähän naapurin rajasta, tulee asiassa ainakin kuulla naapuria ja jopa hakea ihan rakennus/toimenpidelupa. Rakennuslupa-asiat vaihtelevat kunnittain joten aina kannattaa ottaa selvää oman kunnan lupa-asioista ennen rakentamisen aloittamista.

Omaan kohteeseeni tulen siis todennäköisesti valitsemaan kevyen muovihuoneen, joka ei tarvitse erillisiä valettavia tai muurattavia perustuksia. Niinpä paikalla jo oleva, noin 15-20 cm sorapatja tulee hyvinkin riittämään kasvihuoneen kantavaksi pohjaksi. Jo keväällä alueelta kaivettiin pintamaat pois samalla kun rakennettiin daaliapenkkiä. Ja sopivasti daaliapenkin kohdalta pois kaivettu tienpohja siirtyi kasvihuoneen pohjaksi. Kätevää ja kustannuksia säästävää.  Karkean sorapinnan aion vielä tasoittaa ainakin kasvihuoneen keskikäytävän kohdalta kivituhkalla koska sitä on pian muutenkin tilattava kuormallinen. Daaliapenkin teossa alapihan parkkitilan pinta rikkoontui ja se kaipaa kipeästi hiekkakerrosta pintaansa. Keskikäytävän viimeistelyä varten minulla on vielä jäljellä samoja vaaleita reikätiiliä joita käytin kellarin ja vanhan kasvihuoneen lattian latomiseen.

Kasvualustan valinta kannattaa tehdä nyt

Jo tässä vaiheessa kannattaa miettiä tekeekö huoneeseen maapohjaiset kasvulaatikot vai käyttääkö esimerkiksi laastipaljuja, kasvusäkkejä tai puisia kohopenkkejä. Itse olen kasvimaankin suhteen perinteisen maayhteyden kannattaja ja viljelen perinteistä kasvimaata, niinpä ainakin alustavasti olen suunnitellut tekeväni huoneeseen perusmaahan ulottuvat kasvualustat huoneen molemmille sivuille ja koko käytävän matkalle. Huone tulee olemaan puhtaasti viljelykäytössä sillä fiilistelypaikaksi jää edelleen vanha ikkunalaseista rakennettu kasvihuone. Aikoinaan kun vielä viljelin vanhassa kasvihuoneessa hyötykasveja, oli siellä käytössä kasvusäkit. Niillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Nyt haluan kuitenkin suurta multatilaa ja kastelun helppoutta, sekä ennen kaikkea mahdollisuuden hyödyntää katetta! Kateviljelyn ansiosta en ole näilläkään helteillä joutunut kastelemaan kasvimaata kuin muutamia kertoja, joten vannon sen nimeen niin hyöty-, kuin koristetarhassakin.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Kastelu, varjostaminen ja ilmanvaihto

Aika itsestään selvää on myös se, että kasvihuone kannattaa rakentaa lähelle vesipistettä. Vaikka katetta käyttäisikin niin kastelua tarvitaan joka tapauksessa jonkin verran. Meillä on kaivo ihan huoneen vieressä joten sen tähden paikka on oikein sopiva.

Vanha kasvihuone kävi aikaa myöten liian varjoisaksi hyötyviljelyyn joten nyt olen innoissani uuden paikan aurinkoisuudesta. Pohjoisen puolella on metsä mutta uusi kasvihuone kylpee auringossa aamusta pitkälle iltapäivään asti. Siispä nyt olikin aiheellista miettiä myös varjostamiseen liittyvät asiat selväksi. Omassa kohteessa tulen todennäköisesti päätymään kennolevyyn, jolloin erillistä varjostusta ei tarvita. Tuo kennolevy on rakenteena sellainen, etteivät kasvit pääse kärventymään suorassakaan auringon paisteessa.

Ilmanvaihto on kasvihuoneessa tosi tärkeä asia! Tuuletusluukut ovat mielestäni ihan välttämättömät ja mieluusti vielä automaattisilla avaajilla. Ja kasvihuoneen koosta riippuen ne on hyvä olla huoneen molemmissa päissä!

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Miksi päädyin valitsemaan kennolevyn?

Ulkonäöllisesti ei tietenkään ole lasikasvihuoneen voittanutta! Ja lasista minäkin aluksi haaveilin mutta lopulta järkisyyt ja käytännöllisyys kuitenkin voittivat. Olen sitä mieltä, että jos/kun lasihuoneeseen päätyy niin perustuksissa ei silloin kannata säästellä. Ja vaikka ne tekisi kuinka huolella niin laseja rikkoontuu aika ajoin siltikin. Lasi ei kestä rakenteiden tai alla olevan maan liikkumista. Myös talvinen lumikuorma saattaa rikkoa laseja. Olenpa kuullut kokonaisen lasikatonkin pudonneen alas tuhansiksi sirpaleiksi. Toki muovitkin voivat irtoilla ja lennellä pitkin puutarhaa mutta eivät ne sentään sirpaleiksi hajoa.

Lumen paino kannattaa ottaa huomioon myös kasvihuoneen muodon valinnassa. Kaarikasvihuoneen katolta lumi tulee helpommin alas kuin tavalliselta harjakattoiselta. Ja vielä kaartakin helpommin lumi putoaa nuolimaiselta katolta missä harja on korkea ja kapea.

Kennolevyn ansiosta myös kasvukausi pitenee hieman. Jo pelkästään keväinen auringon lämpö säilyy kennohuoneessa lasihuonetta paremmin. Rakenne myös tasaa suuria lämpötilan vaihteluita. Ja mikäli kasvihuonetta joskus innostuisi ihan lämmittämään niin silloinkin kennohuoneen edut korostuvat lasiseen verrattuna. Kennohuoneen lämmityskustannukset jäävät nimittäin lasista pienemmiksi. Myös kennolevyn paksuus kannattaa siten miettiä sen mukaan, aikooko huonetta varten hankkia lisälämmönlähdettä vai ei. Paksumpi levy tietysti eristää paremmin, jolloin lisälämpöä tarvitaan vähemmän.

Mikä runkomateriaali olisi hyvä?

Tietysti haaveilin ensimmäisenä puisesta lasikasvihuoneesta. No, nykyinenkin vanhoista ikkunanpokista rakennettu kasvari kaipaisi maalaamista joten se siitä haaveesta. Uuden huoneen runko tulee olemaan helppohoitoinen metallirunko! Kunnon pesu sisältä ja päältä keväisin riittää huolloksi ja siinäkin on minulle ihan tarpeeksi tekemistä.

Vaan tästä ne nyt lähtee suunnitelmat päässä pyörimään. Samalla kun suunnittelen ja fiilistelen, hoitelen kolmea tomaatin taimea takapihan pienessä kasvikaapissani. Niissä on jo useita raakileita, jee!