Blogi Mama’s garden Yleinen Huosiaimen eli tuohipesimen valmistaminen Minä en ollut koskaan kuullutkaan koko huosiaimesta ennen eilistä! Katselin illalla Norjalaista puutarhaohjelmaa missä eräs nainen valmisti suloisia tuohisykeröitä jouluisiin asetelmiinsa. Kiinnostuin kovasti ja lähdin heti etsimään tietoa netin syövereistä. Nyt kun olen tutustunut enemmän tähän hurmaavaan sykeröön niin muistan kyllä nähneeni sellaisen mummoni mökkisaunan seinällä ja ihmeissäni sitä silloin käsissäni pyörittelin. En tullut kuitenkaan kysyneeksi keneltäkään mikä tarkoitus tuollaisella sykeröllä mahtoi olla, sillä pidin sitä vain tuohikoristeena. Ja mitä kaunein koristehan tuo luonnonmateriaalista valmistettu pesin onkin, vaikka ennen vanhaan sitä on tosiaan käytetty niin kattiloiden ja pannujen, kuin vartalonkin pesemiseen. Ihon pesuun varmasti kuitenkin miellyttävämpi on ollut hieman toisella tavalla valmistettu pesin kuin tuo omani. Ensimmäinen versioni epäonnistui oikein huolella. Tuohet olivat liian paksuja ja väärin aseteltuja. Pesimen muoto riippuu nimittäin kovasti siitä, mihin asentoon tuohisuikaleet asettaa. Ensimmäisestä tekeleestäni tuli täysin huti sillä en löytänyt tekemiseen oikein mitään kunnon ohjetta, vain hajanaisia tiedon rippeitä. Kokeilu kuitenkin opetti mihin suuntaan tuohi käpristyy ja että tuohet pitää ohentaa ennen keittämistä! Tein suikaleista ohuempia, pidempiä ja kapeampia ja asettelin ne uloin puoli päälle päin tähden muotoon. Ja vielä niin, että tähti oli molempiin suuntiin. Jälkeen päin löysin kuitenkin netistä kuvan missä suikaleet oli aseteltu yksinkertaisemmin vain nippuun ja solmittu ympäri narulla. Kun sain tähteni sidottua oli aika heittää ne kiehuvaan veteen! Jostain löysin jälkeen päin maininnan, että keittoaika olisi noin 30 minuuttia mutta näitä omiani kiehautin vain muutamia minuutteja. Ne kihartuivat todella nopeasti! Ja mikä ihana tuoksu näistä tulikaan keitettäessä. Lämmin metsän tuoksu! Tuohiaskartelu oli todella mukavaa ja rentouttavaa puuhaa. Aion käyttää sykeröitä koristeina sammal- tai havuaskasteluissani tai sitten näillä olisi ihanaa vaikka koristella puutarhassa jokin puu tai pensas. Niitä tarvitsisi tietysti vain tehdä lisää ja ehkäpä vielä eri kokoisiakin. Tai mikseivätpä nämä menisi myös joulukuusen koristeinakin! Laitan tähän postauksen loppuun ohjeen näiden valmistamiseen jos vaikka sinäkin innostut kokeilemaan näiden valmistamista :) Huosiaimen valmistaminen Hae koivupuita liiteristä ja revi niistä tuohen palasia irti. Leikkaa tuohesta n. 1 cm leveitä suikaleita poikittaiseen suuntaan. Suikaleiden ei tarvitse olla täysin saman pituisia ja paksuisia sillä niin lopputuloksesta tulee elävämpi. Ohenna suikaleita tarvittaessa. Asettele suikaleet tähden muotoon tai vain pyöreään nippuun ”selät vastakkain” ja sido suikaleet yhteen juuttinarulla. Heitä ne hetkeksi kiehuvaan veteen jolloin suikaleet kähertyvät lähes hetkessä. Nosta valmiit huosiaimet kuivumaan talouspaperin päälle. Hieman jäähtyneinä kiharoiden asentoa voi vielä halutessaan hieman korjailla. Ihania ja rentouttavia hetkiä askartelun parissa! Share to: facebook Share to: twitter Share to: pinterest Julkaistu 5.1.2020 Avainsanat askartelu huosiain joulukoristeet puutarhakoristeet tuohipesin tuohisykerö Kommentoi Lue kommentit (16) Huosiain on ihan vieras sana minulle, vaikka hämärästi tulee mieleen, että jossain museossa olen tuollaisiin patapesimiin törmännyt. Nuo ovat todella mahtavan kauniita. Todistuu taas se viisaus, että luonnonmateriaalit ovat koristeista kauneimpia. Tuoksukin alkoi kiinnostaa :-) Kiitos ohjeesta, kokeilen varmasti! Vastaa Hankala oli tosiaan löytää näistä ensin mitään tietoa mutta sitten tuo virallisen nimen löytäminen vähän auttoi. Tein ohjeen kun olisin itsekin sitä kaivannut Liuskojen solmimistapoja on varmasti useita, ei kun kokeilemaan Vastaa Johan näppärän jutun pistit, saas nähdä jääkö enää sytykkeitä. Vastaa Näistä tulisi vielä hienompia kun olisi oikein pitkiä tuohen paloja. Tuli ikävä lapsuuden kotini uunihalkoja Vastaa Löysin kerran kirpparilta täydellisen huosiaimen, siitä taitaa olla blogin uumenissa kuvakin. En tiennyt esineelle nimeä mutta joku sen osasi blogissa kertoa. Nyt roikkuu koristeen puuhellan huuvasta, en raaski käyttää niin taidokasta esinettä. Oli kiva lukea miten huosiain tehdään. Vastaa Minäkin löysin sitten netistä todella upeita säännöllisiä isoja kiharapalloja. Selvästi pidemmistä liuskoista ainakin olivat tehty kun kiharat oli enemmän kierteellä. Näihinkin voisi hurahtaa Vastaa Ihan uusi juttu minullekin tuo huosiain. Vastaa On kyllä mukavaa kun aina voi oppia uutta Minua kiehtoisi kovasti nämä vanhan ajan jutut, niistä olisi hienoa oppia aina vain lisää. Vastaa Hyvän mielen jutusta tuli myös surullinen mieli: tämän tyyppiset asiat jäävät hyvin pian ”arkeologien” jäljitettäviksi. Olen syntyisin kaupunkilainen enkä koskaan maalla asunut, joskin kyllä eri kokoisilla paikkakunnilla. Silti tunnen ja tiedän paljon erinäisistä perinnevermeistä, -tavoista ja valmistusmenetelmistä. On sääli ja surullista että esim lehtien toimituksiin ei palkata perinnetietoa omaavia ja sen jakamiskykyisiä ( viestintätaidot, esim) kypsempään ikään ehtineitä ihmisiä. Netissä ei luonnollisestikaan voi olla tälläistä tietoa kuin promillemääräisesti, koska tieto on kulkenut sukupolvilta toisille eikä sitä näin ollen ole digitoitu. Luonnollinen seuraamus tästä on se, että nykypolvet ”keksivät pyörän uudelleen”, vaikka heidän sukupolvensa osa olisi jalostaa sitä. Vastaa Ikävää etteivät viestintätaitoni tyydyttäneet sinua. Missään vaiheessa en kuitenkaan mielestäni väittänyt ”keksineeni huosiainta uudelleen”. Vastaa Minäkin muistelen nähneeni tällaisia, en tosin muista missä. Täytyy ihailla entisaikain ihmisten kekseliäisyyttä ja kädentaitoja. Kiva, että kirjoitit ja laitoit vielä ohjeetkin! Vastaa Kiitos Erja viestistäsi! Kädentaidot ovat tosiaan olleet aivan toista luokkaa entisaikaan ja ei voi kuin ihailla niin kuin sanoit! Etsin itse niin kiihkeästi ohjeita ja kun en löytänyt niin tein sitten itse jonkinlaiset :) Ja valitettavasti kaikki isovanhempani ovat jo kuolleet, enkä heiltäkään voinut kysyä neuvoa. Tietysti sukupolvelta toiselle tapahtuva oppiminen olisi parasta mutta harmillisesti nuorempana eivät tällaiset asiat kiinnostaneet kun olisi ollut mahdollista kysellä ja oppia. Vastaa moi Minna todella mukava kuulla, että olet innostunut näistä perinnejutuista. Huosiain on todella aiemmin paljonkin käytetty pesin, nyt jo useimmilta unhoon jäänyt. Meil sellainen on pihasaunassa tarjolla, mut useimmat pitävät sitä liian karkeana hipiälleen;) Tuohi on arvokas luonnonmateriaali, siitä saa tehdyksi vaikka mitä, ei pelkästään tuohikontteja ja virsuja, mihin se yleensä liitetään. Vastaa Kun ikää karttuu niin perinnejutut alkavat kait luonnollisesti kiinnostamaan. Nuorempana sitä vain ihmetteli, että mitä ihmeen sykeröitä mummon seinällä roikkuikaan :) Olen joskus nähnyt tuohesta jopa naisten puupohjaiset avokkaat! Vastaa Lapsuudessani kuulin sanonnan.(”hiekalla ja huosiamella.”) Ilmeisesti meidän murteessa i puuttui tuosta tuohisykerön nimestä.Tuohisykeröitä oli aitassa. Käytettiin keväisin maalaamattomien aitan lattioiden pesussa 50-luvulla. Toinen tuohisykerö,tosin tarkasti punottu oli verkon paino. Niitä löytyi rantavedestä venetalaksen luota. Siinä vajaa nyrkinkokoinen kivi oli päällystetty tuohipunoksella ja varustettu kiinnityslangalla. Vastaa Minäkin muistan nähneeni noita tuohella päällystettyjä kiviä mummolan venevajan seinällä. Laitettiinkohan ihan ohutta hiekkaa sitten lattioille ja hangattiin tuolla huosiamella, ainakin on lähtenyt vähän kovettuneempikin lika irti! Vastaa Vastaa Peruuta vastausSähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *Nimi * Sähköpostiosoite * This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.Kommentti * Lähetä kommentti Peruuta vastausNimi * Sähköpostiosoite * This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.Kommentti * Mama's garden Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota. Facebook Instagram Pinterest mammanpuutarha@gmail.com Arkisto 2024 (19) 2023 (29) 2022 (46) 2021 (54) 2020 (72) 2019 (49) 2018 (47) 2017 (68) Kategoriat Valitse kategoria Blogi kasvikokoelma Kaupallinen yhteistyö Keittiötarha Koristekasvit Metsäpuutarha Piharakentaminen Pihasuunnittelu Puutarhamatkailu Puutarhanhoito Vihersisustus Yleinen Avainsanat Valitse avainsanaa `Bougie` acis autumnalis adventtiasetelma Aeonium agave aikainen kevätkukkija amaryllis amppeli amurinpioni Anemone Anemone `Wild Swan` antiikki- ja perinnepäivät araucaria Araucaria araucana arboretum arvonta asetelmia askartelu asteri auringonkukka Avoimet puutarhat avokomposti balkaninsyklaami Barnhaven betoni betoniaskartelu betonivalu Billnäsin ruukki biohiili BirdLife Suomi blogihaaste blogille logo blogitapaaminen bonsai broccoli C. coum C. hederifolium callicarpa clematis viorna cordon corydalis corydalis Craighton Blue cottage garden Crocus Crocus speciosus Cyclamen Cyclamen coum daalia daalian jakaminen daalioiden kasvatus ja hoito daalioiden talvisäilytys Dahlia Eco Weedkiller Eija`s garden Epimedium erikoisperuna esikko esikkokylvöt espalier espanjansiruetana etanoiden torjunta euroopanmarjakuusi floristi Flör Fritillaria Galanthus haaste haisujouluruusu hanami hankikylvöt harjateräs harokataja havutyöt hedelmäpuiden leikkaus heinäkuu puutarhassa Helleborus Helleborus thibetanus helmimarja helmivillakko helokämmekkä Helsingin kevätpuutarha messut 2017 herneenversot hiekka hiilipuutarhurointi hirvenkieli hitsaus hoitosuunnitelma holvikatto hopearikko hortensia hortensia Wim`s Red hosta Hosta minor huonekasvit huonemänty huosiain huurteinen puutarha Hvitträsk hyasintti hyönteisverkko hyötykasvit hyötykasviyhdistys hyötypuutarha hyötytarha hyötyviljely hyötäminen höyhenpensas idänsinililja iiris ikivihreät ilmanvaihdon läpiviennit imikkä isoniittyhumala istutusalueen perustaminen istutustulppaani jalkalehti japanilainen puutarha japaninhiirenporras japaninkurjenmiekka japaninmagnolia japaninmarjakuusi japaninvaahtera joriini joulukoristeet joulukukka jouluruusu jouluvalmistelut JR Holvikellari juurekset jäkäläpuutarha jättiagaave kaalien kasvatus kaalikasvit kaariportti Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha kallio kallioketo kalliopuutarha kanelisaniainen karhunlaukka kartanon puutarha kartiomarjakuusi kastelu kasvatuskokeilu kasvien talvetus kasvien talvisuojaus kasvien väriyhdistelmät kasvihuone kasvihuoneet kasvimaa kasvivalo kasvivaras kasvualusta kate kateviljely kattaminen Kauhurinne kaupallinen yhteistyö Kauppapuutarha Sohlman kausivalot kehäkukka keijunkukka keijunmekko keittiötarha kekrijuhlat kekripukki kellarin rinne kellohyasintti kellovaivero keltainen keltapeippi kermesmarja kesäkeittiö kesämalvikki kesäpäivänhattu keto-orvokki ketokasvit ketunleipä kevät kevätesikko kevätkello kevätkukkijat kevätkurjenmiekka kevätkylvöt kevätleikkaus kevätlinnunsilmä kevätlumipisara kevätpuutarha kiinanlaikkuköynnös kiinanpioni kilpiangervo kilpihärkylä kirja-arvonta kirjakatsaus kirjopikarililja kirjosalvia Kirkniemen kartano kirppislöytöjä kirsikkaluumu kissankäpälä kiurunkannus kivi kivikko kivikkokasvit kivilyhty kivimuuri kivirakentaminen kivituhka klorofylli kodin sisustus kohopenkki koikarppi koiranhammas kokedama kolmilehti kompostilieroja kompostointi koristeheinät koristekasvit koristepensas koristeraparperi koristevalot kosmoskukka kotkansiipi koulinta krookus kuivakukat kukka-asetelma kukkakurssi kukkasipuli kultatesma Kumpulan kasvitieteellinen kuningassaniainen kuorikate kuriilienkirsikka kurjenpolvi kuunlilja kuurainen puutarha kylvökukat käsityöt kääpiökataja köynnöskaari köynnöspinaatti lahottajasieni lammikko lammikon hoito lammikon tekniikka lannoitus lantakomposti lasikupu latva-artisokan talvetus latva-artisokka led-valo lehtimulta lehtimuodot lehtiperenna lehtipistokas lehtopalsami leikkokukat leivonta libanoninlaukka limasieni linnan puutarha linnunpönttö lintujen ruokintaa liuskavaleangervo liuskekiven asennus liuskekivi Lohjan asuntomessut Lohjan museo loveaminen Ludisia discolor lumikello lumikellofestivaalit lumikellojen istutus lumikuningatar lumikurjenmiekka `George` lumityöt lumme luonnonalue luonnonkasvit luonnonkukat luonnonmateriaali maa-artisokka maakellari maakellarin eristäminen maakellarin ilmanvaihto maakellarin maatäyttö maakellarin perustus maakellarin routasuojaus maakellarin salaojitus maakellarin tukirakenteet maakellarin vesieristys maakellarin väliseinät maalattia maanrakennuskangas maaorkidea maaperän hoito magnolian istuttaminen maisemapuutarha maksaruoho maljakko mantsurianaralia marjakranssi marjakuusi marjakuusiaita marjamehu Marjamäki Marketanpuisto mehikasvi mehikuusi mehipuu mehiruusuke messurakentaminen metsämansikka Metsäpirtinmulta metsäpuutarha metsätyöt miljoonalinnunpönttöä mullanvaihto multaus muotoonleikkaus muotopuutarha muratti murattisyklaami mustaselja Mustilan arboretum Mustilan taimipäivä 2019 Mustilan ystävät mustilanhortensia Mustion Linna mykorritsa myyräjahti myyrätuhot mänty mätäslaukkaneilikka narsissi narsissitupakka naruamppeli neidonkieli neilikka niitty niittykasvit niityn hoitaminen niityn perustaminen norjanalvejuuri Nuppula näsiä obeliski Ojamon kartano oka oma metsä omenapuiden hoito omenapuu omenapuuaita onnenpensas opuntia Oristone Oriveden ruskea osterivinokas oven päällisten valaminen Oxalis tuberosa pahvikate paljasjuurinen palloesikko parsa parsakaali parsan kasvattaminen patiohortensia pehmytmesiheinä pelargoni pelargonien hoito- ja säilytys pelargoninäyttely pensasaita pensaskirsikka pensaspapu pensasruusu pensasruusujen hoito perennat perhe-elämä persianpikarililja peruna perunalajikkeet perunamaa perunan idätys perunan istutus perunan kukinta perunan taudit perustusten raudoitus perustustustyöt Piha&Puutarha-messut pihabongaus piharakentaminen piikkihärkylä pikarililja pilvikirsikka pinseeraus Pinus pinea pioni Pioni `Olga` pionien hiekkakuivatus pionien syysistutus pionin jakaminen pionin juurakko pionin luonnonlaji pionin siemenkylvö pisarakärhö pistokas pistokaslisäys podcast pohdintoja porkkana posliinikukka potager puistolumikello puksipuu punalehtiruusu puukuitu puutarhajäte puutarhakirjoja puutarhakissa puutarhakoristeet puutarhalampi puutarhamatkailu puutarhamietteitä puutarhan kevättyöt puutarhan rakenteet puutarhan valaistus Puutarhasuunnittelu puutarhaterapia puutarhatyyli puutarhatyöt puutarhavadelma puutarhavierailu pähkinälehto päivänhattu pääsiäinen pääsiäismuna pölkkyviljely raivaussaha rauniokilkka rautapatsas rautasulfaatti Rautatienomenapuu rautavihtrilli ravintola Linnankrouvi reikätiili rikkakasvi rikkakasvien torjunta rikko rinnepuutarha rippijuhlat rotkolemmikki `Jacks Frost` rudbeckia ruiskukka Ruissalo ruska rusokirsikka ruukkuistutus ruukkukasvit ruukkupuutarha ruusu ruusuaidanne ruusukaali ruusupapu rönsytiarella salaoja salkoruusu samettiruusu sammal sammalkasvualusta sammalkranssi sammalkuusi sammalpallo sammalpuutarha saniainen scilla Scilla bifolia seinien muuraus sekaistutus seljankukkamehu shiitake siemenarvonta siemenkylvöt siementaimi sienet puutarhassa sieniviljely sieniymppi sinikämmen sinipiikkiputki sinivaleunikko sinivuokko sipulien istutus sipulikori sipulikukat sisäkasvit sitruuna-ajuruoho soihtulilja sora sormivaleangervo suklaakosmos sulkahibiskus suovehka syklaami syksy syksyi syksyinen puutarha syreeni `Annala` syysasteri syyshohdekukka syyshortensia syysistutus syyskrookus syyskukkijat syyskylvöt syyslannoitus syysleimu syysmaksaruoho syysmyrkkylilja syyspuutarha syysraparperi syystyöt syysvilja syysvuokko syötävä metsäpuutarha sähkökaapelin asentaminen säleikköaita särkynytsydän taikinamarja taimikasvatus Taimipäivä Mustilassa taimitarha taimivaihto taivukas taivukaslisäys talvensuojaturve talventähti talvi talvikylvöt talvinen puutarha talvipistokas talvipuutarha talvisia puutarhatöitä talvivalkosipuli talvivihreä tarha-adiantum tasetti terttuselja tiililattia tomaatti Tommolan tila tulipa `Brilliant Star` tulppaani tulppaanipuu tummaraunioinen tuohipesin tuohisykerö tuoksuesikko Tuoksumiekkalilja turveharkko turveharkkomuuri typistys tyrnimarja tyrnipensas tyräkki tähkäverbena tähtilumikello täpläpunalatva Unelmien viljelylaatikko unikko vadelmapenkki vadelmatarha Vakka-taimi valkoinen puutarhassa valkotäpläimikkä valkovarjohiippa valkovuokko valokuvaus vappu varjohiippa varjolehti varjopuutarha varjosontikka varjotarha verkkokori vesikasvit vierailu vieraslaji viherkasvit viherlannoitus Viherpaja vihersisustus viherterapia vihreä joulu virkkaus virvalilja vuorimänty värinokkonen väriperuna värit puutarhassa Kotipuutarhan blogit Mama's garden Minna Räisänen Somepuutarhuri Johanna Rönnlöf Uusimmat Blogi Koristekasvit Vihersisustus Leikot juhlapöytään — daaliaa, parsaa ja porkkanaa Blogi Piharakentaminen Pergolan rakentaminen Blogi Metsäpuutarha Puutarhamatkailu Sapokan vesipuisto Kotkassa Sinua saattaisi kiinnostaa myös: Ajankohtaiset vinkit Kasvimaa ja kukkatarha syyskuntoon Pääkirjoitus Palkintoja satelee Kolumni Suurenmoiset sammalet Kolumni Merikaali tutuksi Lataa lisää
Huosiain on ihan vieras sana minulle, vaikka hämärästi tulee mieleen, että jossain museossa olen tuollaisiin patapesimiin törmännyt. Nuo ovat todella mahtavan kauniita. Todistuu taas se viisaus, että luonnonmateriaalit ovat koristeista kauneimpia. Tuoksukin alkoi kiinnostaa :-) Kiitos ohjeesta, kokeilen varmasti! Vastaa
Hankala oli tosiaan löytää näistä ensin mitään tietoa mutta sitten tuo virallisen nimen löytäminen vähän auttoi. Tein ohjeen kun olisin itsekin sitä kaivannut Liuskojen solmimistapoja on varmasti useita, ei kun kokeilemaan Vastaa
Näistä tulisi vielä hienompia kun olisi oikein pitkiä tuohen paloja. Tuli ikävä lapsuuden kotini uunihalkoja Vastaa
Löysin kerran kirpparilta täydellisen huosiaimen, siitä taitaa olla blogin uumenissa kuvakin. En tiennyt esineelle nimeä mutta joku sen osasi blogissa kertoa. Nyt roikkuu koristeen puuhellan huuvasta, en raaski käyttää niin taidokasta esinettä. Oli kiva lukea miten huosiain tehdään. Vastaa
Minäkin löysin sitten netistä todella upeita säännöllisiä isoja kiharapalloja. Selvästi pidemmistä liuskoista ainakin olivat tehty kun kiharat oli enemmän kierteellä. Näihinkin voisi hurahtaa Vastaa
On kyllä mukavaa kun aina voi oppia uutta Minua kiehtoisi kovasti nämä vanhan ajan jutut, niistä olisi hienoa oppia aina vain lisää. Vastaa
Hyvän mielen jutusta tuli myös surullinen mieli: tämän tyyppiset asiat jäävät hyvin pian ”arkeologien” jäljitettäviksi. Olen syntyisin kaupunkilainen enkä koskaan maalla asunut, joskin kyllä eri kokoisilla paikkakunnilla. Silti tunnen ja tiedän paljon erinäisistä perinnevermeistä, -tavoista ja valmistusmenetelmistä. On sääli ja surullista että esim lehtien toimituksiin ei palkata perinnetietoa omaavia ja sen jakamiskykyisiä ( viestintätaidot, esim) kypsempään ikään ehtineitä ihmisiä. Netissä ei luonnollisestikaan voi olla tälläistä tietoa kuin promillemääräisesti, koska tieto on kulkenut sukupolvilta toisille eikä sitä näin ollen ole digitoitu. Luonnollinen seuraamus tästä on se, että nykypolvet ”keksivät pyörän uudelleen”, vaikka heidän sukupolvensa osa olisi jalostaa sitä. Vastaa
Ikävää etteivät viestintätaitoni tyydyttäneet sinua. Missään vaiheessa en kuitenkaan mielestäni väittänyt ”keksineeni huosiainta uudelleen”. Vastaa
Minäkin muistelen nähneeni tällaisia, en tosin muista missä. Täytyy ihailla entisaikain ihmisten kekseliäisyyttä ja kädentaitoja. Kiva, että kirjoitit ja laitoit vielä ohjeetkin! Vastaa
Kiitos Erja viestistäsi! Kädentaidot ovat tosiaan olleet aivan toista luokkaa entisaikaan ja ei voi kuin ihailla niin kuin sanoit! Etsin itse niin kiihkeästi ohjeita ja kun en löytänyt niin tein sitten itse jonkinlaiset :) Ja valitettavasti kaikki isovanhempani ovat jo kuolleet, enkä heiltäkään voinut kysyä neuvoa. Tietysti sukupolvelta toiselle tapahtuva oppiminen olisi parasta mutta harmillisesti nuorempana eivät tällaiset asiat kiinnostaneet kun olisi ollut mahdollista kysellä ja oppia. Vastaa
moi Minna todella mukava kuulla, että olet innostunut näistä perinnejutuista. Huosiain on todella aiemmin paljonkin käytetty pesin, nyt jo useimmilta unhoon jäänyt. Meil sellainen on pihasaunassa tarjolla, mut useimmat pitävät sitä liian karkeana hipiälleen;) Tuohi on arvokas luonnonmateriaali, siitä saa tehdyksi vaikka mitä, ei pelkästään tuohikontteja ja virsuja, mihin se yleensä liitetään. Vastaa
Kun ikää karttuu niin perinnejutut alkavat kait luonnollisesti kiinnostamaan. Nuorempana sitä vain ihmetteli, että mitä ihmeen sykeröitä mummon seinällä roikkuikaan :) Olen joskus nähnyt tuohesta jopa naisten puupohjaiset avokkaat! Vastaa
Lapsuudessani kuulin sanonnan.(”hiekalla ja huosiamella.”) Ilmeisesti meidän murteessa i puuttui tuosta tuohisykerön nimestä.Tuohisykeröitä oli aitassa. Käytettiin keväisin maalaamattomien aitan lattioiden pesussa 50-luvulla. Toinen tuohisykerö,tosin tarkasti punottu oli verkon paino. Niitä löytyi rantavedestä venetalaksen luota. Siinä vajaa nyrkinkokoinen kivi oli päällystetty tuohipunoksella ja varustettu kiinnityslangalla. Vastaa
Minäkin muistan nähneeni noita tuohella päällystettyjä kiviä mummolan venevajan seinällä. Laitettiinkohan ihan ohutta hiekkaa sitten lattioille ja hangattiin tuolla huosiamella, ainakin on lähtenyt vähän kovettuneempikin lika irti! Vastaa
