Helmivillakko ja pieni kasviterraario

Niin vain jälleen lunta tupruttaa aivan taivaan täydeltä ja kivasti jo nousussa olleet kevätfiilikset ovat hautautuneet syvälle valkoisten kinosten alle. Kevään odotuksen sijaan olenkin nyt päättänyt hetkeksi kääntää ajatukset ja mielenkiintoni, talomme sisällä kasvavaan vihreään. Olen jo jonkin aikaa kerännyt Mamman puutarhan Pinterest-kansioon ideoita mm. erilaisista kasviterraarioista. Toinen toistaan upeampia istutuksia ja pienoismaailmoja erilaisten lasiastioiden sisällä, pulloissa ja palloissa. Ja koska sattuneesta syystä pöytätilaa ei meillä enää oikeastaan ole käytettävissä, päädyin kokoamaan oman ensimmäisen terraarioni lasipalloon, minkä saattoi ripustaa kasvivalon alle roikkumaan. Kauppareissulla vastaan tullut helmivillakko maksoi vain 4 € joten kovin suurta tappiota en tule kärsimään vaikka se ei hoidossani menestyisikään. Helmivillakko kun on hieman hankalan kasvin maineessa.

Helmivillakon kasvatus ja hoito

Itseasiassa en ole ihan varma onko kasvini helmi- vai hernevillakko. Helmivillakolla, Senecio rowleyanus on pyöreät helmimäiset lehdet kun taas hernevillakolla, Senecio herreianus on suipommat lehdet ja paksummat varret. Nämä villakot kuuluvat mehikasvien suureen sukuun ja  niin läheistä sukua nämä kaksi ovat toisilleen, että samat hoitovinkit varmasti pätevät niihin molempiin.

Sekoitin villakon kasvualustaan runsaasti hiekkaa ja soraa. Kastelun kanssa täytyy olla hyvin varovainen, erityisesti näin talviaikana. Villakko kerää pulleisiin lehtiinsä kunnon vesivaraston joten sille riittä hyvin niukka kastelu. Koska lasipallossa ei ole pohjareikää, täytyy kasteluun kiinnittää vielä entistä enemmän huomiota. Voisikohan kasvia tarkkailemalla päätellä sen kastelun tarpeen?! Ehkäpä pulleat lehdet hieman kutistuvat tai pehmenevät sitten kun kasvi on janoinen?!

Nämä villakot ovat kotoisin Etelä-Afrikasta, joten valoa ne kaipaavat erityisen paljon. Ripustinkin lasipallon roikkumaan kasvivalon runkoon, joten siinä se saa osakseen oikein kunnon paisteen.

Olisiko tämä mielestäsi helmi- vai hernevillakko?

Täydennystä mehikasvikokoelmaani ja sananen saniaisista

Samalla kun kuvailin uutta villakkoani, en malttanut olla räpsimättä kuvia myös vanhoista kasveistani. Mehikasvikokoelmani on tänä talvena kasvanut villakon lisäksi muutamalla muullakin yksilöllä. Löysin muuten kasvit meidän kylän ruokakaupasta! Kyllä on viherkasvibuumi tosiaan nyt vallan voimissaan ja sen ovat selvästi siis ruokakaupatkin tajunneet hyödyntää. Ensimmäisessä kuvassa oleva tumman vihreä liekopaunikko, Crassula muscosa sopii mielestäni kivasti tuomaan ryhtiä pehmeän nukkaitulehden rinnalla. Tuota nukkaitulehteä ihastelinkin jo syksyllä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ja jo silloin päätin sen hankkia myös itselleni. Tuohon nukkamehiruusukkeeseen, Echeveria setosa olen aivan heikkona. Tämä on jo toinen samantyyppinen karvalehtinen ruusuke jonka olen hankkinut. En saata vastustaa noita karvaisen pehmeitä lehtiä.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Toisessa kuvassa komeilee vaalea kalliotyräkki, Euphorbia lactea. Se on vartettu ja haluaisin joskus yrittää juurruttaa sen kasvamaan ilman tuota vihreää vartta. Onko jollain kokemuksia vastaavasta operaatiosta? Ainakin leikkaushaavan pitäisi varmasti antaa rauhassa kuivua ennen kasvualustaan laittamista. No katsotaan nyt miten se lähtee tuossa kasvamaan. Voihan se olla, että kupsahtaa jo ennen kuin ehdin siirtyä ajatuksesta tekoihin.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Ja vielä lopuksi äärimmäisestä kuivuudesta, lähes suomaiseen kosteuteen kun vaihdetaan lennosta mehikasveista saniaisiin. Suuressa saviruukussa kasvavat saniaiset voivat erityisen hyvin. Onneksi kultaimarre ei syksyllä mahtunut sille varaamaani ruukkuun vaan jouduin pakon edessä istuttamaan sen valtavaan ulkoruukkuun. Myös joulun alla tekemäni pieni vihreä istutus voi edelleen hyvin. Eli ilmeisesti ruukun koolla ei sittenkään lopulta ole niin väliä, kunhan saniaiset vain saavat nauttia kunnon kulauksia vettä useaan kertaan viikon aikana. Ennen vain yksinkertaisesti siis kastelin niitä ihan liian harvakseltaan. Myös ahkera sumuttelu taitaa olla saniaisille erityisen mieleistä.

Rohkaisen nyt kaikkia antamaan huomiota omille sisäkasveilleen. Ne palkitsevat hoitajansa ihanalla vihreydellään ja kantavat meidät kevääseen…


pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

    • Kiitti Kyllä nämä niin ihanasti piristävät tämän lumimäärän keskellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt