Valkoinen kirkastaa ja toimii puutarhan rauhoittajana

Valkoiset narsissit ovat lemppareitani.

Olipa vaikeaa valita vain yhtä teemaa tähän postaukseen. Olisin halunnut ladata ihan kaikki 86 kuvaa jotka juuri tallensin kameraani. No, somen puolella olenkin sitten viime aikoina tykitellyt oikein kunnolla ja puhelimeni muistikortti pullisteleekin yli 10 000 valokuvan ähkyssä. Pakko pian tehdä asialle jotakin. Nyt kun vaan haluaisi tehdä ihan kaikkea muuta kuin siirrellä kuvatiedostoja.

Ai mutta minunhan piti kirjoittaa puutarhan valkoisista kukista eikä marista tekniikan takkuamisesta. Myönnetään, olen tilkkutäkkityyppiä. Vaikka parhaillaan siedätänkin itseäni keltaiselle ja kirkkaan punaiselle niin täytyy myöntää, että niitäkin värejä löytyy jo melkoisesti puutarhasta. Keltaista oikeastaan vielä enemmän. Varsinkin näin keväällä värien kirjo on melkoinen ja ehkä juuri siksi olen alkanut haikailemaan valkoisten kasvien perään. Tilasin valkokukkaista konnanyrttiä josta kaavailen rauhoittajaa syyspuolen värikirjoon mutta mitä valkoisia kasveja kukkiikaan näin keväällä?

Marjamäen portilla kulkijaa tervehtivät suuret valkovuokot.
Myös Marjamäen päällä ovat vuokot alkaneet valtaamaan alaa kun katepahvi on maatunut eikä se estä enää kasvua.

Valkovuokko on kevään valottarista kirkkain

Pitkän viileän jakson ansiosta valkovuokot ovat tänä keväänä saaneet kukkia todella pitkään. Nyt kun satiin sitten lämpöä niin ne leväyttivät kukkansa kokonaan auki ja puutarhassa on paikka paikoin kokonaan kukkien täyttämiä alueita. Aivan kuin olisi levitetty valkoisia lakanoita ja tyynyliinoja pitkin puutarhaa.

Olen jo vuosia keräillyt erilaisia vuokkoja ja niiden joukosta kyllä löytyy valkoisiakin. Joissakin on mukana ripaus vihreää kuten näissä kaikissa kolmessa erikoisuudessa. Jos haluat lukea enemmän vuokoista niin täältä löytyy vanha postaukseni niistä.

Valkoiset narsissit

Vuosien etsimisen jälkeen olen löytänyt puutarhasta paikan missä narsissit viihtyvät! Kuorikkeella katetun lammikon takakummun eli Marjamäen hevosenkakalla höystetyssä kumpareessa ne kukkivat nyt ties monettako vuotta. Kaikki aikaisemmat yritykseni ovat hiipuneet pois, kukkien ainoastaan kerran tai korkeintaan kaksi. Myös nuo aloituskuvien kokonaan valkotorviset Narcissus ’Geneve’:t pääsevät kukittuaan Marjamäelle jatkamaan eloaan. Siellä on vielä hurjasti tilaa erilaisille narsisseille. Kummun tienpuoleinen alue on keltaisten valtakuntaa ja siitä onkin vuosien aikana kehkeytynyt oikein kaunis rinne vaikka aluksi olikin oikeastaan suunnitelmani vähän kuin piilottaa keltaiset sinne pois näkyvistä. Nykyään ajattelen, että kevääseen keltainen kuitenkin sopii mainiosti ja löydän itseni usein katselemassa myös kummun takarinnettä.

Vaan valkoinen on kyllä edelleen suosikkini narsisseista ja nyt ajattelinkin lisätä nuo valkoiset sinne keltaisten joukkoon tuomaan rauhallista vaaleutta kaiken kirkuvan keltaisen keskelle. Voisi toimia ihan kivasti?! No, se nähdään sitten vasta ensi keväänä.

Valkoista siellä ja täällä, sekä myös kasvien lehdissä

Aina vaaleuden ei tarvitse olla lähtöisin kukista vaan myös valkolehtiset kasvit kirkastavat näkymiä ihanasti. Tähän aikaan kun eivät vielä kuunliljat valaise niin ehdoton suosikkini kevään lehtiperennoista ovat erilaiset imikät. Tavallista punakukkaista valkotäpläimikkää, Pulmonaria saccharata meillä kasvaa jo kahdella suurehkolla alalla ja ainakin kolmas on vielä suunnitelmissa kunhan vain loppukesällä hennon alkaa jakaa kasvustoja. Olen tätä varmaan hehkuttanut monesti ennenkin, että lempi-imikkäni lehdet pysyvät kauniina lähes vuoden ympäri! Ne eivät siis ainoastaan valaise keväistä puutarhaa vaan niiden loisto jatkuu aina pitkälle talveen saakka.

Valkoisin lehdin ja kukin kukkiva tarhaimikkä `Sissinghurst White` ei ole ollenkaan niin halukas leviämään kuin tuo valkotälpäimikkä mutta kauniita tuppaita sekin Marjamäen suojissa kasvattaa.

Hidas on myös leviämään suuri valkokukkainen jättikolmilehteni mutta kaikki sen neljä vartta nousevat onneksi uskollisesti vuosi toisensa perään. Vaan samaa ei voi sanoa pikkuisesta käenkaalista joka on levinnyt reippaasti alapihan istutusalueilla ja Marjamäellä. Sen valkoiset pienet kukat kurkkivat kohti valoa ja ilostuttavat ihan yhtä paljon kuin jättiläisetkin.

Valkokukkainen imikkä on todennäköisesti nimeltään `Sissinghurst White`.
Ketunleipä on levinnyt alapihalle itsestään.
Valkokukkainen jättikolmilehti, Trillium chloropetalum var. giganteum white.

Olisi kiva kuulla mitä muuta valkoista voisi tähän aikaan vuodesta istuttaa? Kasvaako sinun puutarhassasi joku valon tuoja jota en tässä postauksessa tullut maininneeksi?

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

12 Comments

  • Valkoiset helmililjat on mun suosikkeja. Aika vähän on valkokukkaisia perennoja jotka kukkisivat nyt, ehkä valkokukkainen esikko?

    • Kiitos vinkistä, valkoisia helmililjoja voisi tosiaan hommata lisää. Niitä on vain ihan muutamia tällä hetkellä.
      Instagramin puolella mieluisin ehdotus oli muuten rotkolemmikit joilla on kirjavan vaalea lehdistö. Nekin olin aivan unohtanut.

  • Ainaki valakokukkaane kylymänkukka kukkii parasta aikaa. Vaikka färiistä tykkäänki, nii kyllä joukos pitää olla ripaus valakoostaki.

    • No niin ja taas tuli hieno vinkki, kiitos💚 Itselläni ei kyllä ole ollut oikein menestystä kylmänkukkien kanssa. Violettia tavallista ollut jo vuosia mutta kituuttanut vain. Nyt siirsin yhden Kauhurinteeseen joten katsotaan miten siinä viihtyisivät.

  • Meillä kukkii nyt valkoisia esikoita, hyasintteja, kevättähtiä ja idänsinililjoja. Valkoinen tarhakylmänkukka ja valkovuokot ovat nupullaan. Ja tietysti vaaleajouluruusut kukkivat myös nyt! Valkotäpläimikkää pitää hankkia vielä joskus. Jos on puoliksikaan yhtä ihana kuin lehtoimikkä, niin sille on ehdottomasti tilaa meillä. Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    • Oi nyt muistan että yksi ihana valkoinen esikko ei ole kukkinut meillä enää moneen vuoteen. Onkohan koko taimikaan enää olemassa, täytyy käydä kohta tarkistamssa.
      Lehtoimikkää pitäisi vuorostaan itseni löytää, oltaisiinpa lähempänä toisiamme niin voitaisiin vaihtaa tuppaita keskenämme.

  • Löytyyköhän mitään kukinnan runsaudessa valkovuokolle vertaista puutarhakasvia? Tuntuu, että usein se valkoinen versio on kaikkein hennoin ja vähitellen häviävä. En ole saanut valkoista helmililjaa runsastumaan sinisen lailla. Sen sijaan valkoinen kevättähti aika mukavasti laajentanut reviiriään.
    Miten suhtaudut arovuokkoon? Se on jo nupulla ja kukkiessaan kaunis. Luulin siitä tulevan riesa, mutta viime talven aikana osa kasvustosta on kadonnut. Onneksi sitä on sen verran jäljellä, että voin jakaa kokeillakseni en viihtyvyyttä erilaisissa paikoissa.
    Valkotäpläimikkä nousi kommenteissasi esiin. Sepä olisikin hieno eli sitä metsästämään.

    • Niin valkoinen ei ehkä kuitenkaan ole se luonnollisin kukan väri. Näkeekös pölyttäjät ne jopa huonommin kuin värikkäämmät? Ehkä ne siksikin ovat taantuvampia.
      Arovuokkoa meillä kasvaa yhdessä penkissä mutta se ei vielä ihan kuki joten en sitäkään muistanut. Tykkään siitä myös itse kovasti, eikä täälläkään ole suhteellisen kuivassa paikassa ihan kamalasti riehaantunut kasvamaan. Leviää kyllä kuitenkin hiljalleen.

  • Ihania valkokukkaisia!
    Näin keväällä kyllä kaikki värit käyvät, jopa tosiaan keltainenkin;) Mulla itse asiassa onkin aika monta erilaista keltaista/kellertävää narsissia!
    Valkoisia meillä kukkii keväällä sinun mainitsemiesi lisäksi ainakin balkaninvuokko ja helmilija, sekä tarhakylmänkukka ja esikoita.

    • Balkaninvuokko tosiaan👍 Niitä onkin meillä ollut yhdessä paikassa jo vuosia. Ovat vaan jääneet kasvaneiden vuorimäntyjen jyräämiksi. Näitäkin pitäisi muistaa syksyllä laittaa lisää.

    • Totta ja myös tuomi kukkii täällä jo. Meidän tontin kielot vaan harmillisesti kukkii tosi niukasti. Lehteä kyllä tekee runsaana mutta kukkia ihan muutamia. Olen ajatellut, että kuivuus olisi syynä.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.