Rautatieomenapuun leikkaaminen ja laiskojen silmujen herättely

Vihdoinkin kevät alkoi oikein kunnolla ja lumet väistyvät päivä päivältä. Olin leikannut hyötytarhan omenapuut jo aiemmin ja jäljellä oli enää 10 vuotiaan rautatieomenapuun leikkaaminen. Samalla kun leikkasin niin muistelin puutarhurointini alkuaikoja ja sitä miten epävarma olin alussa etenkin hedelmäpuiden leikkaamisen kanssa. Nyt tuo puuha on terapeuttista, aivot narikkaan hommaa. Katselen leikkaamisen kohteena olevaa puuta joka puolelta ja pyrin mahdollisimman luonnolliseen lopputulokseen. Leikkaamisen jälkeen haluan puun näyttävän sille, ettei sitä olisi leikattu ollenkaan.

Rautatieomenapuu kukki viime keväänä näin upeasti.

Isompien oksien leikkaaminen

Jaksotan suurimpien oksien leikkaamisen useammalle vuodelle. Tänä vuonna keskityin korjaamaan rautatieomenapuun muotoa yhä enemmän ylöspäin kohenevaksi, sateenvarjomaiseksi. Leikkasin pois muutamia alimpia oksia, jotka suuntautuivat ihan liikaa maata kohti. Haluan, että oksat kasvavat lähes 90 asteen kulmassa runkoon nähden jolloin latvuksen alle pääsee myös helpommin kitkemään ja ajamaan ruohikkoa sitten myöhemmin kesällä.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Edellisen vuoden kasvun typistäminen

Vaikka rautatieomenapuu on luonnostaankin kasvutavaltaan sateenvarjomainen mutta lyhentämällä edellisen vuoden kasvua oikeista kohdista, voi puun kasvua ohjailla aina vain ylöspäin kohenevaksi. Nopealla silmäilyllä selviää usein hyvä oksan leikkauskohta. Leikkaan aina oksan yläpuolelle jäävän silmun edestä. Tuolloin oksan kasvu jatkuu ylöspäin kohenevana. Minusta tärkeämpää on tuon silmun yläpuolelle jättäminen kuin jonkin tietyn mittaisen pätkän pois leikkaaminen. Joskus sopiva silmu löytyy vasta melko läheltä edellisen vuoden leikkauskohtaa. Joskus taas kaikki oksan silmut osoittavat sivuille tai alaspäin. Silloin leikkaan jonkin sivulle päin suuntautuvan silmun edestä, sillä myös niiden kasvu saattaa ohjautua lopulta ihan mukavaan suuntaan.

Toisiaan hankaavien oksien leikkaaminen

Liikaa alaspäin suuntautuvien oksien poiston lisäksi keskityin tänä vuonna poistamaan myös ristiin kasvavia ja toisiaan hankaavia oksia. Helposti tuosta puusta kasvaa harakanpesää muistuttava pöheikkö missä oksia sojottelee sinne tänne. Ristiin rastiin sojottelun voi yrittää saada hallintaan poistamalla ns. sisäänpäin kasvavat oksat.

Oksiston muodostamia kerroksia kannattaa myös poistaa mikäli isoja oksia kasvaa liian tiiviisti. Harventamalla varmistetaan myös parempi ilmankierto latvuksessa, jolloin sato pysyy terveempänä. Olemme hyödyntäneet rautatieomenapuumme omenia vaikka virallisesti se taidetaan koristepuuksi luokitellakin.

Leikkauksen edetessä muista aina käydä välillä silmäilemässä puuta vähän pidemmän matkan päästä.

Silloin kokonaisuus hahmottuu paremmin. Ja mikäli poistat kokonaisen ison oksan niin älä jätä tappeja! Oksa katkaistaan läheltä haarautumiskohtaa, muistaen kuitenkin varoa oksankaulaksi kutsuttua aluetta. Oksankaula on se pikkuisen ”ryppyinen” kohta josta puu kasvattaa uuden kuoren leikkaushaavan päälle.

[columns_row width=”half”]
[column]

Tämän uinuvan silmun haluaisin saada herätettyä kasvuun.

[/column]
[column]

viillon tekeminen silmukohdan yläpuolelle pitäisi edistää silmun heräämistä ja kasvua.

[/column]
[/columns_row]

Uinuvan silmun herättäminen loveamalla

Tänä keväänä pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa itselleni täysin uutta tekniikkaa. Viime vuonna istuttamani säleikköaidan taimista näet osasta puuttui sopivalla korkeudella olevat oksat. En hennonut mitenkään katkaista puita niin alhaalta (olisi ehkä vain pitänyt hennoa?!) joten kolmesta puusta jäi uupumaan toinen alimman kerroksen oksa. Nyt yritän saada niitä kasvamaan uinuvista silmuista loveamiseksi (notching) kutsutun tekniikan avulla. Tein sopivalla kohdalla olevan uinuvan silmun yläpuolelle pienen veneviillon, jonka pitäisi laukaista verson kasvun. Kasvun laukaisee hormonit joiden kerääntymistä silmuun, tuon viillon pitäisi edistää. Saa nähdä toimiiko?! Vaikutusta voisi vielä tehostaa hidastamalla voimakkaasti kasvavien oksien kasvuvoimaa. Hidastaminen toteutettaisiin tekemällä vastaava viilto voimakaskasvuisen oksan alapuolelle. Ehkäpä kokeilen vielä tuota hidastamistakin ainakin osan kohdalla.

Toivottavasti loveaminen toimii ja kesän myötä tuosta silmusta lähtee kasvamaan uusi oksa.

Ihania keväisiä päiviä kaikille, nyt nautitaan täysillä ja muistetaan ulkoilla ja puuhastella puutarhassa niin paljon kuin vain mahdollista. Aina sieltä löytää jotakin puuhaa vaikka lunta vielä paikoin runsaasti onkin. Löytämisestä puheen olen, puutarhasta löytyy nyt jo paljon  kukkiakin. Päätänkin tämän tekniikkapostauksen mm. ihaniin lumikellojen kilkatuksiin ja siirryn viikon mittaiselle lomalle omaan puutarhaani.

[columns_row width=”fourth”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

 

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

  1. Heiiii, tää oli todella mielenkiintoinen juttu tuon loveamisen osalta, mulle ihan uutta. Mieleeni tulee myös vanhan äitini kauhistelu, kun rusakot veteli runsaslumisena talvena Rautatieomenapuun alas taipuvia oksia nassuunsa. Yritin lohdutella, että taisivat vaan kuule tehdä työn, jonka ois fiksuna voinut tehdä itsekin. Niinhän siinä kävi, että puu sai tosi hyvän muodon, vaikka se rusakko ei silmujen suuntaa osannut katsoakaan :)

    • Juu, ilmeisen vähän käytetty tapa tuo loveaminen kun en siitä oikeastaan löytänyt kuin englanninkielistä materiaalia. Lieneekö sitten toimiva?! Kyselin yhdessä ryhmässä kokemuksia jo kyllä siellä joku mainitsi tuon toimineen joten ehkä toivoa kuitenkin on
      Hih, jänikset tosiaan meilläkin napsii latvoja joka talvi. Rungon suojaan visusti ylös asti mutta oksan päitä saavat rauhassa natustella kun leikkaan ne sitten keväällä kuitenkin.

  2. Minulle ihan uusi juttu tuo loveaminen. Muistan itsekin miten ensin arasteli hedelmäpuiden leikkaamista. Enää en arastele.

    • Juu ihmeesti sitä vaan tekemällä oppii. Aluksi leikkasin kirja toisessa kädessä, katsoin siitä samalla ohjeita

      • Minullekin loveaminen oli aivan uutta tietoa. Ihan järkeenkäypä oli kyllä tuo selitys, miksi sen pitäisi toimia. Raportoihan myöhemmin sitten, kuinka on toiminut. Ihanat lumikellot ja muut <3 Aurinkoisia lomapäiviä!

        • Juu kerron kyllä miten lovet toimivat Olisipa mukavaa jos niiden avulla saisin säleikköaidan tasapainoiseen kasvuun.

  3. Mulla vielä rautatieomenapuu leikkaamatta. Sen kanssa joutuu olemaan varovainen, kun siinä on kesää talvea valot paikallaan:) Viime vuonna leikkasin valojohdonkin vahingossa poikki…

    • Jahas, kommentti menikin sitten kännykällä säätäessä tuohon :D

    • Hupsista Minä otin valot pois ennen leikkaamista. Olivat kuitenkin vielä lumen alla jumissa joten siihen ne jäivät hangelle rötköttämään.

  4. Minulla on ollut sama pyrkimys oman nuoren rautatieomenapuun leikkaamisessa, kiitos, että annoit vahvistusta tekemiseen. Tuo loveaminen oli ihan uutta asiaa :).
    Ihanasti kukki sinun rautatieomenapuusi viime keväänä!

    • Voi olepa hyvä Oli kyllä upea kukinta viime keväänä. Puu on istutettu aikoinaan esikoiseni kouluun lähtemisen muistoksi ja viime keväänä hän valmistui peruskoulusta. Tuli ihanat kuvat neidistä oman puunsa edessä

  5. Mielenkiintoinen postaus kiitos sinulle. Minulla myös ihan uutta asiaa.

    • Kiva että tykkäsit. Minäkin tutustuin tuohon loveamiseen vasta viime vuonna kun ahmin tietoa säleikköpuihin liittyen. Vaikka puutarhaa on harrastanut jo reilun 10 vuotta niin aina vaan löytyy uusia asioita ja kasveja kokeiltavaksi. Ihana harrastus tosiaan!

  6. Ihan uusi juttu oli minullekin tuo loveaminen. Kiitos vinkistä! Ihania kevätkukkijoita jo siellä. Aurinkoista loppuviikkoa ja ihanaa lomaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt