Puutarhavierailu Eija`s gardenissa Ruotsinpyhtäällä

pallotuijat
Eija`s gardenin muotopuutarhan muhkeat pallotuijat.

Toinen viime perjantain vierailukohteistani oli Eija`s garden Loviisan lähellä Ruotsinpyhtäällä. Olin halunnut vierailla siellä siitä lähtien kun olin lukenut Eijan kirjoittamaa kirjaa elämyspuutarhastaan jossa näkymiä hallitsivat suuret siirtolohkareet. Suuret sammaleiset kivet englantilaisella silauksella saivat minut innostumaan kovasti. Halusin palavasti nähdä omin silmin muuripuutarhan, pylväspuutarhan sekä hiljaisuudenpuutarhan. Kulkea huoneesta toiseen, samalla antaa mielen ja kehon rauhoittua ja rentoutua.

pallotuijat

Ja niin tapahtuikin. Olin puutarhan ainoa vieras hetken aikaa ja vasta noin kierrokseni puoli välissä tuli puutarhaan yksi kahden naisen seurua. Vain virtaavan veden äänet lammikolta kantautuivat lähes puutarhan kauimmaiseen sopukkaan. Alueena puutarha oli pienempi kuin mitä olin odottanut. Kekseliäästi ja hyvällä suunnittelulla sinne oli kuitenkin mahdutettu todella paljon nähtävää ja koettavaa. Eipä suotta tuota puutarhaa kutsuta elämyspuutarhaksi, sillä jokainen huone oli oma pieni elämyksensä. Eniten pidin tietysti lammikon alueesta mutta ehkäpä sitäkin enemmän muuripuutarhasta. Astuttuani muurien sisälle tuli heti mieleen lapsuuteni lempikirja, Salainen puutarha.

Muuripuutarhan keskellä oli kaunis istutusalue.
Puutarhan takaosassa oli komeita kiviä sammalineen.

Puutarhan polut ja käytävät

Alueen polku- ja käytäväverkostot olivat erittäin huolellisesti hoidettuja. Suurimmaksi osaksi kulkuväylät olivat punaisen sävyistä soraa joka näytti kauniilta. Punaisen soran lisäksi bongailin useita muitakin kivi- ja puumateriaaleja. Japanilaisessa puutarhassa oli tietenkin myös komeat pitkospuut jotka kulkivat isojen kivien ja saniaisten lomitse.

sorakäytävä
sorapolku
pitkospuut

Japanilainen puutarha

Japanilainen puutarha sijaitsi heti suuren keskuslammikon vieressä mutta kuitenkin ihan piilossa. Onneksi sain alussa mukaani kartan ja kehotuksen kierrellä myös Eijan pirtin ympäristössä. Japanilainen puutarha olisi muuten saattanut jäädä huomaamatta ja pirtin ympäristö tuntua yksityisalueelta ja jäädä näkemättä.

Japanilaisen puutarhan vesiaihe.
Puutarhassa oli useita kauniita esineitä. Tämä kivilyhty lukeutui mielestäni kauneimpiin.

Pirtin ympäristö

Pirtin vieressä näin kuvista tutun suuren siirtolohkareen ja voi miten kaunis se olikaan! Päällä kasvoi upeat sammaleet, paksut pyöreät jäkälämatot ja kukkiva köynnöshortensia. Kiveä ympäröi kaunis kasvillisuus. Olisin kyllä itsekin ostanut tontin ihan vain tuon yhden kiven tähden. Hih, niinhän minulle taisi käydä vähän tämän meidänkin tontin kanssa. Pellonreunan sammalkiveen rakastuin heti ensi silmäyksellä <3

Pirtin läheisyydessä kasvoi myös kaunis kirjovaahtera joka valaisi olemuksellaan koko sen osan puutarhaa. Istutin omaan puutarhaani jokin aika sitten valkokirjokanukan ja toivon siltä samanlaista valovoimaa mitä tuo kirjovaahtera antoi Eijan pirtin pihamaalla. Alan selvästikin hiljalleen lämpenemään näille valkokirjaville kasveille. Niitä on salakavalasti alkanut ilmestymään tuon kanukan jälkeen lisää 🙂

Valkokirjokanukka valaisi vaaleudellaan suuren siirtolohkareen kylkeä.
kirjovaahtera
kirjovaahtera

Myös tämä kirjosaarnivaahtera `Flamingo` oli valloittavan upea katseenvangitsija. Sen valaisevan vaalea kauneus ja hento vaaleanpunertavuus saivat haluamaan kyseistä puuta myös omaan puutarhaan.

kirjosaarnivaahtera

Kuvasin kirjavien kasvien lisäksi myös paljon muita erilaisia kasveja joista pidin ja joita olisi ehdottomasti päästävä kokeilemaan myös omassa puutarhassa. Laaja kasvusto helminukkajäkkärää, rannan komea vihvilä ja erittäin elinvoimaiset puksipuut olivat sellaisia, vain joitakin mainitakseni.

Komea vihvilä jonka tarkan nimen Eija lupasi selvittää.
Helminukkajäkkärä.
Puksipuuaita näytti erittäin hyvinvoivalta ja kauniilta.

Hiljaisuuden puutarha

Odotin kovasti hiljaisuuden puutarhan näkemistä. Sillä siitä olin lukenut ja nähnyt paljon kuvia jo vuosia ennen perjantaista vierailuani. Odotin sen olevan paljon isompi kuin mitä se lopulta olikaan. Pienestä koostaan huolimatta se kuitenkin lunasti lupauksensa täydellisen rauhoittumisen paikkana, minne maailman murheet eivät yltäneet. Olin siellä yksin, vain oma peilikuva seuranani.

lintuhäkki
Matkalla hiljaisuuden puutarhaan kohtasin tämän kauniin ja suuren lintuhäkin.

Puutarhan muoto oli jännittävä kolmio ja alueen keskellä oli kaunis suihkulähde. Perällä tuo jo mainitsemani peili, kaksi koristeellista kukkapylvästä ja muutama kaunis tuoli joille saattoi istahtaa katselemaan lähdettä.

Selfie hiljaisuuden puutarhasta.

Pylväspuutarha

Paljon olin nähnyt kuvia ennakkoon myös pylväspuutarhasta. Suuret pylväät olivat luonnossa paljon kuvia uhkeammat ja vaikuttavammat! Jykevälle betoniperustukselle upotettu pylväsrivistö loi Roomalaista tunnelmaa keskelle suomalaista metsäpuutarhaa. Näky oli vaikuttava.

Kuvailin pylväsrivistöä molemmista suunnista.

Huh, miten pitkä postaus tästä tulikaan mutta yhtään lyhyemmin en olisi voinut tätä pientä suurta puutarhaa kuvailla. Vaikka yksittäiset huoneet olivatkin pieniä niin yhdessä ne muodostivat jännittävän ja toimivan kokonaisuuden ja miellyttävän puutarhan. Tuolla jos missä toteutui muuten myös monien kotipuutarhureiden haaveilema fiilis siitä, ettei kaikkea näe yhdellä kertaa! Uteliaisuus johdattelee huoneesta toiseen ja huoneiden välilläkin oli paljon kauneutta katseltavaksi.

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

P.S Aloituskuvien muotopuutarha on nostattanut muuten tänään mieleeni kiehtovia uusia suunnitelmia ja jostain tuollaisesta haaveilen nyt meillekin alapihalle syreenipensaiden edustalle. Siinä olisi edessä kyllä melkoisen suuret perustustyöt joten saa nähdä tuleeko suunnitelmistani mitään. Haluaisin muurata taakse tiilistä pitkän korkean laatikon ja sen eteen mahtuisi kaksi tai mieluiten tietysti neljä pientä puista laatikkoa vierekkäin. Laatikkotarha rajattaisiin reunoiltaan muutamalla pensaalla. Laatikoissa kasvattaisin ainakin kauniita yrttejä sillä tuo paikka on todella paahteinen. Haaveet… ne sitten ovat kyllä varsinaista elämän suolaa <3

16 Comments

  • Oli todella kiva nähdä nämä kuvat ja lukea esittely tästä kiinnostavasta puutarhasta. Vaikka joku puutarhalehti esittelikin kohdetta ja sen luin tarkasti, niin sinulla oli eri kuvat ja oma näkökulma :). Lämmin kiitos – pitäisi joskus itsekin päästä kokemaan tuo puutarha.

    • Totta, jokainen katsoo aina siitä omasta vinkkelistään😊 Ja varmaan jos nyt menisi uudestaan niin saattaisi kiinnittää huomiota ihan uusiin seikkoihin. Niin ja tietty myös vierailun ajankohta vaikuttaa paljon.

  • Eijan puutarha on aivan ihana! Minulla on ollut suuri onni nähdä se jo heti avaamisvuonnaan, kun se oli aivan tuore, ja sittemmin nähdä sen kehitys. Nyt edellisestä visiitistä onkin muutama vuosi, joten uusi käynti olisi paikallaan. Se on niin hieno, ja kuten sanot, täynnä inspiroivia kohtia! Siirtolohkareet ovat kahdehdittavan upeita. Niitä on vähän vaikeampi kuskata omalle pihalle 😉

    • Kivet olivat tosiaan puutarhan sydän, aivan mielettömiä🏞️ Puutarhan rakentamisessa onkin ihan parhautta se matka jota tekee yhdessä alueen kanssa. Lähdetään joskus jopa täysin tyhjältäkin tontilta yhteiselle matkalle💚

  • Kerrassaan ihastuttava paikka. Minäkin olen lukenut tästä puutarhasta lehtiesittelyjä, mutta näiden sinun kuviesi ja tarinan avulla pääsin hyvin tunnelmaan. Saatoin aistia hiljaisuuden puutarhan ja veden solinan japanilaisessa puutarhassa. Kivipaadet ovat kunnioitettavan kokoisia. Puutarha on selvästi erittäin hyvin hoidettu, kuten mainitsitkin. Kiitos tästä lumoavasta kierroksesta.

    • Kiva, että tunnelma välittyy. Versoilevan naiset juttelivat podcastissa, etteivät muista tuolta yhtään kasvia, sillä mielenkiinto meni erilaisia tiloja ihastellessa. Minulle kuitenkin jäi jostain syystä myös erilaisia kasveja, lähinnä puita ja puuvartisia tuolta mieleen. Niin ja lammikon rannalta se valtavan kokoinen vihvilä😮

  • Eija’s Garden on upea ja inspiroiva paikka. Minullekin tuli siellä Salaisen puutarhan tunnelmat mieleen.

    • Varmaan juuri tilojen pienuus ja se, että ne piti ihan käydä katsomassa ja vähän kuin löytämässä toi sen salaisen puutarhan fiiliksen. Ja muurikuume, se ei ole vieläkään laskenut😊

  • Upea paikka, jossa olisi ihana päästä joskus käymään. Lehdistä olen joskus lukenut tästä, mutta eihän niissä ole koskaan näin paljon kuvia eri puolilta puutarhaa. Nuo valtavat siirtolohkareet ovat ihania ja tulevat kauniisti kasvillisuuden seasta esiin. Kiitos inspiroivasta virtuaalivisiitistä!

    • Ole hyvä💚 Itse sain innoituksen lähteä käymään tuolla kun Versoilevan naiset kertoilivat podissaan mieluisista puutarhavierailuistaan. Kyllä näiltä erilaisilta kanavilta saa nykyään paljon inspiraatiota ja innoitusta.

  • Kiitos sinulle tästä esittelystä, kerrassaan lumoava paikka. Hiljaisuuden puutarha on varmaan juurikin ajateltu pieneksi silloin ei ole liian paljon härpäkkää ympärillä. Suuri lintuhäkki oli myös vaikuttavan näköinen.

    • Totta, pienessä tilassa tulee rauhallinen fiilis. Ja todella kekseliäästi käytetty muuten hankala, tontin kolmion muotoinen kärki!

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.