Syksyn tuntua ilmassa

Heräsin tänään aikaisin aamulla ja kävin kuvaamassa kosteassa mutta aurinkoisessa puutarhassa. Hortensiat kiinnittivät huomioni ja niiden kauneus huumasi minut. Ajan taju katosi ja kun tulin sisälle oli riisipuuro hautunut varsin kuivaksi 🙂 Onni on kerroskattilat joissa ruoka ei kuitenkaan pala pohjaan 😉 Mutta takaisin aamun kuningattariin.

Mustilanhortensiat varastavat joka syksy näyttämön alapihallamme. En ole vielä koskaan leikannut niitä mitenkään, rapsin vain keväällä pois kuivat kukat jotka koristavat pensaita koko pitkän talven kevääseen asti <3

Tässä kuvassa on suurin neljästä pensaastamme ja siitä on varttunut varsinainen madam. Pelastin jokin aika sitten sen helmoista yhden ruusuntaimen joka ei totta vie mahtanut tällä madamille yhtään mitään vaan kitui hänen helmoissaan. Madamin vieruskavereina kasvavat päärynä- ja omenapuut, nähtäväksi jää kuinka kauan madam jaksaa kukoistaa häntä isommaksi kasvavien puiden seurana.

Tässä toinen taistelupari. Syyshortensia `Wim`s Red` kilpailee tässä Mustilasta tuodun pensasmaisen vaahteran kanssa. Hortensia on kuitenkin valon puolella, joten ehkäpä se jaksaa sinnitellä vaikka vain toispuoleisena. Tällä hortensialla on erityisen hieno kukinto, sillä syksyn edetessä se muuttuu komean punaiseksi!

Istutin viime syksynä pari uutta syyshortensiaa joista toinen pääsi lammikon takakummulle kannon taakse. Hänen seurakseen istutin uusimman puuvartishankintani, japaninvaahteran (`Atropurpureum`). Se tuskin ahdistelee hortensiaa sillä japaninvaahteroiden talvehtiminen on aina vähän kiikun kaakun. Olen kyllä nähnyt viereisellä kylällä upeita japaninvaahteroita mutta niillä oli erityisen suojainen kasvupaikka. Vaan oikeastaan tuolla omallanikin pitäisi periaatteessa olla aika mukavat oltavat kasvupaikan suhteen. Nähtäväksi jää näidenkin kasvu, puutarhan hoito on sitten jännää puuhaa 🙂

Talvesta ulkona eivät selviä nämä kaunottaret. Patiohortensioista on tullut vuosi vuodelta suositumpia kesäkukkia, jollaisiksi niiden ei kuitenkaan tarvitse jäädä! Risuruukussa kasvava hortensia on ollut seuranani jo vuosia, sillä olen ottanut sen joka syksy sisälle talvehtimaan. Se on saattanut kuivattaa lähes kaikki lehtensä mutta lähtenyt sitten keväällä kuitenkin kasvamaan. Tänä vuonna se otti vähän siipeensä kun toin sen kasvihuoneen sijaan tuohon taivasalle ja aurinko ruskisti aluksi lehtiään mutta nyt se on taas täynnä elämäniloa 🙂 Ja tuo uusin hankintani päätyy todennäköisesti myös talvetukseen, jospa se vaikka jo pääsisikin testaamaan millaista olisi viettää talvi uudessa maakellarissa?!

Yläpihan kivikasan penkissä on hortensioille hieman liian kuivaa mutta monta vuotta ovat siellä kuitenkin jaksaneet kasvaa nämä kaksi pallohortensiaa…

…ja niiden takana kurottelevat syyshortensiat (`Vanille Fraise`). Pallohortensioiden kanssa olen todennut paremmaksi jättää ne keväisin leikkaamatta ja antanut kasvaa vapaasti poistaen vain kuolleita oksia. Kasvupaikkansa on sen verran vaativa, että eivät jaksa kasvaa joka vuotisen alasleikkuun jälkeen. Ystäväni sen sijaan voi leikata omat pallohortensiansa joka kevät alas ja saa nauttia valtavan kokoisista palloista vielä samana kesänä<3 Astetta haastavimmissa oloissa minulla kasvaa vielä yksi vaaleanpunainen pallohortensia (`Invincibelle`), joka täytyy saada siirrettyä pikimmiten. Se onkin viimeinen yksilö epäonnistuneella hortensiapolullani, jonka olosuhteet olivat vain liian karut näille kosteudesta pitäville pensaille. Polku on vaatinut tähän mennessä onneksi vain yhden uhrin, sillä `Endless Summer` kuoli ennen kuin ehdin siirtää sen parempaan paikkaan.

Loppuun vielä iloinen kolmen kuvan sarja! Sain viimein kasvamaan puutarhaani kaksi jättikarhunputkea (`Angelica Gigas`)! Yritin siemenistä pari kertaa joista toisella kerralla harrastajan siemenistä sainkin muutaman taimen jotka kuitenkin kuivan kesän vuoksi kuihtuivat pois. Nyt onnistuin näillä toissa keväänä Marketanpuiston markkinoilta ostamillani taimilla ja olen yhtä onnellinen kuin nuo kymmenet pörriäiset jotka hyörivät kukinnoissa kuin huumaantuneina. Tontillamme viihtyvät monenlaiset putkikasvit, joten toiveissa on että näiden taimien siemenistä kasvaisi uutta sukupolvea ihan itsestään. Parhaiten taimi kuin taimi pärjäilee kun se saa itse valita oman kasvupaikkansa. Toki voisin yhden kukinnon verran kylvää siemeniä myös syyskylvönä astiaan hangen alle.

Perhoset ovat myös saapuneet puutarhaan sankoin joukoin<3 Jo monena vuonna ovat komeat keisarinviitat ilahduttaneet loppukesällä ja niin tänäkin vuonna.

Ilon aihe on myös lammikon rannalla komeana kasvava tulppaanipuu (Liridendron tulipifera), joka kuivatti talven jälkeen jonkin matkaa latvustaan mutta intoutui kuitenkin korvaamaan kuolleet oksat uusilla.  Toivottavasti tästä kasvaa ainakin komea pensas lammikon rannelle.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Nautitaan, vielä on paljon kauneutta puutarhassa <3

8 Comments

  • Oi joij, miten ihanan upeita hortensioita! Ei ihme, että riisipuurot unohtuvat 🙂 Tervetuloa tutustumaan myös Maatiaiskanasen Elämää.blogiin <3

    • Ruuanlaitto ja siivoaminen tuntuvat minusta kesällä täysin hukkaan heitetylle ajalle. Kun voisikin olla aina pihalla, ainakin kauniilla ilmalla😊 Onneksi on grilli, uuni ja tuo haudutuskattila!
      Kiitos kutsusta, tulenpa vieraisille blogiisi!

  • Minä vasta haaveilen tuollaisista hortensioista. Omissani on vasta pari hassua kukkaa, yksi ei suostunut kukkimaan lainkaan.

    • Jos vain kasvun edellytykset (ravinteikas ja kosteahko kasvupaikka) ovat kunnossa niin pensaasi kasvavat kyllä nopeasti isoiksi. Varo vaan sinuun on saattanut tarttua hortensiakuume 😉

  • Onpas sinulla monta ihanaa hortensiaa. Madam varsinkin on vallan viehättävä! Hortensian kukinnot ovat tosiaan kauniita myös talvella. Kiva kun lisäsit blogisi Puutarhurin Majan blogihakemistoon. 😀

    • Kiitos! Hortensia kokoelmani karttuikin eilen yhdellä uudella, sillä ostin Mustilasta safiirihortensian (H. serrata ’Mount Aso’). Saarinen kuitenkin taisi vähän epäillä olisivatko heidän tilaamansa taimet varmasti tuota oikeaa, joten nähtäväksi jää mikä taimestani lopulta kasvaa. Toivottavasti se joka tapauksessa kuitenkin kasvaa😊

  • Voi miten tämä postaus on minulta elokuulla jäänyt väliin. Lumoavat hortensiat! Meillä pitäisi olla kosteutta ja ravinteita, mutta enpä silti ole toistaiseksi ollenkaan onnistunut hortensioiden kanssa. Mitään erikoisia en ole edes kokeillut, kun mustilanhortensiakin on ollut niin vaikea. Mutta periksi en tietenkään anna, varsinkin kun näin nämä kuvat!

    • No periksi ei tosiaan missään nimessä anneta! Itsekin jouduin hylkäämään koko hortensiapolkuni ja kokeilemaan kosteampia alapihan alueita. Saa nähdä onko siellä sitten liian valotonta!?

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.