Jättiverbenan pistokaslisäys

Sain loppukesällä ystävältäni hänen itsensä kasvattaman komean jättiverbenan taimen. Koska syksy oli pitkä ja lämmin, ehti taimi kukkaan mutta siementä ei kuitenkaan ehtinyt kypsyä. Syksyn edetessä kohti talvea, sain huomata kuinka kylmän kestävä se olikaan. Ensimmäiset pienet hallat se kesti todella hyvin mutta sitten jossain vaiheessa marraskuussa, nostin sen ruukussaan kellariin suojaan. Siitä lähtien taimi on ollut pimeässä, kellarin takimmaisessa huoneessa, noin kolmen asteen lämpötilassa. Taimi voi ainakin vielä tällä hetkellä todella hyvin ja siinä on itseasiassa yksi pieni kukkakin avoinna.

Vielä lokakuussa jättiverbena kukki näin ihanasti.

Koska siemensatoa ei ehtinyt kypsyä, heräsi mielessäni ajatus kokeilla jättiverbenan pistokaslisäystä. Jättiverbenan siemenestä kasvatus on tuskallisen hidasta ja siemenet pitäisi olla jo tähän aikaan vuodesta saamassa kylmäkäsittelyä. Onnistuessaan pistokaslisäyksellä saavuttaa useita etuja siemenestä kasvattamiseen verrattuna. Pistokkaat ovat kookkaampia ja helpompia käsitellä kuin hentoiset siementaimet, eikä taimipoltekaan niihin ehkä niin helposti iske. Ja sekin on oikeastaan vain etu, että taimien määrässä pysyy helpommin kohtuudessa kuin siemenlisäyksessä. Pienintäkään siementaimea ei oikein henno jättää koulimatta, vaan kaikille haluaa antaa mahdollisuuden eloon. Tästä toimintatavasta pitäisi kyllä pyrkiä eroon sillä tiedän, että niin ei pitäisi toimia. Jatkoon tulisi aina valita vain suurimmat ja hyvinvoivimmat yksilöt.

Pistokaslisäyksessä ei perimää jalosteta taimien valinnan kautta kuten siemenlisäyksessä, sillä pistokkaan perimä on aina sama kuin emotaimella. Tämä kyseinen jättiverbenan taimi on kuitenkin osoittautunut mm. niin kylmän kestäväksi, että sitä voi hyvillä mielin monistaa. Ja jos sille löytää mieleisen kasvupaikan niin olen kuullut, että se saattaa myös siementää ympärilleen ja siten lisääntyä jatkossa myös suvullisesti.

Alimmat lehdet poistetaan ja pistokas katkaistaan lehtiparin alapuolelta.

Pistokkaan leikkaaminen ja käsittely

Vaikka en ollut latvonut emotaimea ollenkaan oli siihen siitä huolimatta kasvanut loppukesän ja syksyn aikana pieniä uusia haaroja lehtihangan molemmin puolin. Ne olivat kuitenkin vielä melko pieniä, joten päädyin ottamaan pistokkaiksi kookkaampia latvoja, jotka olivat kukkimattomia. Pistokkaasta napataan suuret alimmat lehdet pois ja ylempiäkin voi halutessaan puolittaa. Terävällä mattopuukolla vain puolet lehdestä pois niin haihduntakin heti puolittuu. Pistokas lyhennetään lehtihangan alapuolelta ja laitetaan vaikkapa pieneen maljakkoon. Myöhemmin keväällä kun valoa on jo enemmän voisivat pistokkaat onnistua myös pistämällä suoraan perliitillä tai soralla kevennettyyn taimimultaan. Nyt kuitenkin valitsin tuon maljakon jonka laitoin sisällä kasvivalon alle. Pistokkaiden leikkaamisesta on nyt kulunut yhdeksän päivää ja ainakin yhdessä niistä on jo selvä juuren alku.

Juurettomista pistokkaista kannattaa vähentää lehteä melko ronskilla kädellä.

Kunhan pistokkaiden juuristo vielä vähän kasvaa, istutan ne taimimultaan. Mietinnässä on vielä se, että siirtäisinkö ne sitten sisältä kellariin ja sieltä sitten kevään tullen kasvihuoneen kautta lopulliselle istutuspaikalleen. Sisällä lämpimässä ja valon puutteessa taimet kuitenkin kasvavat hieman honteloa kasvua, mikä on sitten keväällä helposti vahingoittuvaa kun kasvin vie ulos aurinkoon. Olen niin hirmuisen huono totuttamaan eli karaisemaan kasveja. Tulee vain vietyä ne suoraan kasvihuoneeseen. Usein pelastavana tekijänä on kuitenkin meidän kasvihuoneen melko varjoinen sijainti ja ikilikaiset ikkunat ja katto.

Ihanaa helmikuun alkua kaikille lukijoilleni💚

Julkaistu 1.2.2025

Eeva sanoo:

1.2.2025 20:45

Itse olen juuri mietiskellyt että milloin kannattaisi jättiverbenasta ottaa pistokkaita…eli otanpa veitsen käteen ja teen sen huomenna. Kylvettynä sitä onkin jo kylmäkäsittelyssä. Kahta korkeutta eli jos onnistuvat niin kylläpä taimia sitten riittää. Viime vuonna idätys onnistui hyvin mutta taimikasvatus on kuitenkin välillä vähän onnen kauppaa niin ajattelin pistokkaitakin kokeilla. Viime keväänä oli kukkapenkeissä keväällä aukkopaikkoja niin hyvin menivät kaikki taimet kukkapenkkeihin.

Vastaa
- Minna Räisänen sanoo:
  
  2.2.2025 09:06
  
  Ainakin toistaiseksi pistokkaat tosiaankin voivat hyvin ja pientä juurien muodostusta on havaittavissa eli kyllä tämä varmasti ihan hyvä ajankohta on niitä ottaa. Kasvivalon alla ovat minulla maljakossa olleet ja kunhan juuriin tulee vielä vähän mittaa laitan ne kylvö-ja taimimultaan🌱
  Toivottavasti saat onnistumaan sekä siemenestä, että pistokkaista niin tulee kunnon määrä taimia. Ei niitä oikeasti koskaan liikoja ole, aina voi vaikka antaa ylimääräiset ystäville.
  
  Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Lähetä kommentti Peruuta vastaus

Mama's garden

Puutarhanhoitoa Mamman puutarhassa ja intoilua kaikesta vihreästä. Häärään täällä Ib vyöhykkeellä, tonttimme koko on reilut 5000 m2, josta vajaa puolet on luonnontilaista kalliota.