Syksyn lehdet hyötykäyttöön

Haravointi on mielekästä puuhaa, kun kellastuneisiin lehtiin suhtautuu kuin ilmaisiin puutarhatuotteisiin. Poimi vinkit ja hyödynnä syksyn lehdet kompostissa, katteina ja maanparannusaineena.

Nopeasti hajoavat pienet, ohuet lehdet (esimerkiksi koivun, tuomen ja pihlajan lehdet) sopivat sellaisenaan kompostiin, katteeksi perennapenkkiin ja maanparannusaineeksi kasvimaalle. Paksut ja nahkeat lehdet (esimerkiksi vaahteran, tammen ja haavan lehdet) on hyvä silputa ruohonleikkurilla tai lehtipuhaltimella ennen jatkokäyttöä. Lehtiä kannattaa myös varastoida. Kosteina kerätyistä lehdistä voi tehdä lehtimultaa ja kuivia lehtiä voi käyttää kompostikuivikkeena.

Jos puutarhassa on ollut etanoita tai kotiloita, niin tarkista lehtikatteet keväällä. Jos löydät talvehtineita nilviäisiä tai niiden munia, kerää ne pois ja hävitä.

Minne laitan haravoidut lehdet?

  • Paljaan multapinnan katteeksi. Lehdissä on vähän typpeä, joten ne sopivat hyvin syyskatteeksi. Lehtikatetta voi levittää mullan päälle kukkapenkkeihin ja pensasryhmiin. Lehtikate ehkäisee juuristoalueen liiallista jäätymistä esimerkiksi pintajuurisilla alppiruusuilla. Pöyhi kukkapenkin katteena olleita lehtiä keväällä haralla tai kuokalla, sillä paksu lehtimassa voi vaikeuttaa pienten sipulikukkien ja hentojen perennojen nousua.
  • Kasvimaalle ja lavoihin. Erityisen mainio lehtikate on kasvimaalla ja kasvilavoissa. Sekoita lehdet pintamultaan, jotta ne hajoavat nopeammin. Paksu, 10 sentin lehtikerros mullan päällä toimii kasvimaan talvipeitteenä. Lehtikate hidastaa rikkaruohojen kasvua ja ehkäisee maanpinnan kovettumista.
  • Nurmikon ravinteeksi. Lehtien haravointi nurmikolta on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta lehdet ovat nurmikolle hyödyksi, sillä maatuvat lehdet tuovat nurmikon kasvualustaan kaivattuja ravinteita ja humusta. Toisaalta paksut lehtimassat voivat olla haitaksi nurmikolle etenkin sateisina syksyinä. Hautova lehtipatja lisää myös talvituhosienten riskiä. Hyvä kompromissi on haravoida pois paksut lehtimassat sekä levitellä puiden alle pudonneet lehdet laajemmalle alalle. Lehtiä voi myös silputa pienemmäksi ruohonleikkurilla.
  • Arkojen kasvien suojaamiseen. Lehtipeite tuo suojaa myös aremmille kasveille, ja auttaa niitä talvehtimaan esimerkiksi vähälumisina talvina.
  • Paksut ongelmalehdet. Nahkeat tammen, haavan ja vaahteran lehdet hajoavat hitaasti. Nurmikolla ne kannattaa silputa ruohonleikkurin avulla. Murskaava lehti-imuri on kätevä apuväline, jos haravoitavaa on paljon. Silputut lehdet voi käyttää katteena tai kompostoida.
  • Lehtien kompostointi. Lehdet voi kompostoida puutarhakompostissa muun kasvijätteen kanssa. Yksinään lehdet eivät kompostoidu, vaan alkavat mädäntyä. Siksi on tärkeää lisätä lehtimassojen väliin karkeaa ainesta, esimerkiksi oksanpätkiä. Typpipitoinen aines, kuten puolivalmis talousjätekomposti, lanta tai ruohosilppu saa lehtikompostin toimimaan.
  • Kompostointi jätesäkeissä. Nopeimmin lehtimulta valmistuu mustassa jätesäkissä. Esimerkiksi leppä ja koivu muuttuvat mullaksi vuodessa, jos mukana on myös typpipitoista vihreää haravointijätettä. Kerää säkit täyteen lehtiä ja kastele kananlantavedellä. Sulje säkkien suut löyhästi, niin että ilma vaihtuu. Sijoita säkit varjoisalle seinustalle tai katoksen alle. Kääntele ja möyhennä säkkejä silloin tällöin.
Kata kasvimaa puiden lehdillä, se parantaa savimaan rakennetta. (Päätoimittaja Maija Stenman on perehtynyt savimaan ongelmiin viljelypalstallaan.)
Syksyn lehdistä ja nurmen haravointijätteistä maatunut lehtimulta on multalaatujen ykkönen. Se sisältää runsaasti hivenaineita ja sen mururakenne hellii kasvien juuria.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.