Huonekasvien taudit ja tuholaiset

Punkkien muodostama seitti kasvustossa on merkki pitkälle edenneestä tuhosta. Kuva: Kim Tilli, Ruokavirasto

Tarkkaile huonekasveja läpi kauden, jotta pääset puuttumaan mahdollisiin ongelmiin heti niiden ilmaannuttua. Hyvä terveydenhoito auttaa pitämään kasvien vastustuskykyä yllä.

Huonokuntoinen kasvi sairastuu hyväkuntoista paremmin. Lisäksi heikko kasvi houkuttaa erilaisia tuholaisia. Vitsausten riski kasvaakin talvikaudella, kun kasvuolosuhteet ovat yleensä heikoimmillaan. Kuiva huoneilma ja vähäinen valo pitävät kasvit tiukilla.

Tarkkaile!

Kesällä tuholaisia voi tulla sisätiloihin ihmisten ja lemmikkien salamatkustajina. Joskus kasvissa voi olla tuholaisia tai niiden munia jo ostohetkellä. Talvella tuholaisia voi kulkeutua myös leikkokukkien mukana.  Tutki kasveja tarkasti jo ostopäätöstä tehdessäsi ja pidä uudet kasvit kotona erillään toisista kasveista parin viikon ajan. Mitä useampaan kasviin tuholaiset pääsevät leviämään, sitä vaikeampaa torjunta on. Tee kasvien tarkkailusta säännöllinen hoitotoimenpide, jonka suoritat aina esimerkiksi kastelun yhteydessä. Kiinnitä erityistä huomiota lehtien alapintoihin sekä lehtihankoihin.

Huonekasveilla esiintyy myös erilaisia kirvoja, joiden väritys vaihtelee. Kuvassa kirvat herkuttelevat chilin taimilla. Kuva: Heini Koskula

Tunnista tuholainen

  • Kilpikirvat ovat muutaman millimetrin mittaisia, väriltään yleensä kellanruskeita, ja niillä on nimensä mukaisesti suojanaan kilpi. Villakilpikirvoilla on valkea, pumpulia muistuttava vaha päällään. Kilpikirvat imevät kasvinestettä ja erittävät lehdille tahmeaa mesikastetta.
  • Vihannespunkit ovat hyvin pieniä ja niiden ilmestymisen saattaa huomata vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat ehtineet muodostaa kasviin seittiä. Varhaisessa vaiheessa vihannespunkin voi tunnistaa lehtien vaaleista pilkuista sekä putoilevista lehdistä. Ahkera sumuttelu torjuu vihannespunkkia ennalta, sillä punkit eivät viihdy kosteassa.
  • Ansarijauhiaiset pöllähtävät lentoon, kun kasvia koskettaa. Naaraat munivat lehtien alapinnoille, josta pienet munat voi erottaa lähinnä isompina ryhminä. Suurimman tuhon tekevät yleensä toukat, jotka imevät kasvinestettä lehtien alapinnoilla.
  • Ripsiäiset viihtyvät erityisesti kasvin kasvupisteissä, nupuissa ja silmuissa. Niiden imentävioitukset näkyvät lehdillä yleensä vaaleina juovina.
Villakilpikirvan tunnistaa valkoisesta pumpulimaisesta peitteestä. Kuva: Katrianna Leino

 

Torju heti

Pyyhi kasvit mekaanisesti suurimman populaation nopeaksi poistamiseksi. Tämän jälkeen suihkuta kasvi mahdollisuuksien mukaan vedellä. Sumuttelu pyretriinipohjaisella valmisteella sekä pintamullan vaihto viimeistelevät käsittelyn. 

Huonekasvien taudit

Huonekasveilla esiintyy jonkin verran härmää ja harmaahometta, jotka molemmat ovat sienitauteja. Härmä näkyy kasvissa vaaleana jauhemaisena homeena, ja se viihtyy erityisesti sellaisissa paikoissa, joissa ilmanvaihto on heikko. Tiiviit kasvustot nostavat härmän riskiä, ja esimerkiksi tiiviskasvuinen begonia on tälle altis.  

Harmaahometta esiintyy kosteissa ja viileissä olosuhteissa, ja se mädättää kasvinosia. Siirrä tällainen kasvi lämpimämpään paikkaan ja vähennä kastelua. Esimerkiksi begoniat, pelargonit, verenpisarat ja paavalinkukat saavat herkästi harmaahomeen kiusakseen.

Hieman harvemmin esiintyy huonekasveilla myös virus- ja bakteeritauteja. 

Poista aina kasveista kaikki tautien vaivaamat osat kuten kuivat tai käpristyneet lehdet. Se hidastaa taudin leviämistä.

Lue myös juttu viherkasvien hoidosta.


Kestotilaaja, lue vinkit huonekasvien hoitoon ja torju näin ongelmia ennalta! Digiarkistosta löydät mm. seuraavat jutut:

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.