Ajankohtaista kesäkuussa: Torju haitalliset vieraslajit

Jättipalsamia on istutettu puutarhoihin, sillä se on runsas ja kaunis. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa.

Vieraslajit ovat sellaisia lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta esiintymisalueeltaan uusille alueille ihmisen avustuksella. Lajeja voidaan kuljettaa tarkoituksella, tai niitä voi kulkeutua uusille alueille tahattomasti jonkun tavaran tai aineksen joukossa. Esimerkiksi siemeniä voi kulkeutua uusille alueille tuontitaimien kasvualustojen mukana, tai vaikkapa matkailijoiden kengänpohjissa.

Haitalliseksi vieraslaji voidaan luokitella silloin, jos sen leviäminen uhkaa alueen alkuperäistä lajistoa. Tällaiset lajit ovat todellinen uhka luonnon monimuotoisuudelle. Jokainen kotipuutarhurikin voi omalla valppaudellaan hillitä haitallisten vieraslajien leviämistä.

Estä haitallisten lajien leviäminen jo ennalta

  • Suosi aina kotimaisia taimia ulkomaisten sijaan.
  • Mikäli hankit tai ostat siemeniä, pistokkaita tai taimia ulkomailta, käytä vain luotettavia toimittajia.
  • Älä istuta puutarhaasi haitallisiksi luokiteltuja lajeja.

Tunnista ja torju ajoissa

  • Pieniä taimia ja lajiesiintymiä on huomattavasti helpompi torjua kuin isoja kasvustoja. Opettele tunnistamaan eri kasvilajit myös pieninä taimina, jotta pääset puuttumaan peliin heti alkuunsa.
  • Siemenien avulla leviävien lajien torjunta tulee tehdä ennen kukintavaihetta ja siemenien muodostumista. Siinä vaiheessa, kun siemeniä on jo muodostunut, kasvustossa liikkumisesta on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä.
  • Hävitä kasvinosat siten, että leviämisvaaraa ei jää.

Ilmoita havainnoistasi

  • Omat havainnot voi ilmoittaa vieraslajiportaaliin (vieraslajit.fi). Näin lajien esiintyvyyttä ja leviämistä voidaan seurata ja tarvittavia toimenpiteitä arvioida paremmin.
  • Mikäli havaitset haitallista vieraslajia julkisilla alueilla tai tienpientareilla, ilmoita havaintosi myös Ely-keskukseen. Torjuntatoimiin et voi ryhtyä ilman maanomistajan lupaa.
  • Mikäli huomaat haitallista vieraslajia olevan myynnissä, tee silloinkin ilmoitus Ely-keskukseen.
  • Haitalliset vieraslajit voivat olla myös hyönteisiä tai kasvitauteja. Mikäli löydät puutarhasi kasveista aasianrunkojäärää, tulipoltetta, saarnenjalosoukkoa, koloradonkuoriaista tai mäntyankeroista, ilmoita havaintosi myös Ruokavirastoon. Lähetä havaintosi kuvan kera osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Jättiputkesta vakavia iho-oireita

Siemenien avulla leviävä jättiputki voi kasvaa suotuisalla kasvupaikalla jopa 4-5 metriä korkeaksi. Kasvi kukkii kolmantena vuonna ja tuottaa jopa 80 000 siementä – sen jälkeen se kuolee. Jättiputken lehdet ovat hyvin kookkaat ja liuskoittunet, ja varsi on puna-viherlaikullinen.  Kasvineste ärsyttää voimakkaasti ihoa ja voi aiheuttaa yhdessä auringonpaisteen kanssa pahoja palovammoja. Herkimmät saavat jättiputkesta myös hengitysoireita.

Jättiputki on helpointa torjua pienenä siementaimena, sillä myöhemmin kasvin suuri koko hankaloittaa työtä. Juurineen kitkeminen ja kaivaminen on tehokkainta, mutta pienillä alueilla voi kokeilla myös kasvuston peittämistä. Suojavarustus on torjuessa välttämätön!

Jättipalsami – agressiivinen kaunotar

Jättipalsami on yksivuotinen, siemenien avulla leviävä kasvi. Se on vaaleanpunaisine kukintoineen hyvin kaunis, eikä sitä aina tunnisteta haitalliseksi. Kasvi kykenee sinkoamaan tuhannet siemenensä useiden metrien päähän.

Kitkemällä pääsee yleensä helposti eroon jättipalsamista. Sen juuristo jää pieneksi, vaikka maanpäällinen osa voi venähtää suotuisalla paikalla parinkin metrin korkuiseksi. Niittämistäkin voi käyttää torjuntakeinona, tosi kasvi haarautuu helposti ja lähtee uuteen kasvuun. Kun niiton uusii kerran tai kaksi kesässä, torjunta on tehokkaampi.

Estä myös näiden lajien leviäminen:

  • komealupiini
  • keltamajavankaali
  • kurtturuusu

Suositut puutarhakasvit karkaamassa luontoon

Myös jättipoimulehteä tulee tarkkailla, vaikkei se vielä ole haitalliseksi luokiteltujen kasvien listalla. Istuta tämä suosittu perenna kauas virtaavan veden ääreltä, mieluiten rajattuun kasvualustaan. Kukintojen poistaminen ennen niiden varisemista pitää kasvuston hallussa ja lehdistön vehreänä myös loppukesän. Jättipoimulehden sijasta voit kokeilla myös tunturipoimulehteä.

Isotuomipihlaja on niin ikään muodostumassa riesaksi. Sen voi kotipihoilla korvata vaikkapa marja-aronialla, jolla on samaan tapaan upea syysväri sekä käyttökelpoiset marjat.


Lue lisää aiheesta ja ilmoita havaintosi: www.vieraslajit.fi.

Aihetta on käsitelty myös seuraavissa Kotipuutarhan artikkeleissa, jotka kestotilaajana pääset lukemaan digiarkistosta:

 

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.