Dynaamiset istutukset

Dynaamisessa istutuksessa kaikki ei ole kukassa yhtä aikaa. Tämän istutuksen kolmilehdet, kurjenmiekat, kullerot ja särkynytsydän kukkivat vuorotellen.

Dynaaminen istutus on monilajinen ja -kerroksinen, ekologinen ja jatkuvasti muuttuva.

Tavanomaisessa suunnittelussa istutusalueet suunnitellaan tarkoin ja halutusta sommitelmasta pidetään tarkasti kiinni kitkemällä, kattamalla, jakamalla ja täydennysistuttamalla. Toisessa ääripäässä on istutus, joka on syntynyt paikalleen itsestään, ja joka muuttuu ja leviää vapaasti. Näiden kahden väliltä löytyy suunnittelutapa, jossa yhdistyvät näiden molempien edut, estetiikka ja ekologia. Tällainen dynaaminen istutus jäljittelee luontoa, se on nimensä mukaisesti jatkuvasti muuttuva. Siinäkin kasvit saavat luonnon tapaan taantua tai levitä, mutta ohjatusti.

Kun yleensä ohjeistetaan istuttamaan oikea kasvi oikeaan paikkaan, dynaamisessa ajattelussa istutetaan oikea kasviyhdyskunta oikeaan paikkaan. Kasvilajit suunnitellaan toisiinsa sopiviksi siten, että ne tukevat toisiaan kasvun eri vaiheissa ja tarjoavat pölyttäjille kukintaa kauden eri vaiheissa. Tavoitteena on vähällä hoidolla pärjäävä, kestävä istutus, jonka punaisina lankoina ovat monilajisuus ja monikerroksisuus.

Mitä etuja?

Dynaaminen kasvillisuus on joustava, koska monilajisuuden vuoksi se sietää enemmän muutoksia. Osa kasveista pärjää helteisenä kesänä paremmin, osa on parhaimmillaan, kun on kosteampaa. Idea on kuitenkin se, että ryhmässä on aina kasveja, jotka näyttävät hyvältä, vaikka olosuhteet vaihtelevat. Yksilajinen istutus on aina haavoittuvaisempi esimerkiksi kasvitautien tai säävaihteluiden edessä.

Lisäksi tällainen istutus on helppohoitoinen, koska kasvit suunnitellaan alun pitäen tukemaan toistensa kasvua.  Ryhmä on nopeasti peittävä ja pitää mahdolliset rikkakasvit kurissa. Katteita ei tarvita, sillä maanpeittokerros on runsas. Kitkeminen rajoittuu alkuvaiheeseen.

Monilajinen istutus, jossa kukintaa on eri aikoina, pitää huolta ympäristön pieneliöistä ja pölyttäjistä. Kun hyvällä suunnittelulla minimoidaan ryhmän hoidon tarve, maaperän toiminta ei häiriinny vaan se saa uutta ravintoa myös kuolleista kasvinosista. Istutus on pitkäikäinen ja ekologisesti kestävä. Pitkällä aikavälillä dynaaminen istutus on myös kustannustehokas.

7 vinkkiä dynaamisiin istutuksiin

  • Suunnittele aina kokonaisuus: kasvualusta ja kasvit.
  • Suunnittele kasvikokonaisuus siten, että sieltä löytyy erilaisen elinkierron omaavia lajeja. Istuta nopeasti leviäviä kasveja, jotka peittävät maan pinnan alkuvaiheessa nopeasti, vaikka sitten taantuisivatkin myöhemmin. Näiden rinnalle valitse hitaammin leviäviä, mutta sitkeitä kasveja. Alkuvaiheeseen valitut nopeat lajit voivat ehkä olla valossa viihtyviä, kun muu kasvillisuus ei vielä varjosta. Myöhemmin tilan valtaaviksi lajeiksi voi vastaavasti suunnitella sellaisia, jotka viihtyvät varjoisemmiksi muuttuneissa valo-oloissa.
  • Älä mielellään valitse istutukseen aggressiivisesti leviäviä lajeja tai yhdistä ne ainakin toisten, yhtä aggressiivisten pareiksi.
  • Pyri siihen, että istutuksessa on aina eri kasvun vaiheessa olevia kasveja, jotka myös kukkivat eri aikaan. Tämä vaatii tutustumista tarkoin jokaisen kasvin kasvutapaan ja -sykliin.
  • Monimuotoisuutta on eri tasoilla. Kasvit voivat olla erilaisia toiminnallisesti, rakenteellisesti tai geneettisesti. Kun kasveilla on erilaiset tarpeet, ne eivät kilpaile samoista resursseista. Esimerkiksi eri tyyppiset juuristot muokkaavat maata eri syvyyksistä. Jokin kasvi valitaan ryhmään typensitomiskykynsä vuoksi, toinen ehkä varjostamaan tai tukemaan viereisiä kasveja.
  • Istuta tiiviisti. Näin kasvit täyttävät tilan nopeammin ja hoito helpottuu. Ruohovartisia kasveja voit istuttaa 10-15 kpl /m2. Lisäksi voit tehdä kylvöjä istutusten väliin. Ota vertailukohdaksi niitty, jossa voi kasvaa jopa sata kasviyksilöä neliömetrin alueella.
  • Istuta moneen kerrokseen. Puolet kasveista sijoitetaan maanpeittokerrokseksi, huomattavan suuri määrä siis. Keskikorkeat, eri tahtiin kehittyvät ja kukkivat lajit muodostavat sesonkiteemakerroksen (25-40 % kasveista). Korkeimmat kasvit, puut ja pensaat muodostavat rakennekerroksen, 10-25 % kasvillisuudesta.

 

Jutun lähteinä on käytetty Viherympäristöliiton julkaisua Dynaaminen kasvillisuus sekä Aino Karilaksen luentoa ’Monimuotoisempaa kaupunkiluontoa kasvillisuussuunnittelun avulla’ Viherympäristöliiton taimipäivillä 2019.

Kuva: Teija Tuisku

 

 

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.