Viikunan talvetus

aitoviikuna-sato-suomesssa

Viikunapuu eli aitoviikuna on ollut varsinainen trendikasvi jo joitakin vuosia. Enkä ihmettele, sillä sen upeissa lehdissä ja juuri sopivasti rujossa kasvutavassa on jotakin tavattoman kiehtovaa. Plussana tietenkin, että satoa on mahdollista saada myös Suomen oloissa. Tosin sen vaatii omat kikkansa ja viikunan talvetus on yksi niistä.

viikunan-kasvatus-ruukussa
Aitoviikuna viihtyy parvekkeella, terassilla ja kasvihuoneessa.

Aitoviikuna

Aitoviikuna (Ficus carica) on kesävihanta puu tai pensas, joka menestyy Suomessa parhaiten ruukkuun istutettuna parvekkeella, terassilla tai kasvihuoneessa. Osa lajikkeista voi selviytyä myös ulos istutettuna lähinnä I-kasvuvyöhykkeellä. Washington D.C:n ympäristössä Yhdysvaltojen itärannikolla viikunoita näki todella paljon. Ne olivat joko leveitä pensaita tai pieniä puita, ja selviytyivät hienosti satunnaisesta pakkasesta ja lumikuormasta.

viikunapuu
Viikunapuu Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washington D.C:ssä.

Suomessa aitoviikunaa näkee käytettävän paljon myös huonekasvina, tuleehan se toistuvasti vastaan erilaisissa sisustuslehdissä. Kasvi viihtyy sisällä mahdollisimman valoisalla paikalla, mutta vältä lämmönlähteitä, kuten takkaa tai lämpöpattereita.

Viikunan talvetus

Viikunan talvetus onnistuu parhaiten esimerkiksi varastossa tai autotallissa, jossa asteet pysyvät nollan yläpuolella ja +10 alapuolella. Aitoviikuna ei vaadi pimeässä vietettävän lepokauden aikana erityistä hoivaa. Kasvi tiputtaa lehtensä joka tapauksessa talvella. Keväällä kasvi siirretään ensin sisätiloihin, aloitetaan varovainen kastelu ja pikku hiljaa myös maltillinen lannoitus. Myöhemmin hallanvaaran poistuttua kasvi on taas valmis ulos.

viikunan-talvetus
Kasvihuoneen oikeassa reunassa oleva viikuna odottaa talvetukseen pääsyä.

Viikunan talvetus onnistuu myös sisätiloissa, mielellään mahdollisimman viileässä huoneessa. Tosin kasvi tiputtaa lehtensä silloinkin, mutta alkaa kyllä nopeasti sisätiloissa puskea uutta lehteä. Jos kasvi on koko talven lämpimässä, se ei tee hedelmää seuraavana kesänä. Satoa voi siis saada vain kunnon lepokauden viettävästä viikunasta. Lepokaudella kasvia ei lannoitetta ja kesäaikaan riittää noin kerran kuussa annettava lannoitus esimerkiksi kasteluveteen sekoitettavalla liuoksella tai ravinnepuikkoina.

Kun on kerran päässyt auringossa kypsyneiden mehevien viikunoiden makuun, ei enää ole paluuta kaupassa myytäviin mauttomiin hedelmiin. Viikunat eivät jälkikypsy, joten maukkaimmat makuelämykset saa poimimalla täysin kypsät viikunat suoraan emokasvista.

viikunasato
Itse kasvatetut viikunat maistuvat erityisen makeilta.

Viikunan sadonkorjuusta löytyy lisätietoja aikaisemmin kirjoittamastani postauksesta ”Viikuna – sadonkorjuupuuhissa jo nyt!

4 Comments

  • Uskomatonta, viikunoita omana tuotantona. Olen maistanut puusta poimittuja viikunoita ja tiedän, ettei kaupan viikunat ovat aivan eri asia kuin puussa kypsynyt. Nyt pitäisi vain löytää viikunan taimi.

    • Kerran sain itsekin Italiassa suoraan puusta poimittuja viikunoita. Siitä aukesi ihan uusi makumaailma!

  • Kyllä minunkin on tätä kokeiltava. Kellarissa voisi viettää lepokautensa👍

    • Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen kasvi! Ja vaikka ei tulisi satoa, saa nauttia kauniista kasvista.

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.