Atsaleat näyttävät olevan näillä kulmilla enemmän sääntö kuin poikkeus. Ne loistavat upeissa väreissä puutarhoissa, puistoissa ja kadun varsilla. Kauniit koristepensaat kasvavat suuriksi ja näyttäviksi, ja ovat todella runsaskukkaisia.
Atsalean kukinta-aika on suhteellisen lyhyt, mutta sen loistoa ei voi olla huomaamatta. Värikkäät pensaat suorastaan vyöryvät syliin. Leiskuvat kukat loistavat niin keskipäivän kirkkaassa valossa kuin lempeämmässä ilta-auringossakin.
Valkoista väriä näkee täällä harvemmin, oli sitten kyseessä koristepensas tai kesäkukkaistutus. Ja täytyy kyllä myöntää, että auringonpaisteessa värikkäinä loistavat kukat tuntuvat jo omaankin silmään varsin luontevilta. Liekö sitten tottumiskysymys, kun olen nyt vuoden värejä ihmetellyt. Muistan kyllä, miten aluksi hätkähdin värien runsasta käyttöä. Suomalaisessa puutarhassa näkee huomattavasti hillitympää väripalettia.
Atsaleat eivät tarvitse sen kummempaa hoitoleikkausta, riittää kun poistaa kuivuneet ja vioittuneet oksat. Täällä tosin atsaleoja näkee usein muotoonleikattuina. Atsaleat viihtyvät sekä auringossa että puolivarjossa. Yhdysvalloissa kotipihamme atsalea kasvaa paahteisen autotallin seinustalla. Pensas kukki upeasti aurinkoisella paikalla. Atsaleat pitävät happamasta ja kuoheasta kasvualustasta.
Täällä on joka vuosi lukuisia atsalea-festivaaleja, sekin kertoo kukkaisan koristepensaan suuresta suosiosta. Odotin jo innolla järjestyksessään 66. atzaleafestaria aivan tässä kotinurkilla, kävelymatkan päässä. Vaan koronakevät siirsi kaikki tapahtumat verkkoon ja ihana markkinahumu jäi kokematta.
Suomessa atsaleat ovat kauneimmillaan alkukesästä. Ensin kasvi tekee värikkäät kukkanuput lähes lehdettömään pensaaseen. Sirot lehdet kasvavat täysikokoisiksi kukkien kuihtuessa ja varistessa pois. Syksyllä pensas saa kauniin syysvärin. Atsalea tiputtaa lehtensä talveksi, joten se ei vaadi kevätvarjostusta.
Meidän atsaleamme ei tiputtanut lehtiään talveksi, vaikka hyvin ”suomalaiselta” näyttikin. Sirolehtisten pensaiden lisäksi olen ihastellut naapuripihan ainavihantia sukulaisia, joiden lehdet ovat suuremmat ja vehreämmät. Myös kukat olivat meidän yksilöämme suuremmat.
Kunhan palaamme Suomeen, on aika etsiä paikka atsalealle myös kotipihastamme. Jostakin sieltä rhodojen ja havujen läheisyydestä.
Lisätietoja upeasta atsaleasta löytyy Kotipuutarha-lehden sivuilta täältä.
Kauniita, värikkäitä kuvia kesäisestä kukkaloistosta.
Atsaleat ovat kyllä pihojen todellisia väripilkkuja! <3