Hyötytarhan kesä ja uusia suunnitelmia

Hyötytarhan omenapuut nuokkuvat jo hedelmien painosta.

Kesä on kulkenut omalla painollaan ja pian koittaa hyötytarhalla kiihkeimmät sadonkorjuun ajat. Jotain pientä on voinut jo ohimennen napsiakin mutta varsinainen sadonkorjuu taitaa tänä vuonna alkaa meillä vasta viinimarjojen kypsyttyä. Kasvimaalta tila loppui tänä keväänä pahasti ja jopa peruna jäi laittamatta. Vieläkin ovat kauniit siemenperunat kasvihuoneessa odottamassa ihmettä mutta kyllä se taitaa nyt olla jo auttamatta liian myöhäistä. Kasvimaan kun valtasivat tänä vuonna kolmenlaiset kaalit. Kolme suurta tunnelia veivät paljon tilaa ja kun kaikki daaliatkaan eivät mahtuneet uudelle istutusalueelle, veivät nekin osansa kasvimaasta. No tänä vuonna mennään nyt sitten näin ja ensi vuonna taas jotain ihan muuta. Hyötytarhan ihanuus piileekin juuri siinä, että siellä voi joka vuosi kokeilla halutessaan jotakin uutta tai sitten pysytellä varmoissa ja hyviksi todetuissa lajeissa ja lajikkeissa. Ja kun kasvimaa on perinteinen, voi myös sen muotoa ja mm. käytävien paikkoja vaihdella mielin määrin.

Vaan luontoäitikin meillä hoitaa osan kylvöistä! Nyt on jo useamman vuoden ollut valloillaan kasvimaan takakaaressa punaisten unikoiden meri ja nyt niiden kukinta on parhammillaan. Näillä helteillä näytös on pian ohi mutta onneksi jäljelle jäävät tuulessa huojuvat siemenpallukat. Olen yrittänyt ottaa jämäkän linjan ja kitkeä unikot pois muualta. Jos niitä ei yhtään rajoittaisi niin helposti kansoittaisivat tuolla vauhdilla koko kasvimaankin. Ehkäpä sitten joskus niin saa käydäkin, kun en enää jaksa kasvimaatani hoitaa.

Omenasadosta näyttäisi tulevan hyvä

Tänä vuonna vaikuttaisi omenasadosta tulevan ainakin kohtalaisen hyvän. Vielä ei näy raakileissa ötököidenkään vioituksia mutta ehtiväthän nuo vielä ilmestyä. Tänä kesänä kun on ötökkää jos jonkinmoista ollut hurjat määrät. Kirvoja on edelleen jonkin verran mutta onneksi lepäkertut ilmestyivät meillekin. Tämän aamuiselta postireissulta toin yhden pirkon herkuttelemaan ruukkudaalialle, joka oli suuren kirvainvaasion kohteena. Ovelasti kirvat olivat yhtä tummia kuin tuon daalian varretkin, enkä heti huomannut niiden ilmaantumista. Sain kuitenkin mielestäni ainakin suurimman osan poistettua joten yksi pirkko lienee hoitelee loput.

Sipulin makuiset kasvit ja kehäkukka

Kuvernöörinkukka, Tulbaghia violacea on kaunis kaksivärisine lehtineen. Se ei kuulu varsinaisiin Allium-suvun kasveihin mutta sen maku muistuttaa mietoa valkosipulia, ilman ikävää jälkituoksua hengityksessä! Kelpo kasvi siis maistella vaikka kesken kitkemisen. Se myös talvehti hienosti viime talven kellarissa ja yritän saada siitä samanlaisen ”sankosipulin” kuin takana näkyvästä kiinansipulista, Allium tuberosum. Se on talvehtinut ihan alkuunsa jo vuosia tunkioon haudattuna ja nyt muutamat edelliset talvet kellarissa. Luotettava kasvatettava se on siis ollut ja helposti lähti siemenestä kasvamaan. Nämä molemmat ovat myös tosi kauniita kasveina. Kuvernöörinkukka tekee vaaleanpunaisia ja kiinansipuli valkoisia kukkia.

Kuvernöörinkukan lehtiä olen ohimennen jo maistellut.
Unikoiden lisäksi myös kehäkukka valtaa alaa kasvimaalla.

Kaikkien tuntema ja varmasti rakastamakin kehäkukka on levinnyt unikon tavoin kasvimaalle. Joka vuosi myös kylvän sitä jonkin verran mutta yleensä kauneimmat tuppaat kasvavat luonnostaan ihan mihin sattuu. Sitä en ole hennonut kitkeä ollenkaan. Oikeastaan toivoisin sen vieläkin enemmän villiintyvän ja kylväytyvän itsestään, pitänee tänä vuonna jättää ainakin osa siemenistä keräämättä.

Pensasmustikkaa ja perennaa

Ihan hyötytarhan takalaidalla naapurin rajalla meillä on jo pitkään kasvanut kolme pensasmustikan taimea. Jo muutamana vuonna niistä on saanut ihan kivasti maistiaisia. Pitäisikin nyt illalla käydä kastelemassa taimet sillä kuivuus alkaa ihan pian jo näkyä puutarhassa. Vaikka sato näyttää nyt lupaavalle, voi kuivuus vielä pilata vaikka koko sadon.

Lähes päivittäistä kastelua kaipaavat myös hyötytarhan hyllyllä kasvattamani perennan taimet. Eräänlaista hyötytarhailuahan sekin on, hyöty kohdistuu vain suoraan omaan kukkaroon, pienentyvinä taimisto-ostoksina. Juu, niin varmasti 🙂 Hirveän huonosti lähtivät tänä vuonna kyllä siemenet itämään. Lieneekö syynä kellarissa ollut liian tasainen lämpötila vai jo syksyllä kasvihuoneessa vieraillut hiiri joka oli jättänyt papanansa ruukkujen pinnalle. Kymmeniä purkkeja on vielä kasvihuoneessa itämättöminä. No aina ei onnistu se kuuluu tämän harrastuksen luonteeseen.

Pensasmustikan sadostakin näyttäisi tulevan hyvä, ellei nyt sitten kuivuus karista vielä marjoja pois.
Monenlaista perennaa on jälleen tullut kylvettyä, vaikka melkoisen huonolla prosentilla itivätkin tänä vuonna.

Vaan nyt saa hetken työkalut levätä kun mamma lähtee lasten kanssa pienellä lomalle. Voipi olla, että kun palaamme niin kaalit täytyy vihdoin vapauttaa hyönteisverkkojen alta ja tukea jokainen taimi. Olkoon se heti ensimmäinen hommani lomareissun jälkeen. Reissun aikana ajattelin kuitenkin tehdä vähän ajatustyötä ja selailla nettiä. Hyötytarhan laidalle on nimittäin ilmestynyt lupaavan näköinen tyhjä alue joka olisi tarkoitus jollain aikavälillä täyttää. Tyrnikukkulan viereen suunnitellaan rakennettavaksi uusi kasvihuone! Alueelle paistaa aurinko koko päivän joten pääsisin tulevina vuosina jälleen kasvattamaan tomaatteja. Nyt meillä on pienessä kasvikaapissa kolme tomaatin taimea ja voi niiden tuoksua, olen niin paljon kaivannut sitä. Yhtään ei olla vielä lyöty lukkoon mitään mutta itse olen ajatellut, että se tulisi olemaan joku valmismalli metalli- tai puurungolla. Kellarin rakentaminen on vielä liian tuoreessa muistissa, jotta jaksaisi ajatella rakentavansa kasvihuoneen itse esim. kierrätysmateriaaleista. Vanhaa kasvihuonettakaan ei pureta vaan se saa jäädä perennakasvattamoksi jollaisena sen olen hyväksi todennut.

Vaan nyt pakkaamaan ja autoa siivoamaan. Vaikka kasvien jättäminen miehen hoiviin hieman huolettaakin niin on se vaan mukavaa pitkästä aikaa päästä vähän muihin maisemiin. Sain talon ikkunatkin lähes pestyä joten kotiin on sitten kiva tulla kun on jäljellä vain mukavia  hommia!

Lämpimiä kesäpäiviä sinulle toivotellen!

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

5 Comments

  • Ihanat unikkokasvustot! Eivät täällä noin innostuneet. Ota metallirunkoinen kasvari, jos et tykkää skrapata ja maalata. Mä tulisin hulluksi, jos kasvihuonettakin pitäis vielä maalata. Meillä siis aina huutaa maalia / öljyä kaikki paikat. En ymmärrä, miten ihmiset ehtii. Mutta sä ehdit kyllä paljon, kun on ikkunatkin pestynä. Hyvää lomaa!

    • Voi ei juuri ihastuin yhteen puurunkoiseen joka pitäisi vielä alkuunkin itse maalata ennen kasaamista😬 Ehkäpä kuitenkin sen unohdan, oli niin kamalan kalliskin. Mukavaa on kyllä taasen suunnitella uutta, olen parantumaton😂

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.