Nyt virtaa mahla myös tarhurin suonissa, kevät on tullut

Kylmän yön jäljiltä krookuksen kukat ovat vielä supussa.

Olen viime päivinä tykittänyt kaikki some-kanavani täyteen keväisiä kuvia. Someen on niin turkasen helppoa ladata kuvia ja tunnelmia ihan tuoreeltaan joten välillä meinaa tämä blogi ihan vallan unohtua. Nyt oli kuitenkin sopiva hetki istahtaa myös koneelle ja tarinoida hetki kuulumisia ja välittää kevään huumaa myös pelkästään tätä blogiani lukeville.

Enkä ole todellakaan yksin tämän kevätpörinäni kanssa, sillä puutarhan linnut ovat myös aivan villiintyneet! Lintulaudalla käy itselleni täysin vieraitakin lintuja vaikka olenkin vähitellen vähennellyt tarjoiluja. Lumien sulaessa maasta paljastuu talven aikana sinne pudonneita herkkupaloja joten syököön pois kun näyttää niin hyvin kelpaavan. En kiirehdi muutenkaan vielä haravoimaan sillä maa on vielä osin kohmeista ruokailupaikan alla. Ai niin ja näinpä juuri laudalla myös toisen kerran tänä vuonna suloisen pyrstötiaispariskunnan. Yleensä ne liikkuvat parvissa mutta jostain syystä tämä parivaljakko on nyt siis bongattu jo toistamiseen ihan kahdestaan. Vaikka minulla oli kamera kaulassa ja seisoin vain muutaman metrin päässä kaksikosta, en hennonut häiritä ruokailua kuvaamisella. Seisoin vain aivan liikkumatta paikoillaan ja ikuistin näkemäni omalle kovalevylleni, muistoihini keväästä 2021.

Kylmän yön jäljiltä maa oli äsken vielä kauttaaltaan kuuran peitossa. Lämpimän rinteen krookuksetkin olivat kiinni mutta silti niin viehättäviä violetteja hattivatteja.

On jopa häkellyttävän vaikeaa ymmärtää, että kevät on nyt toisaan tullut.

Lumien alta paljastuu paikoitellen valmiiksi jo lumen alla kasvaneet sipulikukat. Varsinkin lumikellot hämmästyttävät suuresti. Heti kun peitto on karistettu yltä, paljastuu täydellisen suloisia yksilöitä joiden joukossa on tänä keväänä monta uuttakin tuttavuutta. Niistä täytyy kyllä tehdä taas ihan omakin postaus mutta tässä pienenä alkupalana suloinen kellomekkoinen G. plicatus `Trymposter`. Mekko on vielä hänelläkin viileän yön jäljiltä alas laskeutuneena mutta kunhan päivä tästä lämpenee ja aurinko osuu lammikolle niin helmat hulmuten tämä kaunotar ottaa vastaan keväisen lämpimän päivän ja pääsiäisen pyhät.

 

Joko sinun suonissasi on lähtenyt mahla nousemaan?

 

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

8 Comments

  • Puutarhamahla virtaa jo ja kiivaasti. Töiden jälkeen puutarhaan ja huomisesta lähtien koko päivä puutarhassa, jos ei muuta niin tunnin välein voi mitata auringon siirtämää lumirajaa 😀

    • Kyllä ja tuo raja muuten siirtyykin nyt huimaa vauhtia😮 Ehkä pyhien jälkeen on enää kolatut kasat jäljellä, ihanaa🌱

  • Ai että virtaako, no tottamaar! Pihalla jo muutamana päivänä siivonnu penkkiä ja leikelly puskia. Yleensä teen siivoukset kertarykääsyllä, ku kaikki lumet o hävinny. Ny enoo malttanu orottaa vaan erenny samaa tahtia vetäytyvän lumirajan kans.

    • Sama täällä, paremmin sen kroppa kestää kun etenee rauhakseltaan. Tänä vuonna tosin tuntuu, että meillä on todella paljon leikkaamisen tarpeessa olevia kasveja. Olen tainnut edellisinä vuosina vähän fuskata ainakin pensaiden ja puidenkin leikkauksissa. Kauheita risukasoja vaikkapa Marjamäen hunajamarjat😮 Olen vaan ihmetellyt kun tekee niin pientä ja vähän marjaa. No ei ihme kun vaatisivat säännöllistä leikkausta.

    • Mietin usein, että miten pienestä sitä nykyään tuleekaan onnelliseksi. Yksikin kukkanen riittää💚 Ihana kevät🌱

  • Kyllähän tuo jo vähän virtaisi. Toistaiseksi on vain tyydyttävä lapioimaan lumikasoja. Löysin muuten ensimmäiset krookuksenpiipot tänään. Juhlapäivä! Aurinkoista pääsiäisen aikaa!

    • Tuolle lumelle täytyisi osata vain itsenikin antaa suuret kiitokset. Sen alla on kaikki niin hyvin tänä talvena säilyneet. On se vaan ollut hyvä peitto mutta nyt sen työ on tehty ja aika väistyä kevään tieltä🌱

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.