Sekoita itse kasvualustoja, maa-aineksia yhdistelemällä

Aloitan nykyään kylvämisen sekoittamalla ensin sopivan kasvualustan.

Erilaiset kasvien kasvualustat puhuttavat nykyään hurjan paljon ja Facebook on täynnä ryhmiä joissa pohditaan erilaisten kasvualustojen hyviä ja huonoja puolia. Aloittelijalla saattaakin mennä sormi suuhun kun puutarhamyymälässä on vielä valittavana sen sata erilaista valmista kasvualustaa ja sen osasta. En halua nyt lähteä ollenkaan hehkuttamaan yhtä tai mielestäni oikeaa tapaa, vaan kerron vain omista kokemuksistani joita olen tässä vuosien aikana käyttänyt.

Kasvualustojen aineksia

Käytin vuosikausia kylvöksilleni valmista taimimultaa jota vielä usein kevensin lisää perliitillä. Kun ystävän kanssa kimpassa tilattu perliittisäkki loppui en halunnut enää kuitenkaan jatkaa sen käyttöä. Perliitti nimittäin pölisee niin kovin, että halusin korvata sen jollain muulla. Mullan keventämisen lisäksi minulla oli hakusessa sora (horticultural grit) jota voisin käyttää seoksen osana mutta myös kattamaan kylvösten pintaa. Tuollaisen soran löytäminen ei ollutkaan kovin helppo tehtävä. Puutarhamyymälöissä ei jostain syystä ole sellaista tarjolla ensinkään, niinpä käännyin rautakaupan asiakkaaksi tässä asiassa.

Asennus- ja tasaushiekassa on mukana vähän isompiakin kivenmurusia.
Erilaisten maa-ainesten seos valmistumassa.

Ihan aluksi käytin pussimullan seassa saumaushiekkaa (0.1-0.6 mm) jota oli jäänyt yli kellarin ja kasvihuoneen tiililattioiden saumauksesta. Ohut hiekka sopi erityisen hyvin keventämään entisestään pussimultaa, talvella hankkimilleni uusille mehikasveille. Ainakin toistaiseksi kaikki mehikasvit näyttäisivät viihtyneen oikein hyvin niille sekoittamissani kasvualustoissa joihin ohuen hiekan lisäksi lisäsin vielä jonkin verran asennus- ja tasaushiekkaakin (0-8 mm). Karkeampi sora kun lisää alustan läpäisevyyttä, mikä on tosi tärkeää kaktuksille ja mehikasveille jotka eivät pidä märäksi jäävästä kasvualustasta sitten ollenkaan.

Saumaushiekan tilalle ostin nyt kokeeksi hieman karkeampaa leikkihiekkaa (0-2 mm) mutta saatan palata jatkossa takaisin saumaushiekkaan sillä leikkihiekka on karkeudeltaan melko lähellä asennushiekkaa. Toisaalta nimi olisi kyllä paljon sopivampi 😉

Edelleen on oikeastaan hakusessa se varsinainen horticultural grit jota näkee vaikkapa Montyn käyttävän. Tuo 0-8 mm asennushiekka on ollut lähimpänä mutta siinä ei tarvitsisi olla tuota nollaa ollenkaan. Tietysti voisinkin alkaa siilaamaan tuosta pois ohuemman hiekan jolloin saisin ruukkujen pintaan juuri sitä mitä haen eli pienen pieniä kiviä jotka ovat sileitä reunoiltaan! Näinpä taidankin alkaa jatkossa tekemään ja lopetan etsinnät tuloksettomina. Jatkossa siis saattaisin hyvin pärjätä hankkimalla vain tuota 0-8 mm jonka siilaisin kahteen eri karkeusasteeseen!

Varsinaisia tarkkoja reseptejä on vaikeaa antaa

Mitään tarkkoja reseptejä en osaa valitettavasti antaa, sillä niin oma ruuanlaittoni kuin näiden kasvualustojenkin tekeminen perustuu ns. näppituntumaani. Möyhin ja puristelen seosta ja mitä irtonaisempaa se on, niin sitä paremmin se sopii kuivuutta rakastaville kasveille. Mehikasvimullan lisäksi myös kylvö- ja pistokasmullasta teen melko hiekkaisen ihan senkin vuoksi, että niiden ei pidä sisältää liikaa ravinteita joita pelkässä mustassa mullassa olisi niille ihan liian paljon. Tulevaisuudessa haluan opetella myös erilaisten ravinteikkaiden kasvualustojen tekemistä ja siihen tarvitaankin sitten keittiökompostin lisäksi ihan oma lehtimultatehdas.

Jatkossa erottelen ainakin osan syksyn lehdistä ihan omaan kompostiinsa.

Haaveissa oma lehtimulta ja biohiili

Mikä siinä onkin niin vaikeaa, etten ole saanut koskaan käynnistettyä oman lehtimullan tuotantoa?! Lehtiä vain säkkeihin ja säkit kompostin taakse muhimaan. Siksi säkkeihin, että meillä ei ole erillistä kompostia lehdille ja muulle puutarhasta tulevalle kasvijätteelle, joka sisältää paljon siementä. Lehdet vain on niin helppoa kipata suureen aumaan ja säkittäminen on aina jäänyt tekemättä. Kun eivät lehdet mene säkkeihin niin pitäisi kyllä sitten saada johonkin mahdutettua niille ihan oma komposti. Laitanpa tämän asian nyt heti mietintään!

Syntyvä lehtimulta yhdistettynä keittiökompostiin ja johonkin edellä mainituista hiekoista, tarjoaisi hyvän ja ravinteikkaan kasvualustan vaikkapa ruukkuistutuksille! Ja kuin koristeena kakussa olisivat vielä omat biohiilen palaset. Biohiilen valmistaminen on kuitenkin ihan oma lukunsa ja ilman sitäkin kasvit varmasti pärjäävät. Biohiilen kyky sitoa kosteutta ja ravinteita kiinnostaa minua kuitenkin kovasti ja ehkäpä vielä joskus perehdyn asiaan ihan kunnolla. Näillä aineksillahan sitä sitten olisi riippuvainen enää kaupasta ostettavista hiekoista. Omaa hiekkakuoppaa kun en valitettavasti ainakaan vielä omista 🙂

Oletko sinä koskaan sekoitellut omia alustoja ja millaisia kokemuksia sinulla on niiden käytöstä?

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

11 Comments

  • Kiinnostavaa! Hienolta näyttää ja uskon tuo sekoituksesi olevan onnistunut. Minäkin olen kerännyt lehtiä jätesäkkeihin, sillä niitä tarvitaan moneen paikkaan ja säkistä tyhjentäminen on helppoa. Samoja säkkejä voi käyttää monta kertaa.
    Kasvulavoissa minulla on pohjalla risuja, lehtiä, palanutta hevosen tai karjan lantaa ja muuta kompostoituvaa. Tämä vähentää tarvittavan mullan määrää, kompostoituminen lämmittää ja eloperäinen aines parantaa kasvualustaa. Muuallakin istutusalueilla käytän kompostia maan parantajana.
    Ihana kuva syksyn lehdistä. Lehdet ovat arvotavaraa!

    • Syksyn lehdet ovat tosiaan puiden ja pensaiden lahja meille tarhureille💚 Ja kaikki kompostoituva painonsa verran kultaa, mustaa sellaista😊

  • Kyllä jaksat olla perusteellinen, omat multasekootuksekki. Hm….. mäki kyllä tairan joutua sekootuspuuhihin, koska meinaan leikata punaasen mehipuun oksat ja laittaa ne juurtumahan. Pitää kait kevennystä teherä taimimultahanki?. Siihen olin niitä suunnitellu laittaa.

    • Kyllä, mehipuun pistokkaat laitoin minäkin vielä hiekalla kevennettyyn multaan. Taisi olla kuitenkin ihan tavallista mustaa multaa sillä mehikasveista juuri mehipuut tarvitsevat hieman tukevampaa multaa kuin vaikkapa kaktukset. Hyvin juurtuvat suoraan ruukkuun pistettynä. Leikkausarpea kannattaa kuivatella vähän ennen pistämistä.

  • Välillä kyllä houkuttaisi tehdä kokonaan itse omat kasvualustaseokset, varsinkin silloin kun kaupasta ostettu kukkamultapussi paljastaa nielleensä kaiken maailman törkyä ja on rakenteeltaan pölisevää tomua. Pienille taimille käytän nykyään kasvusammalta, mutta huonekasveille tulee ostettua sitä mitä sattuu olemaan kulloinkin tarjolla. Toissa kesänä muuten sekoitin taimimultaan puutarhakompostia, sillä säkkimulta oli loppumaisillaan ja oli vielä kymmeniä perennantaimia koulittavana. Lopputulos oli se, että ruukuista puski perennantaimien lisäksi sekalainen seurakunta rikkaruohoja.
    Lehtien kompostoiminen erillään eliminoisi kyllä tuon rikkaruoho-ongelman. Toistaiseksi kaikki omat ja naapurin puunlehdet ovat menneet kukkapenkkien katteeksi ja talvisuojaksi, mutta ehkäpä tulevaisuudessa kun omat puut ja pensaat ovat kasvaneet, lehtiä riittäisi multatehtaan tarpeiksikin. Kaveriksi sitten lasten (silloin ehkä jo vähälle käytölle jääneestä) hiekkalaatikosta hiekat 😀

    • Heippa! Turvahiekoista puuttuu nolla-aines ja ovat raekooltaan 1-5 tai 1-8 mm. Näitä ei vaan taida säkeissä saada (?), vaan se olisi rekkakuormallinen kerralla. Tosin ainahan puutarhassa maa-aineksille käyttöä keksii! Itse olen hyödyntänyt salaojasorakasan jämiä moneen. Siitäkin muuten 0-aines puuttuu, mutta on karkeampaa kuin turvahiekka.

      Jäin nyt itsekin pohtimaan tuota pelkän lehtikompostin perustamista. Puutarhakompostia kyllä käytän rikkaruohojen siemenistä välittämättä muualle, mutta ruukkuihin olisi kiva saada rikkaruohotonta ja vähentää ostomultien määrää. Tässäpä taas yksi ajatus listalle puutarhakautta odottamaan! :)))

      • Totta, turvahiekka voisi hyvinkin toimia, se on myös tosi hioutunutta eikä sisällä teräviä särmiä. Täytyypä vähän etsiskellä jos sitä kuitenkin saisi myös vähän pienemmissä erissä. Ainakin suursäkeissä varmasti saa.
        Turvemullan käytön vähentämisestä tässä itsekin haaveilen sillä turpeen tie ei taida olla enää kovin pitkä. Eikä sammalkaan niin houkuttele kun senkin korjaamisessa ollaan menty raatelulinjalle☹️

    • Mahtavaa uusiokäyttöä hiekkalaatikon täytteelle👍 Lehtikomposti ei tosiaan sisällä rikkaruohoja kuten muut puutarhakompostit, siksi sen valmistamista nyt suunnittelen. Lehtiä voisi kysellä varmaan myös naapureilta, ainakin jos palkaksi itse ne haravoisi😊

  • Mielenkiintoista ja tästä sain idean poikasen. Viime kesänä ostin halvan puutarhakompostorin, sellaisen jossa ei ole mitään eristeitä. Voisinkin tehdä siitä pelkän lehtikompostorin. Lehdet ovat tähän saakka menneet tavalliseen puutarhakompostiin ja puiden juurelle.

  • Lähti liian aikaisin 🙂 Mietin juuri, että entäs jos rohkeasti soittaisi jollekin taholle joka seuloo hiekkaa ja kysyisi voisiko ostaa pari saavillista tietynlaista hiekkaa. Jos palvelu on hyvää niin voisin ajatella onnistuvan.

    • Kannatan ajatusta omasta lehtikompostista👍 Mietin että sitä täytyy kyllä varmaankin hoitaa eli lähinnä kastella kuivaan aikaan jonkin verran. Myös välimateriaalia pitää miettiä sillä voisi olla hyvä, että ihan pelkkiä lehtiä ei kuitenkaan laittaisi. Jotain ohuehkoa risua voisi ajatella väliin tai sitten kiepille ihan salaojaputkeakin jonka voi käyttää samaan tarkoitukseen aina uudelleen. Meillä olisi sitä jäänytkin sopivasti rakennusajoilta👍

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.