Black Thursday — valoa yläkerran ikkunassa

Musta on viikon väri! Ääh, ei kyllä ole vaikka ulkona pimeässä se voi siltä tuntuakin. Yritin äsken kuvata puutarhassa ja eihän siitä mitään tullut. Kuvista tuli… no mustia taidekuvia?! Epätoivoisena karkasin kamera kaulassa kellariin ihastelemaan soran seasta nousevia kalvakoita krookuksen piippoja.

krookukset
Kellarissa majailevat krookukset ovat jo pitkällä.

Mullan pinta oli joissakin narsissiruukuissa noussut lupaavasti koholle ja sipulit olivat vahvassa kasvussa. Saa nähdä miten krookusten käy kun ovat jo niin pitkällä. Pitäisi varmaankin yrittää vähän peitellä niitä vielä. Suurin osa ruukuista onkin vielä ulkona kellarin vieressä pöydällä, odottamassa mahdollisten kylmien säiden saapumista. Saa nähdä pärjäilevätkö pöydällä koko talven?!

Kasvivalojen alla on ruuhkaa

Kellarin hämystä suuntasin kulkuni takaisin sisälle punakan ledivalon loisteeseen. Tällä kaudella on tullut hommattua eräskin uusi ruukkukasvi sisäkasvatukseen. Kesällä innostuin tekemään sekaistutuksia erilaisista mehikasveista, eikä innostus ole sittemmin osoittanut laantumisen merkkejä. Viime viikolla sain lähetykset Englannista ja availin kasvihuoneessa suloisia juurellisia pistokkaita silkkipapereistaan, joihin ne oli matkan ajaksi kääritty. Kasvit olivat tehneet matkaa viikon verran mutta olivat erinomaisessa kunnossa.

[columns_row width=”fourth”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Istutin pistokkaat heti itse sekoittamaani kasvualustaan. Kasvualustaan käytin jonkin verran ihan tavallista puutarhamultaa johon lisäsin reilusti ohutta saumaushiekkaa ja tuollaista soraa jota näkyy krookusruukunkin pinnalla. Hiekan ja soran olen hommannut ihan rautakaupasta. Löysin pitkän etsimisen jälkeen tuon sopivan soran joka on asennus- ja tasaushiekkaa (TH 0-8 mm). Siirryin käyttämään sitä kasvualustoissa pölisevän perliitin sijasta. Sora ja hiekka tuovat ilmavuutta ja kasvualusta kuivuu nopeammin. Mehikasvit kun eivät halua missään tapauksessa seistä kosteassa ja liian ravinteikkaassa kasvualustassa.

Eri väriset ja muotoiset mehikasvit ovat kuin karkkeja.

Uusien kasvien joukossa oli useita mehipuita joihin hullaannuin jo toissa kesänä. Puut ovat osoittautuneet erityisen helppohoitoisiksi ja ne juurtuvat hienosti pistokkaista. Jopa suhteellisen iso ja haaroittunut pistokas jonka sain loppu kesällä, näyttäisi jo kasvattaneen juuria koska se on selvästi kasvanut!

Tässä vielä listattuna uusimmat aarteeni:

  • Aeonium `Blood`
  • Aeonium `Cyclops`
  • Aeonium `Logan Rock`
  • Aeonium `Mardi Gras`
  • Aeonium `Pygmeae`
  • Aeonium `Velour`
  • Aeonium arboreum atropurpureum
  • Echeveria `Cubic Frost`
  • Echeveria agavoides `Ebony`
  • Echeveria `Pastel Rose`
  • Graptopetalum mendozae

Mehipuiden lisäksi olen hulluna mehiruusukkeisiin, Echeveria. Niidenkin osalta kokoelmani kasvoi kolmella. Tuo listan viimeinen on taasen maksaruohokasvien heimoon kuuluva mehikasvi (Paksuvarret, Graptopetalum), jonka pitäisi ainakin netin kuvien perusteella kasvattaa pitkiä varsia jotka laskeutuvat kauniisti ruukun reunoja pitkin. Toivottavasti saan nämä kaikki pidettyä hengissä ja saan ihailla  niiden kasvua ja kehittymistä täysikokoisiksi kasveiksi.

Harmaan ja valkoisen sävyiset kasvit

Vanhemmista kasveista rakkaimpia ovat tällä hetkellä harmaan ja valkoisen sävyjä omaavat mehikasvit. Aloituskuvassakin näkyvä valkoinen villakko, Senecio haworthii `Mont Blanc` on aivan ykköslempparini! Ajattelin, että se varmasti kuolee käsiini heti kun tuon sen kotiin mutta ainakin vielä se näyttää oikeinkin sievältä ja hyvinvoivalta. Ehkäpä tuolla valkoisen nukan alla on sittenkin jokunen viherhiukkanen joka hoitaa yhteyttämisen virkaa?! Käyn muuten joka ilta ennen nukkumaan menoa silittelemässä ja ihailemassa sen pehmeää nukkaista pintaa <3

[columns_row width=”third”]
[column][/column]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Pallerotyräkki, Euphorbia obesa on kauniin graafinen pallo, jonka kuvioita myös ihailen aina iltaisin. Palleron poikasia näyttäisi ainakin netin kuvissa kasvavan emon kupeeseen ja kesällä emo saattaa kavattaa myös keltaiset kukat päälaelleen. Jään siis odottelemaan mahdollista perheenlisäystä :)

Joukkoon mahtuu myös viherkasveja

Succulenttien lisäksi yläkerran valon alle on mahdutettu myös useita ihan tavallisia viherkasveja. Niin rönsylilja kuin onnenapilatkin saavat osansa ledien loisteesta ja jaksavat toivottavasti odottaa kevätaurinkoa vielä jokusen kuukauden.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Tuon rönsyliljan muuten toi poikani keväällä koulustaan. Se oli ollut koko koronakevään vesilasissa luokan ikkunalla juurtumassa ja oli niin surkean näköinen, että se oli ihan pakko heti ruukuttaa ja viedä kasvihuoneeseen. Jos Mirva luet tätä, niin kiitokset vielä pistokkaasta. Säilytän sen muistona sinusta ja toivottavasti Niilo haluaa sen sitten joskus ottaa mukaansa omaan kotiinsa<3 Tuon vihreän onnenapilan olen muuten kauan, kauan sitten saanut anopiltani. Rakastan kasveja jotka kantavat mukanaan tarinaa niiden antajista!

Pimeässä puutarhassa ei oikein kuvaaminen onnistunut.

Koska puutarhakuvat ovat tähän aikaan vuodesta lähinnä mustia taidekuvia niin haastankin nyt kaikki bloggaaja kamuni kuvaamaan sisäkasvejaan keinovalon voimalla. Kasvaako sinun ikkunalaudallasi suloinen succulentti vai rönsyileekö siellä liljat ja peikonlehdet? Olisi ihanaa kuulla myös tarinoita kasveista ja niiden antajista.

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

  • Ei ole kommentteja.
  • Lähetä kommentti

    This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

    Tilaa Kotipuutarha-lehti

    Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
    Tilaa nyt