Talvenarat kasvit — kannattaako nähdä vaivaa?

Eiliseltä kuvakierrokselta ennen myrskyä jäi vielä paljon kuvia joten kokosin ne tähän postaukseen omaksi kokonaisuudekseen. Kuvailisiko tämän postauksen kasveja hieman harvinaisemmiksi herkuiksi joiden puolesta saan jännittää joka talvi ja joita jopa hieman hyysään. Osa on toki vasta tänä vuonna istutettuja joten niistä ei ole kertynyt vielä itselleni kokemusta talvenkestävyyden osalta. Ne ovat kuitenkin jokseenkin vaativien tapausten maineessa ja melkoisen talvenarkoja.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column]syysvuokko[/column]
[/columns_row]

Hopeasyysvuokko, A. tomentosa `Robustissima` on kuulunut puutarhaelämääni jo useiden vuosien ajan. Alku vuosina suojasin vuokon juurakkoa talvensuojaturpeella mutta melko pian kävi selväksi, että tämä kaunotar pärjäisi ilman hyysäystäkin. Se alkoi levitä hissukseen ja kukinta runsastui vuosi vuodelta. Vuokon viihtymisen salaisuus taitaa olla sen kasvaminen suhteellisen kuivassa paikassa, missä se ei kärsi talvimärkyydestä. Se saa tässä myös runsaasti valoa mutta täydessä paahteessa se ei enää ole, sillä vuosien aikana viereiset puut ovat kasvaneet ja luovat varjoa vuokon ylle.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Tämä syysvuokko (Japanese anemone), Anemone hupehensis `Dreaming Swan` saapui meille vasta viime viikolla Turun reissun tuliaisina. Aiemmin kesällä löysin myös `White Swan` vuokon jollaisen menetin muutama vuosi sitten vaikkakin se kasvoi ja kukki monta vuotta ennen kuolemaansa. En ollut vielä silloin tietoinen  tämän vuokon arkuudesta ja istutin sen alapihalle tasamaalle, liian kosteaan ja varjoisaan paikkaan. Nyt sitten uusi yritys näiden kanssa Kauhurinteessä missä ei ainakaan jää vesi seisomaan jyrkän rinteen ansiosta. Sekoitin myös istutuskuoppaan soraa joka entisestään estää talvimärkyyttä. Katoin taimen ympäristönkin soralla. Yritin istuttaa nämä myös valon suhteen sopiviin kohtiin. Valoisaan mutta ei kuitenkaan paahteisimpaan kohtaan rinnettä. Näiden paras istutusajankohta olisi keväällä mutta tietenkin nämä ovat myynnissä nyt syksyllä kun menevät kukkivina hyvin kaupaksi. Suojaan ne nyt ainakin ensimmäisenä talvenaan vielä talvensuojaturpeella ja havuilla joten kaikkeni teen että nämä alkaisivat viihtymään meillä.

Tykkään näistä ihan älyttömästi, ovat ehdottomasti kaiken hyysäämisen arvoisia!

[columns_row width=”half”]
[column]murattisyklaami[/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Vaan ehkäpä eniten kaikista, huolehdin ja hyysään näitä syklaamejani :) Nytkin kävin laittamassa kuvun murattisyklaamien ylle ennen myrskyä ja balkaninsyklaamin lehdetkin saivat kuvun ylleen jotta saisivat mahdollisimman pitkään kerätä voimia keväistä kukintaansa varten.

Ja suoraan lasikuvun reijästä sain kivan kuvan valkokukkaisesta ja vaalealehtisestä syklaamista jonka luulin jo olleen mennyttä. Sen yllä oli viime talvena hieman talvensuojaturvetta mutta vain onnettoman pieni lasikupu jonka pelkäsin olleen riittämätön. Kasvi on kuitenkin hengissä vaikka tuskin kukkii kuitenkaan. Ostin sen kukkivana viime syksynä Mustilan taimipäiviltä joten syksyllä olisi sen kukinta-aika. Tuskin kuitenkaan kukkia enää tulee koska lehdet ovat jo noin pitkälle kehittyneitä.

[columns_row width=”half”]
[column][/column]
[column][/column]
[/columns_row]

Näitä kahta uutta taimea kannattaisi varmaan myös hieman hyysätä ainakin alkuun sillä kyseessä ovat taikapähkinän, Hamamelis taimet joita olen havitellut jo vuosia. Mietin näille pitkään sopivia kasvupaikkoja jotka olisivat tarpeeksi suojaisia ja joista sulaisi lumet keväällä mahdollisimman aikaisin. H. mollis pääsi kauhurinteen suojaisaan reunaan ja H. vernalis kellarin taakse. Molemmat paikat ovat suojassa pohjoisen puoleisilta tuulilta ja saavat keväällä ensimmäiset auringonsäteet osakseen. Ajattelin nyt ensimmäisenä talvena suojata näidenkin juuristoalueen talvensuojaturpeella ja ehkäpä kiepauttaa vielä samanlaisen ”lehtitakin” suojaverkon ja taimen väliin, kuin mitä neidonhiuspuulle laitan joka talvi. Jännä seurata miten näiden kanssa käy, toivottavasti saan hyysätä näitä vielä jatkossakin niin pitkään, että ovat jo tarpeeksi isoja tulemaan toimeen omillaan.

Loppuun vielä kuva syysmyrkkyliljoista jotka eivät ole saaneet osakseen minkäänlaista huomiota mutta jaksavat silti ilahduttaa joka syksy.

Iloista ja aurinkoista viikonloppua kaikille, sillä myrskyn jälkeen on poutasää…

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

  1. Oi, miten kaunis kasvusto sinulla on hopeasyysvuokkoa! Syksyllä 2019 istuttamani hopeasyysvuokot eivät selvinneet talvesta ja ostin nyt uudet taimet ja vaihdoin paikaksi ’Varjolehdon’ kohopenkin. Siellä ne nyt kukkivat, mutta toivon, että olisivat myös keväällä hengissä.
    Yritän kovasti niitä nyt hoitaa ja hyysätä huolella :).

    • Ilmeisesti syksy tosiaan on näille huono istutusaika näin olen nyt kuullut jo useammalta. En muista enää tarkasti mihin aikaan istutin nuo omani, se kyllä saattoi olla kevättäkin. Sen muistan, että ne tuli postimyyntinä jolloin olen kuvan perusteella valinnut. Eivät ainakaan olleet mielestäni kukassa istutuksen aikaan.
      Toivottavasti nyt sinullakin siellä toinen yritys onnistuu, kohopenkki kuulostaa hyvältä

  2. Ihana lukea puutarhan töistä. Olen aina niin utelias tietämään, mitä puutarhurikamut puutarhoissaan puuhaavat.

    Mulla talvisuojaus kohdentuu kaikki torjumaan kevätahavaa. Olen luopunutkin kasveista, jotka eivät sitä kestä, mutta kuitenkin mulla on valtaisa määrä mm. havuja, jotka suojaan. Atsaleoista ja syyshortensioista on ehkä luovuttava. Pensasruusut joutuu aika-ajoin leikkaamaan suurimmaksi osaksi kuolleena pois.

    Hyysäämiseksi koen myös kastelun, lannoittamisen, tukemisen ja tuholaisten torjunnan. Viimeksi mainittu aiheuttaa hyötykasvien osalta nykyisin aivan hitsisti työtä. Koristekasveissa saa pienimmät tuholaiset mellastaa, mutta nelijalkaisia on yritettävä pitää loitolla. Pionit ja pallohortensiat vaatii askartelua tukien kanssa. On se vaan hyysättävä. Kasteluun ja lannoitukseen en sitten viitsi käyttää paukkuja kuin minimin.

    • Ja meillä kun taas ei ole tietoakaan tuosta kevätahavasta Saa nyt sitten nähdä miten tuon marjakuusen kanssa kevät sujuu, en ainakaan vielä tullut tilanneeksi sitä säkkikangasta kun olikin melkoisen hintavaa. Pitäisikin nyt talven aikana jostain sitä joka tapauksessa hommata kevääksi☀️ Vai olisiko sinulla vinkata joku muu hyvä materiaali millä suojata?
      Tuholaisia torjun oikeastaan ainoastaan liiskaamalla vähän kirvoja ja etanoita ja kastelu ja lannoitus jää myös usein tekemättä. Tietty uusia istutuksia kastelen aluksi mutta sitten vain äärimmäisessä kuivuudessa. Niin ja lannoitusta nyt tietty tulee kompostin käytöstä. Lopulta taidan itsekin olla ihan maltillinen hyysääjä

      • En ole käyttänyt säkkikangasta, kun se on kastuessaan aika painavaa. Oon käyttänyt vihreetä muovista varjostusverkkoa. Ostan aina tarjouksista. Mutta jos sulla marjakuuset varjossa, niin ehkä eivät suojausta tarvii, jos siellä maa lämpenee nopeasti toisin kuin tää savi.
        Kirvoja ja etanoita en ole jaksanut torjua yhtään, mutta yrttejä vaivaa isokilpikuoriainen ja kasvihuoneen viinissä majailee kanukkakilpikkä. Vadelmissa vattukuoriainen. Aiheuttavat todella inhottavaa haittaa, pilaavat sadon, jos ei mitään tee. Näiden torjuminen on vienyt tunteja ja tunteja. Hyötäreiden kanssa tuholaiset ovat pikkuhiljaa vuosien myötä lisääntyneet. Niin ja omenat on kyllä myös aikamoisia tuholaismagneetteja täällä meillä. Hankaloittavat sadon käyttöä.

        • Olen kans miettinyt, että vaikka säkkikangas olisikin kaunista niin se varmaan painaa vielä hentoiset pensaat lysyyn. Laitoin kyllä perennatukia koko aidan matkalle jotta voisi nojautua niihin. Vaan jos tulee paljon märkää lunta niin tuskin nekään kestää.
          Lammikon rannalla voi olla tosiaan sen verran varjoisaa, että ei ehkä suojaa tarvitsekaan.

  3. Oi, miten upeat syysvuokot! Ostin viime syksynä tarhasyysvuokko ’Paminan’, mutta se ei selvinnyt viime talvesta. Lehtiä ja havuja oli päällä ja vielä kohopenkkikin. Toisaalta viime talven märkyydessä meni paljon kestävämpiäkin kasveja, kuten väriminttuja (ja melkein kaikki aremmat… plääh). Aion kuitenkin kokeilla syysvuokkoa vielä uudelleen, jos sellainen tulee vastaan jostain alelaarista. Normaalihintaa en raski varsinkaan syksyllä maksaa, kun ei ole sieltä talvenkestävimmästä päästä. Tsempit söpöille hyysäiltävillesi! Mukavaa viikonloppua!

    • Yhden ’Pamina’:n olen minäkin saanut hengiltä☹️ Oi miten kaunis kukinta sillä olikaan Kokeilisin varmasti sitä uudestaan jos tulisi vastaan. Nämä pitäisi tilata heti keväällä ja istuttaa silloin. Voisikin yrittää ensi keväänä etsiskellä nettikaupoista

  4. Oma syysvuokkokasvustoni on kuivassa aurinkoisessa paikassa, perennapenkki on aikoinaan perustettu hiekkakasan päälle. Alkuvuosina hyysäsin sitä kasaamalla syksyn lehtiä kasvuston päälle ja nykyään se kasvaa ja leviää melkein riesaksi asti. Holtittoman leviämisen se saa anteeksi upealla loppukesän kukinnallaan :) Kasvin ostin aikoinaan Tommolasta, joten se on hyvää ja kestävää alkuperää.

    • Olen myös kuullut, että saattaa lisääntyä jopa riesaksi mutta tosiaan en pistä pahaksi minäkään näiden leviämistä. Voisin jossain vaiheessa kokeilla istuttaa taimia myös muualle puutarhaan.
      Tommolan taimet ovat tosiaan hyviä ja kestäviä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt