Säleikköpuiden kurinalainen elämä — espalier aita valmistui

portti-mamasgarden
Kaariportti jakaa säleikköaidan kahteen osaan.

Eilen oli mitä parhain ilma istuttaa sateen kosteuttamaan maahan puutarhan uudet omenapuut. Jo aiemmin viikolla olin istuttanut kaksi päärynäpuuta uuden säleikköportin molemmin puolin ja puutarhaystävien rohkaisemana uskaltauduin leikkaamaan ja sitomaan päärynät. Eilen sitten omenapuiden sitominen ja leikkaaminen sujuikin jo ihanan rentouttavissa tunnelmissa. Huomasin, että homma on varsinaista ”aivot narikkaan” työtä ja aloin pitämään siitä kovasti. Alun ahdistus puiden silpomisesta helpotti kun pidin kirkkaana mielessä unelman jota kohti olen matkalla. Matka tulee olemaan pitkä vaikka  haaveen syntymisestä teknisesti valmiiseen aitaan kuluikin vain reilu kuukausi. Nyt on kuitenkin vasta luotu raamit joihin elävä taideteos alkaa hiljalleen muodostumaan.

portti2-mamasgarden
Portin molemmin puolin kasvavat päärynät kolmehaaraisina ylös katolle.

Espalier aidan tekninen rakentaminen

Yhdelle puulle varattiin 2 m leveä tila joten tolpan jaloin varustellut pylväät pystytettiin kahden metrin välein. Vanhat portaan alapihalle sijoittuivat sopivasti siten, että portin oikealle puolelle tuli paikat kolmelle puulle ja vasemmalle istutettiin yhteensä seitsemän omenapuuta. Jouduimme ostamaan yhden uuden laitteen ns. ristilinjalaserin, jonka avulla oli helppo merkitä pylväisiin paikat vaijereille.

Vaijeri on ruostumatonta terästä samoin kuin myös kaikki ”hilavitkuttimet” joita tarvittiin vaijerien asentamiseen. Melkoinen näprääminen oli vaijereiden kanssa mutta onpa nyt säädettävät vaijerit ja ihan kivan näköisetkin.

vaijerien-kiinnitys2-mamasgarden
Haarukkavantit laitettiin jokaisen kolmen vaijerin päihin jolloin vaijerin kireyttä on helppo säätää.
vaijerien-kiinnitys-mamasgarden
Vaijerilukoilla kiinnitettiin vaijerien toiset päät pylväisiin.
vaijerin-lapiviennit-mamasgarden
Vaijerien läpiviennit tehtiin poraamalla pylväisiin reiät ja lyömällä reikiin ns. pikanaulat.

Säleikköpuiden istuttaminen, leikkaaminen ja sitominen

Eilen aita oli siinä pisteessä, että pääsin istututtamaan omenapuut vaijereita vasten. Kaivoin viikolla puille n. 50×50 kuopat ja sekoitin vähän pussimultaa perusmaahan. Istutusvaiheessa lisäsin kuoppiin hieman hedelmäpuille ja marjapensaille tarkoitettua luonnonlantaa ja sangollisen vettä. Hieman jouduin pelaamaan taimien korkeuden kanssa jotta alimmat oksat sattuivat sopivalle korkeudelle. Yksikään puu ei kuitenkaan toivottavasti tullut istutettua liian matalaan tai korkeaan ja varttamiskohdat jäivät selvästi maan pinnalle.

Leikkaaminen kyllä jännitti kovasti vaikka olinkin etukäteen perehtynyt leikkaus- ja sidontatapoihin. Erityisen hyödylliseksi koin tämän videon! Ainoa kotimainen tietopaketti löytyi tietysti  Kotipuutarhalehdestä! Juttu on luettavissa täällä.

sidonta-juuttinarulla-mamasgarden
Sidokset tein juuttinarulla.

Lähes kaikista taimista löytyi sopivalta kohdalta alimmalle vaijerille asettuvat oksat jotka typistetään vasta sitten kun ne ovat saavuttaneet halutun pituuden eli tässä meidän tapauksessa sitten kun ne yltävät pylväille. Sidoin ne vaijereihin juuttilangalla jonka ei pitäisi kuristaa oksia, sillä se haurastuu ja katkeaa ennemmin kuin kasvaa puun sisään. Toki tarkkailen jokaista sidosta ja löyhennän/kiristän tarvittaessa lankoja.

Latvojen katkaiseminen

Latvat katkaisin hieman toisen vaijerin yläpuolelta ja tuon katkaisun pitäisi laukaista noin kolmen haaran kasvamisen katkaisukohdan alapuolisista silmuista. Haaroista sitten valitaan toiselle tasolle sivuoksat ja yksi sidotaan suoraan ylöspäin. Kun pituuskasvu on yltänyt kolmannelle vaijerille katkaistaan jälleen latva ja odotellaan uusia haaroja. Kolmannen vaijerin jälkeen latvaa typistetään ja puun pituuskasvu pysäytetään toistuvilla leikkauksilla. Kaikki ylimääräiset haarat poistin jo nyt joko kokonaan tai sitten kolmen silmun päästä. Noihin oksan pätkiin saattaa näin alkaa muodostumaan hedelmiä tuottavia kukkasilmuja (kannusleikkaus). Saa nähdä miten kauan vie ennen kuin ensimmäinen omena saadaan?! Varmasti kauan. Nyt pitää tietysti alussa poistaa mahdolliset hedelmien alut jotta puu keskittyisi juurtumiseen ja versojen kasvattamiseen.

hedelmapuu-aita-mamasgarden
säleikkopuu-mamasgarden

Jatkossa olen suunnitellut leikkaavani puita n. 2-3 kertaa vuodessa. Aikaisin keväällä silloin jos haluan puun versokasvun lisääntyvän mutta varsinainen pääleikkaus tulee varmasti olemaan ns. kesäleikkaukset heinä- elokuun vaihteessa. Lisäksi saatan napsia yksittäisiä häiritseviä oksia myös kevät- ja kesäleikkausten välissä. En kuitenkaan siinä vaiheessa kun nesteet nousevat ja puun silmut ovat pullistuneet.

Perusrungon valinta

Tutustuessani syvällisemmin hillittykasvuisiin perusrunkoihin selvisi, että niillä on pinnallinen ja pieni juuristo ja niiden kasvunopeus on erityisen hidasta. Halusin, että juuristot kaivautuvat syvälle ja pitkälle rinteen puolelle lisättyyn hyvään maahan jolloin niiden kasteluntarve muutaman seuraavan kesän jälkeen olisi erityisen vähäinen. Laajat juuristot myös pitävät rinteen yläosan maamassoja paikoillaan. Hillittyrunkoisia puita pitäisi kastella koko niiden lyhyen elämän ajan. Normaalirunkoon vartetut taimet tosiaan elävät pidempään joten se ja kokeneiden puutarhaystävien mielipiteet ratkaisivat ja hylkäsin ajatuksen hillittykasvuisista. Aika näyttää miten pärjään näiden kanssa ja kuinka valtavaksi urakaksi leikkaaminen ja hoitaminen muodostuvat mutta se on sitten sen ajan murhe. Nyt nautin valmiista aidasta ja odottelen innolla uusien versojen kasvamista. Ajatuksissa on vielä tänä kesänä kunnostaa puiden aluset ja istuttaa ainakin kurjenpolven jakotaimia puiden väliin ja alustoille. Ja syksyllä meinaan tilata jättimäärän sipuleita, ainakin tulppaaneja!

Valitsin muuten taimiksi ihan normaalikasvuiseen perusrunkoon vartetut lajikkeet vastoin kaikkia ohjeistuksia.

espalier-aita-mamasgarden
Aidan alunen vaatii vielä kunnostusta.

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

14 Comments

  • Voi kun olisikin tilaa tuollaiselle 🙂 Espalier -aidastasi tulee varmasti ihana!

    • No mutta tämähän juurikin mahtuu hyvin pieneen tilaan👍 Aurinkoa toki vaatii☀️ Meilläkin on tuossa talon terassi tosi lähellä toisessa päässä aitaa ja siksi tähän päädyttiinkin kun ei vie paljon tilaa, eikä estä kokonaan näkymiä pellolle.

  • Wau! Kokonaisuudesta tuli erittäin tyylikäs ja huoliteltu! On mahtavaa nähdä tuo kukkivana joskus myöhemmin. Portti on hauska ja varmasti myös hyödyllinen.
    Onnittelut urakan valmistumisesta ja kiva, että esittelit!

    • Kiitos Päivi💚 Kaikki yritettiin ottaa huomioon ja ainoastaan se vähän mietityttää, että olisiko pylväiden juureen pitänyt vielä valaa betonia. No se on mahdollista vielä myöhemminkin mikäli alkaa tuntua tarpeelliselta.

  • Aika urakka on teillä ollut, mutta tulos on kyllä kertakaikkisen hieno. Kiva nähdä sitten minkälainen tuosta muodostuu, kunnäin alusta saakka saa olla seuraamassa puiden kasvua.

    • Olihan siinä kaikenlaisia työvaiheita ja paljon tuli taas uuttakin opittua rakentamisesta ja erityisesti säleikköpuiden hoitamisesta.
      Kolmisen vuotta siihen ainakin kuluu ennen kuin kaikki kolme kerrosta ovat edes aluillaan. Tulen varmasti jossain vaiheessa päivittämään aidan kuulumisia matkan varrelta.

  • Wau, nostan hattua kun ryhdyit tähän. Lopputulos on varmasti hyvä. Pohdin tuota puun valintaa ja luulen että tässä suomalaisessa ilmastossa tavallinen perusrunko on paras, kestää helpommin sään kuin sään.

    • Säiden armoilla nuo puut tuossa joutuvat talvensa viettämään. Paikka on lämmin ja valoisa mutta kun pellolta päin tuulee niin viima on kova. Täytyy siinä tosiaan olla tukevasti juuret syvällä maassa👍

  • Vau minultakin! Ei taida kovin monessa suomalaisessa puutarhassa espalieriä olla. Tuossa on ollut monta selvitettävää asiaa ja niiden toteuttamisessa oma hommansa. Ihailen tapaanne tehdä kaikki huolella, siististi ja kestävästi. Toivotan paljon onnea ja menestystä omena- ja päärynäpuille!

    Tulipa mieleeni myös kehua, kuinka hieno asia on, että olet Kotipuutarhalehden bloggaaja. Sinulla on tarjottavana aiheita, joissa on mielenkiintoista luettavaa laajemminkin.

    • Voi sinua, sanasi lämmittävät kovin💚
      Yritin vähän kysellä kotimaisia kokemuksia tästä etukäteen ja joitakin säleikköpuiden istutuksia kyllä löytyi. Vähän jännitän, että miten puut kestävät talven viimat kun tuossa on sellainen kohta talon kulmalla, mistä tuulet puhaltavat joka talvi lumet pois. Siihen kohtaan istutin ’Pirjan’ kun sillä pitäisi olla hyvä talvenkestävyys👍

  • Tätä projektia on hieno seurata! Nyt jäi kiinnostamaan erityisesti tuo päärynän pienenä pitäminen, sillä olen välillä miettinyt päärynäpuun hankintaa. Se on kuitenkin aina kariutunut siihen, että kaikissa lähteissä sanotaan niiden olevan voimakaskasvuisia ja kasvavan jopa viisimetrisiksi. Niin isolle puulle meillä ei ole tilaa, joten olin jo oikeastaan luopunut koko ajatuksesta. Pitääpä vielä tutkailla asiaa, sillä oma päärynäpuu olisi ajatuksena aika kiva. Tsemppiä espalierillesi!

    • Päärynäpuiden eri lajikkeilla on jonkin verran kokovaihtelua. Minulla on tuossa `Pepi` ja `Moskovskaja`. Alapihalla meillä kasvaa `Billnäsin Leiviskä` ja se on jo aivan valtavan kokoinen. Aluksi yritin leikata sitä mutta se tuntui kiihdyttävän puun latvuston kasvua tosi paljon. Koska halusin siitä luonnollisen muotoisen niin nyt olen vain vuosittain poistanut siitä joitakin isoimpia oksia ja jättänyt latvan elämään ihan omaa elämäänsä.
      Vaan näiden säleikköpuiden kanssa sitä sitten pitääkin nyt ottaa erityisen kurinalainen ote ja kaikki ”kolmihaaraisen kynttelikön” ulkopuolelle kasvavat oksat napsitaan järjestelmällisesti pois. Voipi olla, että päärynöitä pitää leikata vielä useamminkin kuin tuo 2-3 kertaa vuodessa jotta muoto säilyisi eikä tulisi ongelmia liiallisen kasvun kanssa. Olen nähnyt muotoonleikattuja päärynäpuita ja kyllä ne oli saatu pidettyä ihan aisoissa.

  • Oi, että miten rivakkaa toimintaa. Homma jo valmis. Kyllä on jännää!! Mieti kuinka paljon kauhurinne on nyt muuttunut. Ja nyt susta on tullut jo ihan ammattilainen leikkaamisessakin. Saat mullekin vielä opettaa leikkaamisen salat, kannusleikkaukset ja muut, kun joskus vielä tulen aitaa katsomaan. Hyvää ja onnekasta kasvua puille!

    • On se kyllä nyt erilainen kuin alussa vaan vielä on paljon hommaa ja helposti rikat kasvaa takaisin jos ei koko ajan pidä niitä silmällä ja nyppäile pois. Tänään kaivelin aidan eteen rajausta ja terästin maata pallollisella keittiökompostia. Huomenna sanomalehtikerros ja kuorikate päälle. Suunnittelen juuripistokkaiden ottamista kurjenpolvista. Oletko kokeillut tuota lisäystapaa?

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.