Suloiset syyskrookukset marraskuisena aamuna

Voiko olla kauniimpaa näkyä lumettomassa marraskuun aamussa kuin nämä urheat syyskrookukset.

Monen sateisen ja pimeän päivän jälkeen aamu valkeni tänään kauniina ja valoisana. Nämä puutarhaan kaksi vuotta sitten istutetut syyskrookukset, Crocus speciosus jaksavat edelleen ihastuttaa urheudellaan ja kävin niitä katsomassa sateessakin otsalampun valossa. Ilman näitä kukkasia minun ei varmaankaan tulisi enää käytyä puutarhassa niin usein kuin nyt käyn. Nämä vetävät puoleensa ja saavat minut raahautumaan ulos edes pienelle happihypylle joka sekin virkistää kummasti. Vaan yhdessä auringon kanssa nämä krookukset saivat minut ihan rähmälleen ja kuvailin niitä äsken alustan kanssa maassa makaillen varmaan ainakin tunnin verran.

syyskrookus-mamasgarden

Näitä kasvaa tänä syksynä kahdessa paikassa vähemmän kuin edellisenä vuonna sillä hiiret innostuivat kovasti kaivelemaan sipuleita alapihalla ennen kuin tajusin alkaa virittelemään verkkoja. Luulin aluksi, että sipulit häviävät myyrän toimesta enkä ymmärtänyt tehdä mitään. Onneksi kuitenkin lopulta laitoin verkon ja ainakin nyt yhdeltä kohdin alapihallakin alkuperäiset sipulit näyttäisivät säilyvän. Tuhoutuneisiin paikkoihin tilasinkin jo uudet ja istutin ne verkkokoreissa joista kerroin aiemmassa postauksessani. Verkkokoreihin istuttamani sipulit eivät ole tosin vielä nousseet joten tiedä sitten miten niille on käynyt. Sipulit olivat kyllä hyväkuntoisia ja niissä näkyi jo istutusvaiheessa pienet piipat. Jospa ne sieltä sitten keväällä viimeistään lehteä työntäisivät.

syyskrookukset-mamasgarden
syyskrookukset-kimpussa-mamasgarden

Instagramin puolella joku kyseli mielipidettäni näiden istuttamisesta nurmikolle mutta hieman asetuin empivälle kannalle. Koska näiden lehdet siis nousevat vasta alku kesästä niin helposti varmaan kävisi siten, että ruoho saattaisi tulla ajeltua liian aikaisin ja lehdet eivät ehtisi kerätä ravintoa seuraavaan kukintaan. Näiden lehdet ovat kapeita ja heinämäisiä joten se hankaloittaisi entisestään. Kukkapenkin tai luonnonalueen puolella kasvatettaessa on sekin hyvä puoli, että ympärillä kuihtuvat kasvit antavat tukea melko pitkiksi venyville kukkavarsille. Lyhyeksi leikatulla nurmella vastaavaa tukea ei niin olisi. Itse istutin muuten näiden kaveriksi tänä syksynä keväällä kukkivia krookuksia, joten nyt pitäisi tulla vähän väriäkin vihreiden lehtien lomaan.

kaunis-lepopaikka-mamasgarden
Kaunis lepopaikka kaatuneelle syyskrookukselle on löytynyt hortensian kuivuneelta kukinnolta.

Koska olen niin kovin ihastunut näihin kasveihin niin tietysti niitä piti tänä syksynä istuttaa myös ruukkuihin. Ruukuista ajattelin siirtää sipulit sitten jossain vaiheessa tuohon kellarin rinteeseen missä näitä ei vielä kasva ollenkaan. Luulen, että viihtyisivät siinä yhtä hyvin kuin yläpihalla kivikasan penkissä. Kasvihuoneessa sipulien kasvu on ollut tuskaisen hidasta mutta jokunen valkoinen lajike on kuitenkin jo pitkällä. Aukinaisena en ole vielä niitä nähnyt mutta jospa vaikka tänään avautuisi kun ulkona paistaa tälläkin hetkellä aurinko!

syyskrookukset-kasvihuoneessa-mamasgarden
Tavallinen lilan värinen syyskrookus.
valkoiset-syyskrookukset-mamasgarden
Puhtaan valkoiset syyskrookukset tilasin Ruotsista.
valkoinen-krookus-tummaa-vasten-mamasgarden

syyskrookukset-marraskuussa-mamasgarden

En voi siis muuta kuin lämpimästi edelleen suositella istutettavaksi näitä syyskrookuksia, sillä ainakin täällä etelä-suomessa ne ehtivät mainiosti kukkia lauhoina ja vähälumisina syksyinä. Ainoa huono puoli on tuo niiden maistuminen hiirille mutta toivottavasti siitä ei tule joka syksyistä ongelmaa, sillä kannat vaihtelevat niin hiirillä kuin myyrilläkin ja tänä syksynä on ilmeisen suuret kannat molemmissa täällä meidän alueellamme.

Rauhallista viikonloppua <3

 

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

 

10 Comments

  • Nuo ovat niin kauniita! Ja ihanan myöhäisiä. Että vielä tähän aikaan voi katsella nuppuja! <3 Omalta pihaltani nuo ovat todela taantuneet, joten täytyy taas ensi syksynä istuttaa lisää. Tai voihan vielä jostain taimimyymälästä löytyä alennuksella pussillinen puolikuivuneita mukuloita 😀

    • Tämä näiden myöhäisyys on tosiaan vain plussaa. Ai että jos jonain vuonna ei lunta tulisikaan ja nämä kukkisivat lähes sinne asti kun ensimmäiset lumikellot aloittelisivat kukintaansa😮 Minulla on se yksi Galanthus ’Barnes’ jonka pitäisi oikeastaan kukkia parhaillaan mutta mitään merkkejä sipulin elosta ei valitettavasti ole näkynyt😟 Liekö edes hengissä…

  • Istutin ensimmäiset syyskrookukseni kuukausi sitten ja nyt osasta on piippoja näkyvissä. Piti oikein istutuslistasta tarkastaa, etteivät vaan tulput tai joku muu ole innostunut nousemaan +9 asteen lämmön innoittamana. Ei, kyllä ne syyskrookuksia ovat.
    Toivottavasti hiiret ja myyrät eivät popsi ihanuuksiasi. On ne niin kauniita.

    • Jos yhtään alkaa näkymään kaivelun merkkejä niin myyräverkkoa vaan pala päälle. Suojaa sipulit mutta kukat nousevat verkon läpi👍 Tuppaavat kyllä katkomaan kukat mutta edes sipuli säästyy.

  • Minulla ei ole näitä vielä lainkaan, mutta tilanne pitäisi ehdottomasti korjata!

    • Kyllä kannattaa ensi syksynä näitä ehdottomasti istuttaa ainakin jos puutarhuroit eteläisessä osassa maatamme. Tai mikäpä estää kokeilemasta näitä ruukussa sisälläkin. Ruukku suojaisessa paikassa ulkona niin kauan kuin kelien puolesta onnistuu ja sitten nostaa sisälle kukkimaan kukintansa loppuun, mikäli talvi painaa ihan hurjasti päälle. Nämä ovat kuitenkin kokemuksellani kestäneet useiden asteiden pakkasia ja jatkaneet taas kasvuaan kun kelit ovat lämmenneet. Nyt on jännä nähdä miten käy verkkokoreihin istuttamilleni kun eivät ole vieläkään noisseet!? Kukkivatko keväällä jos ovat hengissä, vai miten käy?!

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.