Vadelmatarhan perustaminen ja puutarhan luikerokatsaus

Bloggaajatapahtumasta Tahvosilta olin hankkinut yhdeksän puutarhavadelma `Glen Ample`:n taimea ja niitä varten tehtiin jo edellisenä iltana kohopenkki kellarin taakse, aurinkoiseen paikkaan. Olin jo aikaisemmin kitkenyt alueen pahimmista rikkaruohoista ja kattanut aluetta pressulla sen jälkeen. Kuin tilauksesta naapurin mies oli jokin viikko sitten kipannut alapihallemme pienen multakuorman ja siitä riitti mukava kerros penkin pohjalle.

vadelmapenkki2-mamasgarden

Kohopenkin tekeminen ja alueen kattaminen

Ennen ensimmäistäkään multakuormaa katoin kuitenkin alueen koko kesän ajan keräämilläni pahveilla. Pahveja riitti mukavasti myös vadelmapenkin ja tulevan autokatoksen välitilaan ja nyt sekin on kauniin kuorikekerroksen peittämä. Jatkossa helpottaa kitkentää ihan mielettömästi tuo pahvi/kuorike kerros! Napsaisee vain ohi mennen sieltä täältä pahvien väleistä yrittävät rikkaruohot ja viimein ne eivät jaksa enää edes yrittää nousta. Pari kesää siinä kyllä hyvinkin menee ennen kuin rikat luovuttavat, varsinkin jos alue on auringossa. Jatkossa kitkentää myös helpottaa kovasti jos saa alueelle leviämään jotakin kivaa maanpeitekasvia. Esimerkiksi Marjamäelle levisi aivan itsestään metsämansikka ja nyt parin kesän jälkeen se kattaa lähes koko alueen. Toivottavasti kellarin alueellekin löytyisi oma peittäjänsä luontoäidin istuttamana <3

kuorikatetta-mamasgarden

Naapurin tuoman mullan lisäksi penkkiin upposi melkoinen määrä säkkimultaa ja jokunen kuorma keittiökompostia. Toivottavasti muhkea kohopenkki takaa sopivan kosteuden säilymisen, sillä pelkään alueen olevan kuivahko. Vadelma kuitenkin kärsii liian kosteassakin joten paikka saattaa lopulta osoittautua ihan hyväksikin. Ja onneksi penkkiä on helppo kastella sillä se sijaitsee aivan vesitankkien välittömässä läheisyydessä. Tankki pilkistääkin tuolla kuvan yläreunassa. Kaiken kärräämisen jälkeen onneton niityn alku oli muuten aivan tallaantunut, eikä sitä pääse tänä vuonna kyllä viikatteella niittämään.

kattaminen-pahvilla-kuorikkeella-mamasgarden

Vadelman taimien istuttaminen

Taimet istutin n. 50 cm taimivälein ja samaan syvyyteen kuin olivat astiassa olleet. Vadelmapenkin läheltä yritin kitkeä kaikki villivadelman taimet tarkasti pois, sillä niistä saattaa ilmeisen helposti siirtyä virustauteja uusiin taimiin. Kastelin taimet veteen liotettavalla syyslannoitteella istutuksen yhteydessä ja katoin lopuksi vielä kohopenkin reunat pahveilla ja kuorikkeella. Kunnon kalkitus vielä jäi uupumaan kun kalkki oli päässyt loppumaan mutta viimeistään keväällä levitän sitten vaikka takan tuhkat penkin päälle ellen jo sitä ennen nappaa kalkkipussia mukaani puutarhamyymälästä.

Vielä täytyy rakentaa tuohon jonkinlaiset tolpat joiden väliin voi virittää taimille tukinarut. Voi olla etten jaksa sitoa kaikkia oksia yksitellen kuten Montylla on tapana mutta jonkinlaisen tuen oksat kuitenkin tarvitsevat!

[columns_row width=”half”]
[column]

vaskitsa-mamasgarden
Vaskitsat viihtyvät kuorikekasassa.

[/column]
[column]

rantakaarme-mamasgarden
Myös rantakäärmeiden koti on kesäisin kuorikekasassa.

[/column]
[/columns_row]

Omat haasteensa tuottivat kuorikekasassa viihtyvät lukuisat matelijat :) Tuon tuostakin vastaan tuli päivänokosilla oleva rantakäärme ja vilahtipa yksi kiiltävä vatsainen vaskitsakin kuorikkeen seassa. Pariin otteeseen kuoren ottaminen keskeytyikin kun vastaan tuli tarhakäärmeen kuoriutumattomia munarykelmiä ja pikkuisia 10 cm pituisia vastakuoriutuneita poikasia. Muistelin, että edellisinä vuosina olisivat jo kuoriutuneet paljon aikaisemmin kesällä. Onneksi nuo munarykelmät olivat kuitenkin selvästi kasan varjoisemmalla puolella joten auringon puolelta sain lopulta otettua tarvitsemani määrän kuoriketta. Varsinainen luikerohautomo siis tuo kuorikekasa! Näistä luikeroista olen kuitenkin vain onnellinen sillä uskon niiden pitävän tonttimme jyrsijät kurissa. Kuorikekasa sijaitsee sopivasti lintujen tuokintapaikan vieressä joka houkuttelee hiiriä puoleensa. Siinäpä myös luikeroille mainio ravintola :)

 

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

  1. Aika mahtava luikerohautomo!
    Ihanan näköinen vadelmarivisi nostaa jo nyt veden kielelle. Luulisi satoa tulevan noin hyvässä maassa ja säännöllisellä kastelulla.
    Hei, pahvivinkkisi saikin minut ajattelemaan… olen kerännyt pahvilootia nettikauppani takia, mutta jotkut ovat aivan liian isoja – tuohan on nerokas tapa käyttää ne.

    • Olen kantanut pahvit ja porot ”maailmalta” kotiin jo vuosia
      Saa nähdä tuleeko satoa vai kuivaako taimet seuraavana super-kuivana kesänä

  2. On sinulla monipuolinen puutarha, kun sieltä löytyy luikeroille oma hautomokin.
    Hyvän näköisiä vadelmantaimia. Plussat niistä Tahvosille. Varmasti viihtyvät hyvin rakennetussa penkissä, kun kastelukin on järjestetty ihan viereen.
    Minäkin nappaan pahvivinkin käyttööni. Eipä tarvitse niitäkään jatkossa litistää ja kuskata kierrätyspisteeseen.

    • Joo, kyllä siellä Tahvosilla osataan tuo taimien kasvatus
      Minunkin tulee poltettua pienet pahvit mutta isoimmat säästän katteeksi. Ja lisää kannan töistä ja missä nyt sattuu silmiin osumaan ja saan luvan kanssa ottaa. Pahvi on osoittautunut sanomalehteä (varsinkin hesarin koon pienentymisen jälkeen) kätevämmäksi kun sen kanssa tulee vähemmän saumaa mistä helpommin rikat tunkee valoon.

  3. Minullakin on pahvien keräys menossa jotta saan tervaleppäaidanteen alusen katettua samalla systeemissä. Alle pahvia ja päälle kuorikatetta. Vielä ei ole tarpeeksi pahvia, sitä häviää välillä muihinkin projekteihin.
    Melkoisia luikeroita, mahtava juttu niiden viihtyminen pihapiirissä.

    • Mukava kuulla, että meitä pahvihamstereita on muitakin Vaan nyt alkoi kiinnostamaan tuo sun tervaleppäaidanne! Kasvaako se arboretumissasi!? Kuulostaa ihanalle

  4. Näyttää hienolta! Minullakin sama homma edessä vielä tänä syksynä, mutta vielä mietityttää miten estää vattujen leviäminen penkin ulkopuolelle? Riittääkö 40 sentin juuriestekangas kierrätettynä/kaivettuna penkin reunojen ympäri? Vanhassa pihassa vatun juuret löysivät tiensä ovelasti juuriestekankaan ja lautareunuksen välistä ja levittäytyivät ihan huomaamattani taloyhtiön yhteiselle alueelle, jota sitten posket punaisina yritin estää kasvaamasta täyteen vatuntaimia – onneksi onnistui pelkästään käyttämällä tiheästi ruohonleikkuria. Nyt naapurinamme on taas kaupungin maita, enkä haluaisi saattaa itseäni taas entiseen tilanteeseen : )

    • Tuon leviämisen pelossa olen itsekin siirtänyt ja siirtänyt vadelmatarhan perustamista. Nytkään en sitten kuitenkaan laittanut mitään juuriesteitä tuonne, kun en ole enää vuosiin käyttänyt mitään maatumatonta uusien istutusalueiden perustamiseen. Tarkoituksena olisi leikata taimia voimakkasti ja jättää keväisin kasvamaan vain vahvimmat versot ja tukea ne hyvin. Kaikki muu sitten pois penkin ulkopuolelta leikkaamalla mahdollisimman alhaalta. Saa nähdä millainen vadelmaviidakko tuonne todellisuudessa tuleekaan vuosien aikana kasvamaan :)

    • Totta, enhän minä tarkalleen tiedä kuinka pahvilaatikkojen pahvi valmistetaan. Kaiken näkyvän muovin ja teipit olen pyrkinyt aina poistamaan ennen pahvin käyttöä katteena. On se kuitenkin varmasti paljon parempi vaihtoehto kuin että ostaisi katekankaita jotka kyllä sisältävät ainakin mikromuovia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt