Magnoliat ja niiden istuttaminen

magnolian-kukintaa-mamasgarden
Vuosia odotettu japaninmagnolian ensimmäinen kukinta.

Vihdoinkin se tapahtui, vuosia sitten istutettu japaninmagnolia `Vanha Rouva` aukaisi ensimmäiset kukkansa! Ainakin viisi jos ei enemmänkin, ehti vuosia kulua tuon puun istuttamisesta. Ostimme sen Mustilan vierailun yhteydessä ja koska puu ei ollut ihan halpa, yritin istuttaa sen mahdollisimman huolellisesti. Muistan vieläkin kuinka tankkasin löytämiäni Aarno Kasvin ohjeita magnolian istuttamisesta. Heiluin puutarhassa lapio toisessa ja ohjeet toisessa kädessä 🙂

magnolia2-mamasgarden

Jossain vaiheessa keväällä löysin tieni Facebookiin juuri perustettuun ryhmään, Magnolia – Hulluus ja intohimo. Silloin innostuin uudestaan magnolioista ja ajattelin kerrata aikoinaan Aarnolta oppimani ohjeet. Lisäksi kerron tässä postauksessa myös itse havaitsemiani asioita magnoliastamme. Yritän kirjoittaa tähän postaukseen lyhyesti ne seikat mitä tulee ottaa huomioon magnolian istuttamisessa.

Magnolia tarvitsee mahdollisimman suojaisan kasvupaikan

Valitse siis magnolialle tonttisi suojaisin paikka, joka kuitenkin on tarpeeksi etäällä talon seinustasta. Vuosien saatossa magnolia saattaa viihtyessään kasvaa melko kookkaaksikin puuksi. Isosta magnoliasta on hyvä esimerkki juurikin tuo Mustilan arboretumissa kasvava japaninmagnolia `Vanha Rouva`, jonka mikrolisätty jälkeläinen tuo meidänkin puumme on. Puu on seitsenkymppinen ja huikean kokoinen Suomessa kasvavaksi magnoliaksi. Täältä voit lukea Ylen mukavasti toteutetun jutun tämän vuoden upeasta kukinnasta.

Itselläni magnolia on istutettu melkoisen tuuliseen paikkaan, pellon reunan läheisyyteen mutta pellon ja puun välissä on jonkusen metrin leveät, tuulilta suojaavat sireeni- ja kirsikkakasvustot. Jonkin verran tuo suojaava puusto kuitenkin varjostaa magnoliaa mutta sen antama hyöty on kuitenkin ollut selvästi suurempi kuin haitta. Mietin ensin istutuspaikaksi alapihan muhevampi multaista paikkaa mutta olin huomannut, että hallat eivät niin helposti kiivenneet yläpihallemme joten se ratkaisi myös osaltaan paikan valinnassa.

Millaisesta kasvualustasta magnolia pitää?

Magnolioiden tiedetään yleisesti pitävän enemmän hieman hapahkosta maasta. Itse olen alkujaan istuttanut magnolian happaman mullan ja kompostimullan seokseen johon lisäsin vielä metsänpohjan neulaskariketta ja alueen perusmaata mukaan. Kaivoin ison 50×50 cm istutuskuopan pohjamaahan joka on meillä tuossa magnolian kohdalla jo täydestä kivimoreenista muuttunut hieman enemmän multamaisemmaksi. Alla on kuitenkin hyvin salaojana toimivaa moreenia ja syvemmällä jopa peruskalliotakin. Magnoliat suositellaan istutettavaksi siten, että taimen päällimmäiset juuret tulevat selvästi maanpintaa ylemmäksi. Lopuksi juuret peitetään katteella niin että ne peittyvät ja taimi jää hieman kummulle. Katteeksi sopii erinomaisesti juurikin tuo metsämaan neulaskarike. Vuosien mittaan olen käyttänyt katteena myös käytettyjä kahvinporoja joista magnolia tuntuu pitävän erityisesti. Juuristo alueella kasvaa myös pieniä sipulikukkia ja vuokkoja ja ne suojaavat juuristoa, toimien elävänä katteena.

Savi- tai tasamaalle istuttaessa on kunnollisesta salaojituksesta muistettava huolehtia. Aarnon neuvojen mukaan voi istutusalueen kohottaa reilusti perusmaasta korkeammalle vaikkapa isoilla kivillä. Muutenkin magnoliat viihtyvät erinomaisesti juuri kohopenkeissä ja rinteessä missä vesi ei jää seisomaan. Savimaahan istuttaessa multaseokseen on hyvä sekoittaa reilusti karkeaa soraa. Magnolian juuristo on siis herkkä seisovan veden lisäksi kärsimään myös liiasta lannoituksesta. Muistelen, että minulla ensimmäisinä vuosina lehtien päät hieman mustuivat ja siihen oli Aarnon mielestä syynä juurien seisominen liian ”väkevässä” mullassa. Ehkäpä käyttämäni keittiökomposti oli liian tujua tai sitä oli hieman liikaa. Aarnon vinkkiä noudattaen kastelin taimea runsaasti, enkä ole lannoittanut puuta katteen lisäksi mitenkään. Varsinkin väkilannoitteita tulee välttää, sillä ne saavat taimen vain kasvattamaan runsasta versokasvua, joka sitten helposti paleltuu seuraavana talvena. Aion jatkossakin käyttää magnolialle vain tuota kahvinporoa ja metsänpohjan kariketta, ehkäpä joskus ohuelti myös hieman kuorikatetta.

katettu-magnolian-juuristoalue-mamasgarden
Katan magnolian juuristoaluetta keväisin mm. kahvinporoilla.

Magnolian talvisuojaus

Arnon mukaan magnoliat eivät kelpaa rusakoille eivätkä pihassa vieraileville sorkkaeläimille! Olenkin huomannut, rapsiessani kuivaneita oksia magnoliastani, että sen puuaineksesta erittyy erityisen voimakas, hieman pihkainen tai jopa teepuuöljymäinen eteerinen tuoksu. Osaan kuvitella, että tuo tuoksu tosiaan karkottaa maistelijat pois magnolian läheltä! Siitä huolimatta olen suojannut puuni joka talvi sekä runkosuojilla että myyräverkolla. En kertakaikkiaan uskalla ottaa riskiä tuon minulle tärkeän puun suhteen, joten suojaukset laitan jälleen tulevanakin syksynä. Alku vuosina suojasin juuristoaluetta myös talvensuojaturpeella ja haravoin verkon sisään reilusti kuivia lehtiä. Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota tuohon turve- ja lehtisuojaukseen sellaisina vuosina, jolloin lunta on tullut niukasti. Ihan ensimmäisenä talvena taisin jopa kietoa harson taimen ympärille mutta siitä kuitenkin luovuin pian.

Ennen kuin ostat magnolian taimen, kannattaa tutustua sen alkuperään ja varmistua magnolian kestävyydestä. Läheskään kaikki myynnissä olevat taimet eivät ole kovinkaan talvenkestävistä alkuperistä lähtöisin. Kestävimmiksi Aarno listaa juurikin japaninmagnolian, M. cobus ja pensasmagnolian, M. sieboldii. Myös poppeli-, tarha- ja tähtimagnolian lajikkeet olisivat kestäviä ainakin eteläisen suomen rannikkoseuduilla. Tuttuja ja hyviksi havaittuja lajikenimiä ovat mm. `Leonard Messel`, `Wada`s Memory` ja `Merrill`. Muita magnolioita minulla ei vielä olekaan tuon rouvan lisäksi kuin ihan pikkuinen pensasmagnolian taimi jonka on harrastaja kylvänyt siemenestä. Terhakkaasti se on jo lammikon rannalla kasvanut, vaikkakin pari kertaa joutunut hieman tallotuksi ja menettänyt muutaman oksistaan. Toivon siitä kuitenkin joskus kasvavat upean katseenvangitsijan lammikon taakse<3

Joko sinulla kasvaa omassa puutarhassasi magnolia? Kovasti kiinnostaisi millaisia kokemuksia sinulla on magnolioiden kasvattamisesta.

pyöreä tekstillä-blogin-loppuun

20 Comments

  • Kiitos hyvistä istutusvinkeistä. Magnoliaa minulla ei ole mutta sellaisesta haaveilen. Ja todella suojaisin talveksi, meillä jänikset joskus katkoo versoja vaikka eivät sitten kuitenkaan syö niitä, kalliin taimen kanssa ei mitään riskejä moisesta käytöksestä.

    • Kiitos itsellesi kommentista💚 Kauan minäkin epäilin tonttimme sopivuutta näille herkkiksille, vaikka vyöhykkeen suotuisa pitäisikin olla. Varmasti hyvällä mikroilmastolla voisi näidenkin kanssa vähän venyttää vyöhykettä👍

  • Tonttimme tuulisuuden vuoksi en ole edes harkinnut magnolian hankkimista. Ilmeisesti syreenit antavat sen verran suojaa magnoliallesi ja toisaalta päästävät valoa lävitse, että magnolia viihtyy. Kukinta palkitsee ruhtinaallisesti. Ihana kaunotar.

    • Tuulta minäkin pelkäsin mutta suojakasvusto näyttäisi kuitenkin riittävälle. Kyllähän se tosin jonkin verran valon määrää vähentää, rouvan latva on hieman kaartunut syreeneistä pois päin, valoa kohti☀️

  • Minulla on 2 vuotta sitten istutettu omasi sisko, serkku tai pikkuserkku. Ei ole vielä kukkia näkynyt. Istutin sen itseasiassa pionipenkkiin kun toiveet maasta vaikuttivat samankaltaisilta. Aika näyttää kuis käy.

    • Kyllä se varmasti sinutkin palkitsee kukinnallaan. Rouva voi kuulemma kasvatella itseään ennen kukintaa jopa seitsemän vuotta!

  • Minulta löytyy pihasta tarhamagnolia ’Leonard Messel’. Ostin sen myös Mustilasta ja se kukki heti seuraavana vuonna istutusksesta. Viime vuonna ei kukkinut. Mutta voi sitä onnea, kun taas teki tänä vuonna peräti viisi kukkaa❤️

    • Arvaa vaan miten minunkin tekisi nyt mieleni toista magnoliaa ja tuo Leonard on yksi ehdokkaista. Hän on niin komea💚 Ihanaa kuulla, että se on viihtynyt luonasi noin hyvin👍

  • Kiitos vinkeistä. Viime syksynä istutin kolme erilaista. Selvisivät talvesta ja yksi jopa kukki. Ulkoa en muista niiden nimiä.

    • Oleppa hyvä, vaikkakin kunnia hyvistä vinkeistä kuuluu suurimmalta osin puutarhaneuvokselle💚

  • Moikka. Mulla on ollut Merril ehkä 5v ja tarhamagnolia 3-4 v. Asutaan sopivasti vähän mettässä joten hyvin viihtyneet ja etenkin Merril kukkii vuosittain. Lisää tekis mieli hankkia,se mustialan oma sekä joku punakukkainen….😍

    • Minun tekisi myös mieli punakukkaista😊 Se on tätä kasviholistin elämää💚

  • Voi ihana magnolia. Täällä kolmosvyöhykkeellä se ei valitettavasti selvinnyt talvesta, vaikka ohjeet kädessä myös yritin parhaani tehdä istutuspaikan valinnan ja talvisuojauksen suhteen. Laitoin jopa sen pakkasharson. Lajiketta en nyt muista, mutta sama on saatu menestymään läheisellä puutarhalla ja siksi olin hieman toiveikas taimen saatuani.

    • Voi harmi🙁 Magnoliat ovat aika hintavia, joten sen menettäminen ei kyllä oikein kannusta kokeilemaan uudestaan. Onko sinulla kellaria jossa puun voisi talvettaa ruukussa?

  • mukavaa kuulla Minna, et ”Vanha rouva” pääsi yllättämään Sinut:))
    kiitos tästä selkeästä ja seikkaperäisestä ohjeesta. magnoliat eivät menestyisi meillä jäykässä savimaassa. käymme isännän kanssa ihastelemassa niitä Ilolan aboretumissa tuossa parin kymmenen kilometrin päässä.

    • Oi Ilolassa onkin niin paljon kaikkea kaunista katseltavaa. En tiennytkään että siellä on myös magnolioita.

  • Hei! Minulla oli tänä keväänä suuri onni seurata magnolian kukintaa omalla pihalla. Vanha Rouva kukki ensimmäisen kerran viiden vuoden odotuksen jälkeen. Pihamme on järven rannalla, tuulinen paikka siis, mutta itätuulilta suojaa kasvihuone ja pohjoistuulilta autotalli. Etelään ja länteen esteetön näkymä. Kohopenķkiin aikoinaan istutin ja melkoisen suuren kuopan kaivoin. Talvisuojaksi juurille lehtiä ja havuja sekä jänisverkko. Tuo kahvinporojuttu oli uutta, annetaanko niitä vain keväällä vai pitkin kesää? Magnoliaterveisin Soila

    • Hei Soila ja kiitos viestistäsi, nyt vasta huomasin sen😊 Kyllä se on tosiaan mitä suurinta juhlaa kun on huolella istuttanut ja hoivannut pitkään jotakin kasvia ja sitten saa palkinnoksi ensikukinnan. Kaikki se vaiva mitä on nähnyt kasvin eteen palkitaan ja vaiva oikeastaan unohtuukin kokonaan💚
      Noita poroja olen laittanut vain keväisin kun en oikein tiedä mikä niiden lannoitusvaikutus mahtaa olla. Todennäköisesti ne kuitenkin vain lähinnä pidättävät kosteutta melko pinnassa olevan herkän juuriston yllä ja siten parantavat kasvua. Ja maatuuhan ne kyllä aikanaan sillä ei niistä vuoden päästä näy jälkeäkään vaikka aika paksun kerroksen laitankin kun sitä on hyvin minulla saatavilla.

  • Hei!. Meilläkin on viime vuonna istutettuja Japaninmagnolioita. Oli kivaa saada tietoa niistä.
    Meillä on myös puolen hehtaarin tontti, jota on hoidettu kuin puulajipuistoa aktiivisesti 10-20 vuotta riippuen arviointi tavasta.

    • Hei ja kiitos viestistäsi! Kyllä puuvartisten istuttaminen ja kasvun seuraaminen on vienyt minutkin mennessään ja erikoisuudet tietysti kiehtovat eniten😊 Joitakin olen kylvänyt myös siemenistä kuten hevoskastanjaa ja katsuraa. Pitäisi vain saada lisää maata mihin istuttaa😂

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.