Blogi Mama’s garden

Keittiötarha Puutarhanhoito

Maaperäillan antia — kuinka parantaa maata ja huolehtia siitä?

Mielenkiintoinen maaperäilta järjestettiin tällä viikolla Lohjan Kisakalliossa. Ilta oli pääpainoltaan suunnattu ammatikseen maata viljeleville mutta paljon herätti luennot ja keskustelut ajatuksia ja oivalluksia myös tällaiselle pienviljelijälle :)

Mielenkiintoisinta antia oli ehdottomasti mikrobiologinen osuus jossa valotettiin maaperän pienimpien työmyyrien, mikrobien ja sienten työtä ja niiden merkitystä kasveille ja niiden kasvulle. Itse olen jo jonkin aikaa käyttänyt uusia taimia istuttaessani mykorritsaa. Mykorritsa tarkoittaa sienijuurta joka muodostaa kasvin juuriston kanssa symbioottisen suhteen. Yhdessä ne auttavat toinen toisiaan. Kasvin ravinnon saanti helpottuu ja sieni taas saa puolestaan kasvilta hiilihyrdaatteja joita se ei itse pysty tuottamaan. Win-win tilanne siis :) Sen olisin kyllä halunnut kysyä luennoitsijalta, että mistä ihmeestä tuota sienijuurta oikein voisi hankkia vähän isompia määriä? Ilmeisesti sitä ei ainakaan vielä käytetä ammattiviljelijöiden keskuudessa, vaikka sen tärkeys mm. viljelyskasveille jo tunnetaankin. Oletko sinä löytänyt tuota ”sienipulveria” jostakin puutarhamyymälästä suurempia kuin n. 200g annoksia?

Paljon illan aikana keskusteltiin myös maan muokkauksesta ja sen aiheuttamasta stressistä maaperän elämälle. Itselleni jäi sellainen mieli, että jatkan kevyttä maan kääntämistä talikolla keväisin, vähän ennen kylvöjä. Maa tiivistyy myös kasvimaalla sen verran että kääntö on perusteltua.  Kääntö kuitenkin joka kerta rikkoo sienijuurten verkostoa ja häiritsee myös mm. lierojen elämää. Toisaalta maan muokkaus myös ilmavoittaa maata ja helpottaa kasvavien juurten pääsyä syvemmälle maahan.

Eloperäisten katteiden käyttäminen on lahja maalle

Muokkauksen jälkeen aion jatkossakin kattaa hyötytarhan alueen talveksi jollakin eloperäisellä materiaalilla sillä se antaa suojaa ja työtä maaperän asukkaille. Paljon keskusteltiin myös ns. suojakasveista joilla viljelysala kannattaisi suojata sadonkorjuun jälkeen. Jäin miettimään sopivia suojakasveja hyötytarhalle. Nurmikasvit tai apila eivät ehkä sovi kasvimaalle mutta tietysti on paljon erilaisia viherlannoituskasveja jotka ovat sopivia. Itse olen käyttänyt persianapilaa, kauraa, hernettä ja ruisvirnaa mutta nämä kasvit ovat yksivuotisia (ruisvirna voi olla yksi- tai kaksivuotinen) ja ne suositellaan muokattavaksi syksyllä maahan. Mikä kasvi suojaisi maata vuoden ympäri? Täällä eteläisessä osassa maatamme on maa talvellakin monesti pitkiä aikoja paljaana ilman suojaavaa lumipeitettä, joten suojakasvillisuus olisi tarpeen. Onneksi tosiaan myös mikä tahansa eloperäinen kasvimateriaali suojaa maata, joten jatkossakin hyödynnän ainakin syksyn lehdet kasvimaalle.

Asutko vesistön lähellä — hyödynnä rantojen antamat lahjat

Matkaani tarttui myös opas ruokopelto-hankkeesta jossa tutkitaan vesistöjen rannoilla kasvavien ruovikoiden hyödyntämistä peltojen maaperän hoidossa ja lannoittamisessa. Miten näppärää kierrättää rehevöityneiden järvien ja lampien villisti kasvavat ruovikot läheisiä peltoja muhevoittamaan. Oppaan luettuani mieleeni pompsahti heti idea, miten saattaisin jatkossa saada pikkuisesta lammikostani hyvää kasvimateriaalia hyötytarhaani. Ainakin tuo kuvan pikkulimasko näyttäisi jo yhden kesän perusteella kasvavan melkoisen mahtavasti, joten jatkossa ylimääräisen limaskon voisi hyvinkin levittää kasvimaan katteeksi. Tosin lammikosta ei saa koskaan siirtää kasvimateriaalia ilman, että antaa mahdollisuuden lammikon omalle eliöstölle ryömiä takaisin veteen. Siispä vesikasvit saavat ensin levätä ainakin vuorokauden verran kasassa lammikon reunalla.

Myös meren rannoille ajelehtivat leväkasvustot on mahdollista hyödyntää puutarhassa. Lisää aiheesta löydät täältä Saaristopuutarhurin blogista!

[columns_row width=”half”]
[column]

[/column]
[column]

[/column]
[/columns_row]

Puuteollisuuden sivutuotteita

Keskustelua käytiin myös puukuiduista (ravinnekuitu ja nollakuitu) jotka syntyvät paperi- ja selluteollisuuden sivutuotteista jalostamalla. Vaikka puuteollisuus omalta osaltaan vapauttaakin valtavat määrät hiiltä ilmakehään on mielestäni hieno asia, että edes sivutuotteet palautuvat takaisin maaperään. Voisiko tässä olla potenttiaalia vaikkapa jollekin puutarha-alan yritykselle kehitellä myyntiin myös harrastajaviljelijöille suunnattu tuote?! Kuorikatteita onkin jo jos jonkinmoisia ja värisiäkin mutta kasvimaalle levitettäviä ravinteita sisältäviä kuituja ei taida olla vielä markkinoilla. Itse käytän paljon kuorikatetta istutuksissa ja hyvällä menestyksellä jopa perennaistutuksissa. Muutaman vuoden katetut alueet kasvavat vähän hintsusti sillä kuorike vie hajotessaan maan typpivarantoja. Olen kuitenkin katsonut sen olevan pienempi paha kuin rikkaruohojen villi kasvu taimien ympärillä. Mikäli kasvit ovat käyneet silminnähden hailakoiksi lehdiltään, olen antanut niille suoraan juuristoon porattuihin reikiin tujauksen kanankakkaa joka on korjannut typpivajeen kasvukauden aikana.

Hiili karkaa, miten saamme sen takaisin?

Nykyään puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta ja siihen johtavista tekijöistä. Yksi lämpötiloja nostava tekijä on hiilen karkaaminen maaperästä ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen. Jokainen pienenkin puutarhan omaava harrastaja voi osaltaan osallistua hiilitalkoisiin vaikkapa istuttamalla puun. Mielenkiintoinen asia on myös biohiilen käyttö joka näkyy jo harrastajillekin markkinoiduissa kasvualustoissa.  Ja mikäli intoa riittää voi biohiiltä valmistaa itsekin! Minua ainakin alkoi tämä vaihtoehto kiinnostamaan, sillä olen tuntenut tunnon tuskia siitä, että poltan kaikki puutarhassa syntyvät risut tuhkaksi. Tuhka tosin on mennyt hyötykäyttöön mutta biohiilen vaikutus maan kuntoon ja hyvinvointiin olisi paljon pidempi aikainen. Taidankin kirjoittaa myöhemmin ihan oman postauksen tuosta biohiilestä, sillä sen verran mielenkiintoiselta tuo vaikuttaa!

Olisi ihana kuulla millaisia ajatuksia tämä postaus sinussa herätti? Tunnetko huolehtivasi jo tarpeeksi maasi hyvinvoinnista vai olisiko vielä jotakin tehtävissä sen hyväksi? Teetkö jotakin sellaista mikä kaihertaa mieltäsi? Illan aikana heräsi lyhyt keskustelu myös kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja se tuntui olevan kuin kielletty aihe. Esitelmöitsijä tuskin uskalsi sanoa, että kyseinen aine saattaa olla haitallista esimerkiksi maaperän keräsienille. Nopeasti hän lisäsi, että tutkimukset asian tiimoilta kuitenkin jatkuvat. Itse en halua glyfosaattia käyttää mutta käytämme mm. tuholaistorjuntaan rotanmyrkkyä ja muurahaiskarkotteita talon kivijalan ympärillä. Nuo kaksi ainetta ovat niitä joiden käyttö mietityttää itseäni kovasti.

Kommenttisi aiheeseen voit halutessasi jättää myös Mamman puutarhan Facebook-sivuille!