Kuinka haaveet syntyvät ja jalostuvat?

atva-artisokka-mamasgarden

Olen jo aivan Tammelan alkuajoilta asti pitänyt alapihalla keittiötarhaa. Se oli ensimmäisiä puutarhatöitä joita tontilla touhuttiin. Istutettiin hedelmäpuita ja rakennettiin kasvihuone vanhoista ikkunanpokista <3 Oi noita aikoja, siitä on pian kymmenen vuotta aikaa… Vaan palataanpa takaisin lähemmäs nykyhetkeä ja viime kesään. Silloin nimittäin panostin taas pitkästä aikaa kasvimaan laittoon ja se sai minut innostumaan kuin uudestaan hyötytarhan alueesta.

Sain käyttööni ison paalin ylivuotista heinää joka ei enää hevosille kelvannut mutta kasvimaalla siitä oli vielä iso ilo! Myös viime kesän kosteus oli rehevän kasvun takana. Olisipa vielä ollut vähän lämpimämpää niin olisivat talvikurpitsatkin kasvaneet. Osaltaan innostustani on tietenkin lisännyt myös valmistuva maakellari, joka olisi ihanaa saada ainakin osin täytettyä myös oman maan kasviksilla. Maa-ala on kuitenkin sen verran pieni, etten aio ottaa yhtään stressiä siitä miten saisin siitä maksimaalisen tuoton, vaan ostan suosiolla esimerkiksi perunan vaikkapa paikalliselta perunanviljelijältä. Nyt mennään kauneus edellä <3

Suurin innoittajani tässä hyötytarhan uudistamisessa on blogikamuni Johanna Hernepensaskujanteelta. Luulen, että ensimmäisen innostuksen siemenen sain alunperin reilu vuosi sitten tästä hänen postauksestaan, jossa kerrottiin potagerin suunnittelusta.  Myös Johannan innostus Fagervikin kartanosta tarttui minuun ja lukiessani kirjan kartanon puutarhan vaiheista (Fagervikin puutarhojen vuosisadat, Irma Lounatvuori), olin aivan pilvissä 🙂 Ajatella, tuo kirja oli ollut minulla ties kuinka kauan kirjahyllyssä lukematta ja löysin sen sieltä muutama viikko sitten. Ahmin kirjan vajaassa kahdessa päivässä ja unelmien lentoa ei enää voinut mikään pysäyttää <3

Ja vaikka tuleva potagerini näyttääkin nyt tältä, ei sekään saa intoani laantumaan. Joka talvi kasvimaalle kasataan osa alapihan parkkialueiden lumista ja se täytyykin ottaa huomioon suunnittelussa. Niinpä alueen oikeaan reunaan en voi istuttaa haaveilemaani matalaa taikinamarja aitaa. Aita tulkoon siis vain alueen takareunaan, jonka keskellä jo valmiiksi olevan ulokkeen aion kantata nykyisestä suorakaiteesta kaarevan pyöreäksi. Kantikkaan ulokkeen nurkkauksista on ollut niin kovin hankala leikata nurmikko, joten tämä toimenpide myös helpottaa koko hyötytarhan hoitoa. Haluan myös sisällyttää alueeseen jaon neljään osaan, jotta pystyn jatkossa paremmin noudattamaan viljelykiertoa. Tähän asti olen kiertänyt oikealta vasemmalle ja tämä kierto on toteutettu lähinnä siten, että syksyisin olen muistellut missä talvivalkkari on viimeksi kasvanut ja sitten olen näpit kohmeessa tökkinyt kynnet hieman eri kohtaan 🙂

Aion tehdä alueelle pysyvät tiilikäytävät valkoisella tiilellä ja ympyrän muotoisen yrttialueen alueen keskiakselin päähän katseenvangitsijaksi. Ympyrän keskelle tulee samaisista tiilistä pylväs, jonka päälle jo monta vuotta sinkkisangossa kompostiin talveksi kaivettu kiinalainenvalkosipuli. Latva-artisokat istutan tuon pyöreän ulokkeen reunoille ja niitä tukemaan tulee siis matala aita taikinamarjasta. Daalioita alueelle tulee aika paljon. Alustavasti ajattelin niitä alueen etureunaan tai sitten keskikäytävän molemmin puolin. Daaliat kuitenkin kasvavat ravinteikkaassa mullassa suuriksi, joten täytyy tarkasti miettiä etteivät ne varjosta liikaa hyötykasveja. Puutarhaystävältäni sain suunnittelun tueksi hänen ottamiaan kuvia Berliinin IGA messuilta ja siellä daaliat oli ripoteltu vähän sikin sokin, komeina hyvin tuettuina kimppuina. Tuohon tuentaan täytyy nyt oikeasti panostaa!

Yrttiympyrän haluaisin reunustaa vaaleanpunakukkaisella iisopilla, joten hyppäsin äsken heti herättyäni keräämään siemenet puutarhasta tulevaa aitaa varten. Maalis-huhtikuu ovat hyvää kylvöaikaa iisopille, joten pian voin kylvää siemenet.

pistokkaat-taikinamarjasta-mamasgarden

Taikinamarjan pistokasmateriaalia löytyy myös ihan omasta takaa. Harmittaa kun viime kesänä jo keräsin sangollisen leikkauksen yhteydessä mutta en saanut purkitettua niitä vaan ne homehtuivat ämpäriin. Toisaalta kyllä houkuttaisi ostaa aitataimet valmiina, pääsisi nopeammin muotoilemaan aidan muotoa. Jos löytäisi tuota jostakin vaikka paljasjuurisena taimena. Tammelan oma taikinamarjakanta olisi kyllä ihan parasta ja todennäköisesti päädyn kuitenkin käyttämään tonttimme alkuperäiskasvia tässä projektissa. Ainakaan ulkolaista alkuperää olevaa taimimateriaalia en halua käyttää. Harmillista, huomasin juuri ettei Suomalainen Taimi.fi sivustolta voi enää lähettää taimien hakuun liittyvää viestiä lähiseudun tarhoille. Se oli tosi näppärä keino laittaa tiedustelua nopeasti usealle taimitarhalle.

Mutta nyt on välillä pudottauduttava alas pilvilinnoista ja keskityttävä koululaisten kanssa talviloman viettoon. Tiedossa leffaa, uimahallia ja ulkoilua, saa nähdä ehditäänkö viikossa kaikkia haaveita toteuttaakaan. Koko perhe siis haaveilee, kuka mistäkin <3

12 Comments

  • Hyvä postaus, josta sain monta ideaa mietittäväksi. Aiotko siis käyttää taikinanmarjaa leikattuna aitana/rajauskasvina? Olkikatetta on ollut vaikea löytää, mutta nytpä keksin, että ensi kesänä käyn lähitallilta kysymässä, voisinko ostaa paalin heinää. Kiitos vinkistä!

    • Kiitos! Taikinamarja on tosiaan vähän kuin kotimainen vastine puksipuulle. Se kestää hyvin leikkausta ja siitä on hyvä muotoilla ihan pieniäkin pensasaitoja. Juuri sellainen pieni rajaava aita olisi mielessäni.
      Aluksi pelkäsin tuon heinän sisältäviä siemeniä mutta minulla on ollut aiemminkin heinäpaaleja kasvimaalla, eikä niistä mitään haittaa ole ollut.

  • Minäkin sain uutta vinkkiä sinulta. Miten en ole hoksannut, että vanhoja heiniäkin voi käyttää. Kaivelin toissa syksynä ystäväni pihalta taikinamarjaa ja onneksi se näyttää olevan elossa. Istutus oli tosi myöhään, melkein jo maa jäässä.
    Minun aikani tänään on mennyt pinterestin ihmeellisessä maailmassa. Kuinka paljon sieltä löytyykään ideoita, olispa myös aikaa niitä kaikkia toteuttaa!

    • Olki olisi tietysti ihan parasta mutta ylivuotista heinää saa monesti ilmaiseksi, kun se ei enää kelpaa eläinten ruokkimiseen. Heinien siemeniä vähän aluksi kammoksuin mutta ei niistä ainakaan vielä ole vesiheinän veroista roskaheinää saanut.
      Pinterestiin olen minäkin kerännyt ideoita. Myös tästä keittiötarhasta löytyy kansio jos haluat käydä kurkistamassa. Pinterestiini pääsee blogin oikeassa reunassa olevasta ikonista.

  • Vautsi, kuulostaapa lupaavalta ja kutkuttavalta. Tuskin maltan odottaa potagerin perustamistöitä =) Ja kiitos kaunis kauniista sanoistasi <3 Tuollainen heinäpaali pitäisi meillekin hankkia katemateriaaliksi ja lämpöpatteriksi.

    • Saas nähdä mitä sitten saankaan todellisuudessa yksinäni aikaiseksi. Ainakin aion yrittää parhaani. Tää on vaan niin taas tätä, että entisetkin projektit vielä kesken ja minä jo suunnittelen uusia😂

  • Iisoppi on ihana yrtti. Hyvä kuivattaa yskänlääkkeeksi ja sopii mausteeksi kesällä esim. Perunasalaattiin.

    • Kiitos vinkeistä! Olen kasvattanut iisoppia vuosia ja kaikissa kolmessa värissä eli sinisenä, valkoisena ja ihanan vaaleanpunaisena. Koskaan en ole kuitenkaan osannut käyttää tuota yrttiä mihinkään, olen vain ihaillut sitä yhdessä mehiläisten ja kimalaisten kanssa. Kun äsken erittelin siemeniä kuivuneista siemenkodista, tunsin kasvin upean aromin. Jospa ensi kesänä saisin kerättyä kukintoja talteen.

    • Kiitos💚 Tajusin juuri eilen, että tässä suunnittelun tuiskeessa olen kokonaan unohtanut, että alueen keskellähän on monta penkkiä talvivalkosipulia😆 Täytyy siirtää keskikäytävien teko syksyyn, sadonkorjuun jäljeen🍂

  • Hienot ja kauniit suunnitelmat! Ja hyvä, kun on periaatteet selvillä alusta asti, siis että kauneus edellä. Lopputulos ahkeruudesta varmasti palkitsee. Minuakin kutkuttaa jo, että millaista ruokaa teidän kasvimaasta tulee silmille. Varsinkin, kun itselläni on kasvimaan suhteen ollut ihan päinvastaiset periaatteet. Vaikka kyllä silti olen nauttinut kasvimaasta myös silmin. Mutta tällainen oikea potager on ihan toisen luokan juttu!

    • Minulla tuo kasvimaan laitto on aina ollut vaan sellaista hobbyä ja tilaa on niin vähän, että sadolla ei ole paljon perhettä ruokittu. Siksi ajattelin nyt painottaa alueen kauneuteen mutta toivon mukaan sieltä edelleen saadaan pieniä maistiaisia myös ruokapöytään. Uusi Westersin puutarhasta kertova kirja Kukkiva kasvimaa potager, on antanut mulle paljon lisää inspiraatiota💚

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.