Pieni tauko sateessa ja muita ilon aiheita

hetken-kultaa-mamasgarden

Maisemat tulevat päivä päivältä paljaammiksi kun sade piiskaa maata ja vie mennessään puiden lehdet. Pihlajat ovat jo täysin lehdettömiä mutta vielä on kaunista ruskaakin onneksi jonkin verran jäljellä. Pellon takana pieni ihmeellinen auringon kajo kultasi äsken haapojen keltaiset lehdet, näky oli sykähdyttävä kaiken tämän sateisen harmauden keskellä.

kultainen-kuunlilja-mamasgarden

Samanlaista hetken kultaa on näissä kuunliljan lehdissä, jotka hehkuvat vielä vähän aikaa, ennen kuin ensimmäiset pakkaset saavat ne niiaamaan lopullisesti talven edessä. Voi miten haikeaa, nyt on se aika vuodesta kun iloa täytyy oikein etsimällä etsiä pienistäkin asioista. Postipoika on muistanut minua tällä viikolla useaankin otteeseen ja hänen tuomisensa ovat piristäneet harmaita päiviä. Sain kolme uutta kirjaa joista suurimman sykähdyksen aiheutti itseoikeutetusti suuren idolini Montyn uusin kirja Down to Earth <3 Perinteisesti olen säästellyt loppuvuodesta tilaamani kirjat itselleni joululahjaksi mutta saa nyt nähdä maltanko tänä vuonna tehdä niin, kun tulin tilanneeksi kirjat jo näin aikaisin. Ajatuksissa oli esitellä kirjat teille täällä blogissa, joten ainakin kuvien ottamista varten aion kirjoja selata ja availla.

ruska-mamasgarden

Jäljellä olevat lehdet ja ruskan värit antavat vielä hetken iloa. En ole koskaan halunnut pitää maahan varisseita lehtiä roskina vaan halunnut ajatella ne puiden antamana arvokkaana lahjana, joista osan jätän suoraan niille sijoilleen muhevoittamaan maata ja osasta saan kompostissa arvokasta lehtimultaa. Kääntelinkin tässä yhtenä sateisena aamuna puutarhamme komposteja ja totesin jälleen tuon elollisen materiaalin upean kiertokulun. Keittiöjätekomposti oli täynnä matoja ja iso lehtikompostimme piti sisällään ainakin metrin paksuisen kerroksen muhevaa multaa, jota käännellessä tuli esille runsaasti kultakuoriaisten valkoisia lihavia toukkia<3 Ehkäpä tuo muheva multa päätyykin kellarin eteen nousevaan entistä korkeampaan multakasanpenkkiin, johon on suunnitteilla uusi kivimuuri ylemmäs rinteeseen. Multaa tuohon uuteen porrastukseen uppoaa melkoisesti mutta ainakin osan siitä voisi saada tuolta lehtikompostista. Suunnitelmat ovat muuten myös yksi iloa tuottava asia! Ja onhan nyt vielä todennäköisesti ainakin kuukauden päivät aikaa myös toteuttaa suunnitelmia ennen talven tuloa 😉

morsiusharso-mamasgarden

Jonkin verran on vielä jäljellä myös kukkasia, tosin viime päivien sateet ovat saaneet jäljellä olevat painumaan raskaina kohti maata. Mutta kukkia ne ovat silti, ihania ja iloa tuottavia!

Suurta iloa harmaisiin päiviin tuovat nyt myös kaikenlaiset sipulit, joita olen piilotellut puutarhan multaan. Tänään töiden jälkeen hain postista jälleen paketin, joka oli täynnä sipuleita. Olen jo vuosia halunnut kokeilla syyskrookuksien (Crocus speciosus) kasvatusta ja nyt niitä löytyi tarjouksesta Korpikankaalta. Niinpä kuusi pussia hyvässä kasvussa olevia krookuksia pääsi puutarhan multiin. Jännä nähdä ehtivätkö nuo kukkia vielä tänä syksynä. Tuon toisen kuvan sipulit kuuluvat libanoninlaukalle (Allium zebdanense). Kaunis valkokukkainen ja siro laukka, jota meillä jo kasvaakin mutta halusin sitä lisää myös Marjamäelle kirsikkapuun juurelle. Oli niin ihanaa äsken heti töiden jälkeen haahuilla puutarhassa ja piilotella sipuliaarteita. Onneksi iltapäivä oli sateeton ja vasta hämärän laskeutuminen pakotti tulemaan sisälle.

lammikon-syysasu-mamasgarden

Ilon tunne valtaa mieleni joka kerta kun käyskentelen lammikon rannalla<3 Pumppu on vielä toiminnassa sillä en millään hennoisi luopua veden soinnukkaasta solinasta. Pian on kuitenkin pakko pysäyttää pumppu ja laittaa se putsarin kanssa talviteloille. Lammikon vesi oli jälleen kirkastunut ja pohjaan vajonneet lehdet erottuivat selvästi. Lehdet päätyvät nyt sitten lammikkoon jo toista kertaa, sillä en saanut vieläkään aikaiseksi tilata verkkoa lammikon ylle. Osa minusta kuitenkin haluaa lehtien päätyvän lammikon pohjalle ja muodostavan hiljalleen kumin päälle humusta, johon ehkäpä joskus vesikasvit saattaisivat päästä juurtumaan. Talven ajaksi hautaan kuitenkin vielä vesikasviruukut kasvimaan multiin, suojaan pakkasilta.

maakellari-mamasgarden

Ehkäpä suurimpia ilon aiheita tällä hetkellä on yhä lähempänä oleva kellarin valmistuminen. Saimme lomani aikana sateisista ilmoista huolimatta kellarin muuraustyöt lähes valmiiksi ja enää on muuraamatta ovilipan koristekaari ja kolmen oven kynnyskivet. Paljon on laastia tämän kesän aikana väännetty ja katon viimeistelyssä sitä kului eniten. Hurjimpana iltana paiskimme hommia pitkälle iltaan lisävalojen avulla mutta voi miten ihana ilon tunne valtasi mielen kun lopulta päivä oli pulkassa ja pääsimme saunan lauteille. Kyllä ruummillinen työ on suuri ilon ja hyvän olon tuoja. Kumpa vain terveyttä riittäisi ja saisin yhdessä työnjohtajani kanssa paiskia töitä myös tulevaisuudessakin. Suunnitelmia kyllä riittää, niistä ei varmasti tule pulaa 😀

Joko sinä olet suunnitellut kovasti ensi kesää ja tulevia projekteja? Entä löydätkö helposti ilon aiheita tähän aikaan vuodesta?

 

10 Comments

  • Voi hitsi, viimein tajusin, että blogisi muutti tänne, meniköhän siihenkin hämäläiseltä lähes vuosi 😀 Parempi myöhään…
    Ihania kuulumisia, ja teillä aina projektit etenee! Täällä ei, niinpä en hirveesti ole ensi vuodellekaan niitä suunnitellut, mitä nyt peura-aidan viimeistelyä, että saisi viimeisetkin aukot paikattua. Kuunliljat, hortensiat ja syysleimut on meinaan edelleen syöty. Onneksi aitojen pystyttäminen näkyy jo pienempinä tuhoina kuin yleensä syksyllä!
    Niin kaunis tuo lampenne, ja mahti-idea laittaa letku saviputkien sisään, on nätti ratkaisu!

    • Hei, kiva kun tulit vierailulle💚 Projektit etenee jotenkin mutta suurin kiitos siitä kuuluu kyllä työnjohtajalle. Ilman häntä en yksin saisi mitenkään samaa aikaiseksi kuin yhdessä. Ja jotenkin ollaan tänä vuonna pitkästä aikaa päästy yhdessä tekemisessä hyvään vauhtiin, ehkäpä lapset kasvaneen sen verran niin yhteistä aikaa on alkanut löytyä enemmän.
      Olenkin huomannut, että sulla on ollu jo selvästi vähemmän peuratuhoja puutarhassa kuin edellisinä vuosina, ihan mahtavaa! Nyt vaan pikku hiljaa rakentelet aitaa valmiiksi niin loppuu ne ahdistavat tuhotyöt lopullisesti!

  • Kyllä niitä ilon aiheita löytyy kun tarkasti katsoo, aika mahtavia värejä tarjoaa moni kasvi.
    Ja sisällä kun laittaa kynttilän palamaan, tai takkaan tulen, viltti, kirja, kuppi kuumaa, siinähän niitä on jo yllin kyllin:)

    • Totta! Lämmitin juuri varovaiseti takassa ensimmäistä kertaa pienen keon lastuja. Huomenna vähän enemmän ja siitä se sitten taas puulämmitys kausi alkaa. Luin myös Montyn uutta kirjaa💚

  • Minusta puutarhassa touhuaminen niin keväällä, kesällä kuin syksylläkin on ilo sinänsä, joten välttämättä mitään erityistä syytä ei edes tarvitse etsiä. Vaikka niitä toki löytyy. Nyt harmittaa nämä jatkuvat sateet, joiden vuoksi moni homma seisoo. Teillä on sentään ollut taukoa sateessa. Varmaan meilläkin, mutta juuri silloin en ole ollut kotona.
    Komposti on kyllä aivan ehdoton mullantekoväline.

    • Kyllä nyt tosiaan saisi nuo sateet jo loppua, seuraavaksi vaikka sitten vähän lunta jouluksi😊

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.