Hyötytarhan huumaa

Hyötytarhan seutu on ollut tänä vuonna kauneimpia alueita puutarhassamme. Vaikka kesä ei ollutkaan kovin lämmin, on kasvu ollut vauhtiin päästyään erittäin rehevää ja kaunista. Jossakin määrin oikeastaan oikein harmittaa kun käsillä on sadonkorjuun aika sillä se tarkoittaa sitä, että pian kasvimaan kauneus katoaa. Toisaalta kasvimaan antimet antavat kuitenkin meille iloa vielä pitkään, sillä satoa riittää varmasti myös säilöttäväksi.

Tummapalkoinen pensaspapu (`Purple Teepee`) näyttäisi nimittäin tekevän hurjasti satoa ja ajatuksissa on ryöpätä ja pilkkoa pavut ja pakastaa ne talven vokki- ja pataruokia varten. Sadon korjuu kuitenkin vaatii aikaa ja se tuntuu tänä syksynä olevan erityisen kortilla 🙁 Kellaria väännetään jokaisena yhteisenä vapaana hetkenä, lapsien harrastukset ovat pyörähtäneet käyntiin ja töissäkin pitäisi ehtiä käydä 🙂 Viikolla keräsin silmät ristissä muutaman viinimarjapuskan sadon mutta ainakin vadelmat taitavat jäädä tänä vuonna keräämättä. Nuo pavut olisi kuitenkin ihan pakko saada talteen!! Jospa sunnuntaina ehtisin keräämään ensimmäisen satsin.

 

Lehtikaalin korjuuseen ei kuitenkaan ole vielä kiirus. Nämä kaalin taimet eivät ole vielä varttuneet montaakaan viikkoa kasvimaalla mutta silti ovat jo ihan mukavassa kasvussa. Olen huomannut, että kaalien istutuksessa ei ole kiire sillä ne ehtivät hyvin vielä loppukesälläkin istutettuina tuottaa ihan hyvän sadon. Eräänä vuonna istutin taimet vasta talvivalkosipuleilta vapautuneeseen maahan heinäkuun lopulla!

Porkkanasta saadaan toivottavasti maistiaiset mutta okaa saa jännittää vielä pitkään. Se on kasvanut hyvin mutta keltaisista kukista ei näy vielä edes nuppuja. Jännä nähdä miten sen kanssa käy, päästäänkö maistelemaan erikoista herkkua?!

Kukkaista kauneutta pitää mielestäni olla myös hyötytarhassa. Siitä ovat tänä kesänä vastanneet daaliat, kehäkukat ja samettikukat. Näiden lisäksi hyötytarhan mullasta on noussut edellisten vuosien siemenistä kauniita ruiskukkia ja levitteleepä siellä lehtiään myös yksi narsissitupakan taimi joka ainokaisena iti alku kevään kylvöksestäni. Ihanaa saada muutaman vuoden tauon jälkeen nuuhkia narsissitupakan suloista tuoksua, sillä rypäs nuppuja on jo kehittymässä.

Talvivalkosipulit olen jo korjannut ja kasvimaalla on jäljellä enää vain joitakin sipuleita jotka olen jättänyt kasvattamaan itusilmujaan. Uusin silloin tällöin sipulikantaani kasvattamalla istukaskynsiä itusilmuista.

Kaunis kuin kukka ja vieläpä syötävä sellainen on suloinen latva-artisokka <3 Olen kasvatellut näitä jo muutamana kesänä ja yrittänyt näiden talvettamistakin peittelemällä juurakoita kasvimaalle, kuitenkaan siinä onnistumatta. Sitten kun saadaan maakellari valmiiksi niin aion kyllä kokeilla juurakoiden talvettamista siellä!

Vaan nyt ansaituille yöunille ja huomenna taas kellarin kimppuun. Jospa saisinkin vaikka jo tänä syksynä kiikuttaa nuo latva-artisokan juurakot kellarin suojiin!?

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.