Haaveita maakellarista

Niinpä niin, tätä se kevät teettää 🙂 Haaveita on pää täynnä, joista osa haudataan takaisin aivosolujen arkistoon mutta osa pääsee aina silloin tällöin myös toteutukseen asti. Näin näyttäisi nyt käyvän pitkällisen haaveeni maakellarin suhteen, vaikkakin toteutuksen ajankohdasta on vielä vähän keskusteltava työnjohtajan kanssa 😉 Jo toissa syksynä meillä vieraillut kaivuri kaivoi paikan kellarille ja silloin se sai myös eristyksen ja kiepin salaojaputkea alleen. Viime kesä kului sitten vielä talon ulkomaalauksen parissa mutta nyt olisi tänä kesänä sitten tarkoitus päästä aloittamaan puuhastelu kellarin parissa. Olen hirmuisen innostunut tästä projektista, vaikka toisaalta jännitänkin kovasti miten hommasta selviydytään. Vaan pakkohan se on vain yrittää luottaa ja uskoa, että osataan ja saadaan vielä kellari jossakin vaiheessa pystyyn 🙂

Ihan aluksi varmistin paikkakuntamme rakennusvalvonnasta, ettei kaava-alueen ulkopuolelle rakennettavalle maakellarille tarvitse hakea erillistä rakennuslupaa. Ainoa ehto oli, että kellari tulee olla vähintään 5 metrin päässä naapurin rajasta ja tämä ehto täyttyy meillä kirkkaasti.

Jo alusta asti on ollut selvää, että valitsemme projektiin yhteistyökumppaniksemme JR Holvikellarin. Haluamme kellariimme reikätiilillä ladotun maalattian, jolloin valmiit betonibunkkeri-malliset ratkaisut eivät tulleet kysymykseen. Holvikellarissa meidän mielestämme on myös se hyvä puoli, että heidän käyttämänsä tiilen rakenne on hengittävä, eikä sen sisäpinnalle muodostu tippuvia vesihelmiä kuten valettuun betonirakenteeseen. Holvikellarilla on lisäksi tarjolla suuri määrä erilaisia malleja, jotka nekin ovat erityisen hyvin muunneltavissa. Vain ulkoleveydet ovat vakiot (2000,2400 ja 2800) mutta muuten mallit ovat muunneltavissa korkeuden, pituuden ja väliseinien suhteen!

Omaksi malliksemme on muotoutumassa Napapiiri, joka voisi olla kuitenkin ulkoleveydeltään jopa tuon 2,8 metriä. Napapiirin hyvä puoli on siinä, että siinä on kaksi erillistä huonetta ja tietysti vielä tuulikaappi, joka muuten on jokaisessa mallissa vakiona. Tulemme säilyttämään kellarissa juuresten lisäksi omenoita, jolloin erillisillä huoneilla varmistetaan eri olosuhteet vaativien juuresten ja hedelmien säilyvyys. Takaosaan tuleva maalattiainen huone on kosteampi ja viileämpi juureksia varten ja etummainen taas voidaan ohuen lattiavalun myötä saada halutessa kuivemmaksi. Kosteusolosuhteiden ja lämpötilaerojen lisäksi on erityisen tärkeää, ettei etyleeniä vapauttavia hedelmiä säilytetä samassa tilassa juuresten kanssa! Kellarissa tulen tietysti säilyttämään myös kaikki daalian juurakkoni ja muut sipulikasvit, jotka talvehtivat ilman valoa. Etummaisessa omenahuoneessa säilyvät myös muut elintarvikkeet kuten erilaiset juomat ja päivittäiset ruokatarvikkeet.

Kellarin valmistumisen myötä saadaan toivottavasti jääkaappiimme hurjasti lisää tilaa, sillä tälläkin hetkellä minulla on siellä 10 l ämpärillinen säilöttyjä punajuuria, 5 litraa puolukkasurvosta ja 5 l suolasieniä kaiken muun päivittäisen ruuan lisäksi! Voitte vain kuvitella miten ahdasta joskus on 5 henkisen perheen jääkaapissa kauppareissun jälkeen. Varsinkin juhlapyhien seutu on erityisen hankalaa ja olenkin välillä suojakelien aikaan joutunut jemmaamaan noita sankoja ulkona terassilla. Myös pakastimemme on ääriään myöten täynnä kun kaikki marjat (myös osa puolukoista) joudutaan pakastamaan. Hilloja ei enää jääkaappiin ole syksyisin millään mahtunut. Pakastimen ongelma tietysti ratkeaisi sillä, että ostettaisiin iso säiliöarkku, mutta enemmän minua kuitenkin kiehtoo tuo kellariin ilman sähköä varastointi, kuin hommata yksi uusi kallista sähköä kuluttava kodinkone lisää, jolle meillä ei oikeastaan sisällä olisi edes oikein hyvää paikkaakaan.

Ihan älyttömän hyvä kirja maakellarin rakentamista suunnittelevalle on muuten Urpo Nurmiston kirjoittama Maakellari. Itse ostin kirjan jo vuosia sitten ja olen lukenut sen useaan kertaan 🙂 Kirjassa on erityisen hyvin kerrottu kellarin salaojitus, eristäminen ja ilmanvaihto, jotka mielestäni ovat ne suurimmat selvitettävät asiat koko projektissa. Jos jossain noissa kolmessa ei onnistuta niin kellarista saattaa tulla jopa lähes käyttökelvoton 🙁 Näistä rakentamiseen liittyvistä asioista taidankin muuten kirjoittaa ihan erillisen postauksen.

Vaan nyt nauttimaan saunanlämmöstä ja samalla haaveilemaan viileästä juureskellarista<3 Ja railakasta vappua muuten kaikille, toivottavasti kelit olisivat suosiolliset niin juhlijoille, kuin kaikille puutarhoissaan möyrivillekin 😉

8 Comments

  • Maakellari on tärkeä, jos viljelee perunoita ja juureksia. Onnea unelmiisi!
    Joskus minullakin oli kuin hamsterilla kaiken maailman hillopurkit ja muut siellä. Nyt ei enää tartte sellaisia.
    Ne ovat nuo kalliot, joita kadehdin, vaikka ei varmaan helppoa istutustöissä. Mutta olen aina ihaillut kallioita. Täällä niitä ei paljoa ole, V-vyöhyke P-Pohjanmaalla.

    • Kiitos kommentistasi Leila! Itsekin olen miettinyt paljon tulevaa kellarin käyttöäni ja miettinyt sitäkin, että miten sitten käy kun lapset tuosta pian kasvavat ja ei kahdestaan enää kuluteta niin paljon ruokaa?! Jääkö kellari sitten vähemmälle käytölle?! Toisaalta olisi ihanaa laittaa lapsille aina kotona käydessään kassilliset kellarin herkkuja kotiin viemisiksi. Ja jos vain terveyttä ja voimia riittää, niin tuskin koskaan kyllästyn daalioiden ja muiden talvetettavien kasvien kasvattamiseen <3 Aika rasittavaa on ollut kuljettaa juurakoita 300 km edes takaisin maalle talvisäilytykseen. Lisäksi omenapuumme alkavat toivottavasti pian antamaan lisää kunnon satoja, joten omien omenoiden säilöminen säästäisi talvessa jo melkoisen summan. Aika sitten lopulta kuitenkin näyttää millaiseksi kellarin käyttö minulla muodostuu. Ja aika aikaansa kutakin-sanonta pätee tässäkin yhteydessä, niin kuin monessa muussakin elämään liittyvässä asiassa.

  • Meillä vain alle tuhannen neliön tontti ja siitä kolmasosa kalliota ja suurta kivenlohkaretta unohtamatta pienempiä kiviä. Kun kallio viettää tontillemme alaspäin on aikakin vaikea perustaa puutarhaa kallion alapuolelle, kun kalliosta valuu varsinkin keväisin hapanta ainesta lumen sulamisen myötä.Kun joku tietäisikin hyvän suunnitelman kalliotontille, niin oitis ottaisin vastaan. Omat istutusajatukset ja yritykset lopussa.

    • Kokonaan kallioinen tontti onkin varmasti todella haastava! Meillä on se onni, että alapihalla on muhevampaa maata, jolla mm. hyötytarhamme sijaitsee. Itse olen antanut kallioisen alueemme olla mahdollisimman luonnonmukaisena, lähinnä olen vain siistinyt ja lisännyt kuivan paikan kalliokasveja ja pienempiä kiviä niihin kohtiin joista rakennusaikana leikattiin maata pois. Suuren alueen olen myös ihan putsannut kalliota näkyviin ja se paljan kallio on ollut lapsille todella mieluinen leikkipaikka, kun siihen tihkuu vielä pieni vesilammikkokin keskelle!

  • Hei! Uusi projekti taas aluillaan 🙂 Upeeta! Ja varmasti tulee hieno, kun näytät olevan tarkka ja peräänantamaton näissä projekteissa.

    Hienoa, että tulee kaksihuoneinen kellari. Se on todella etu. Ja varmasti myös se, että se tehdään mahdollisimman oikeista materiaaleista. Meillä on kolmekin huonetta meidän betoniseinäisessä kellarissa, jossa siinä viimeisessä tosiaan keväisin vesi tippuu. Mutta onneksi huone on niin valtava, että keskellä on kuitenkin kuivaa. Se hyvä puoli tässä meidän kellarissa on, että sinne pääsee suoraan asunnosta. Talvisin ihanan helppoa tällaiselle laiskurille, jolle se ulos lähteminen saattaa talvella olla iso kynnys.

    Ja luulenpa vielä, että kellarista tulee myöskin oikea kaunotar! Onnea projektiin!

    • No katsotaan nyt vielä toteutuuko tuo haave lopulta kuitenkaan, vielä ei olla tilattu mitään. Työnjohtaja juuri tuolta sohvalta huuteli, jotta olenkohan ajatellut miten sitten pystytän tuon kellarin 🙁 Vaikka kuinka olisin tarkka ja peräänantamaton, niin totuushan on etten omin voimin pysty tätä projektia saattamaan loppuun. Eikä rahaakaan ole niin paljon, että voisi ketään ulkopuolista palkata jeesaamaan. Aika näyttää miten tässä käy, täytetäänkö vain kuoppa ja keskitytään autokatoksen rakentamiseen. Kellari ei kuitenkaan ole niin tärkeä kuin autokatos ja kunnon varastotilat.

  • Mielelläni luen projektin etenemisestä. Haaveilen itsekin maakellarista, tänne melkein tasamaatontille se on vaan hiukan haastavampaa rakentaa

    • Holvikellarin voi oikein hyvin rakentaa myös tasamaan tontille! Täytöissä vain runsaammin maata päälle ja eristykset huolellisesti tarpeeksi paksulla tavaralla. Olen nähnyt paljon tasamaankin kellareita. Tasamaalle voi myös rakentaa sellaisen maan sisään menevän kellarin. Sellainen löytyy Holvikellariltakin, nimeltään Mummola!

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.