Enpä olisi vielä eilen uskonut todeksi

Ihan pakko kertoa suurimmat uutiset ensimmäisenä! Ihastelin eilen blogikamuni Sailan Saaripalstallaan kuvaamia kukkasia ja ajattelin, että omassa puutarhassa tuota ihmettä saisi vielä tovin odotella. No kuinkas sitten kävikään?! Kuvasin nimittäin äsken puutarhakierroksella tämän vuoden ensimmäisen lumikellon nupun <3 Joka kevät tuo hetki on yhtä lumoava, sitä on vaikea sanoin kuvailla. Laitan kohta lapsille ruuan ja sitten hipsin ulos viime vuotiseen tapaani kumoamaan lasin punaviiniä, seuranani tuo suloinen nuppunen <3

lumikellon-nuppu-mamasgarden
Kevään 2017 ensimmäinen <3

Lumikellojen alkuja löytyi yhteensä kolmesta kohdasta puutarhaa. Jo pelkkien piippojen näkeminen sai minut hihkumaan onnesta <3

lumikellon-alkuja-mamasgarden

Sitten vähän arkisempiin asioihin :) Kuten postauksen ensimmäisestä kuvasta voi jo päätellä, oli tämä päivä omistettu omenapuiden leikkaamiselle. Aurinko paistoi lähes koko päivän ja lämmitti niin ihanasti. Mikäpä siinä oli kierrellessä omppupuiden ympärillä ja napsia oksia alas. Kovin terapeuttista ja rentouttavaa hommaa. Tänä vuonna olin vakaasti päättänyt leikata alimpia isompiakin oksia, sillä viime vuonna ruohonleikkaaminen puiden ympäriltä oli melkoisen haastavaa.

omenapuun-alaoksien-poisto-mamasgarden

Niinpä useita alaoksia sai nyt lähteä ja puu näyttikin heti paljon tasapainoisemmalta. Muuten en uskaltanut tätä nyt tänä vuonna kovin paljoa leikata, sillä usean alaoksan poistolla aiheutui puulle melkoinen stressi. Vähän mietin, että olisinko jakanut poistoja useammalle vuodelle, mutta päädyin nyt kuitenkin poistamaan kaikki oksat kerralla. Tämä täytyy vielä pönkätä viereisen puun tavoin, sillä se on mennyt tukien poiston jälkeen vähän vinoon. Viereinen puu ehti olla vinossa jonkin aikaa sillä seurauksella, että sen latva kääntyi ikävästi mutkalle.  Todennäköisesti tein puiden kanssa sen klassisen virheet, että annoin tukiseipäiden olla liian pitkään paikoillaan, joten juuriston kehitys ja puun ankkuroituminen maahan on ollut vajavaista. Harmittelen myös sitä, etten vielä puita istuttaessani ymmärtänyt tarpeeksi suoristaa kiertyneitä juuria tai avata kunnolla juuripaakkua sivuilta. Toivottavasti saamme näistä kuitenkin vielä kunnon puut, sillä tuntuisi kovin turhauttavalta aloittaa puiden kasvattaminen alusta.

sisäänpäin-kasvavan-oksan-poisto-mamasgarden

Alaoksien poiston lisäksi napsin pois kaikki sisäänpäin kasvavat oksat. Myös kilpailevat latvat saivat lähteä.

leikkaamaton-päärynäpuu-mamasgarden

Viime kasvukaudella hurjasti kasvamaan innostuneen päärynän (`Billnäsin leiviskä` johon vartettu `Pepi`) leikkaaminen jäi huomiselle. Suunnittelen poistavani tästä yhden kookkaan oksan tuolta läheltä latvaa. Tähän asti olen lähinnä napsinut kilpalatvoja sillä seurauksella, että seuraavana keväänä latva on ollut aina vaan tiiviimpi. Päärynällä on kyllä hurja kasvuvauhti, ihan eri luokkaa omenien kanssa. Puu on kuitenkin saatava ilmavammaksi, sillä siinä on ollut monena vuonna jotakin sienitautia joka aiheuttaa lehtiin tummia täpliä. Versoja tuo tauti ei vaivaa, joten pelottavasta tulipoltteesta ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa kyse.

 

[columns_row width=”half”]
[column]tetenarsissi-mamasgarden[/column]
[column]matoja-kompostissa-mamasgarden[/column]
[/columns_row]

Loppuun vielä söpö kuvapari :) Aamulla hakemani pikkuiset narskut ja kompostin lämmöstä kaivamani lierot <3 Molemmat varmoja kevään merkkejä. Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille, nyt nautitaan!!

  1. Oi, mitä onnen hetkiä siellä jo koetaan!
    Meillä ei vielä eilen näkynyt yhtään piippoa, vaikka kuinka yritin siristellä.
    Naapuri nauroikin, että käy vielä joku päivä ostamassa ruukkunarsissin ja käy salaa istuttamassa sen pihaani. On niin katsellut mun turhaa etsintää ja pyllistelyjä, katse maata kohden. :)
    Tänään ajattelin ryhtyä myös omien omenapuiden leikkauspuuhiin. Aivan mahtava ilma on taas tulossa!
    Aurinkoista ja ihanaa sunnuntaita! <3

    • Tulin juuri ulkoa auringon paisteesta! Sain kaikki omenat ja päärynän laikattua. Päärynän leikkaus olikin jo tosi haastavaa, sillä puu on kasvanut kovin isoksi. Lapioin myös epätoivoisesti lumia pois kellarityömaalta, josko kevättä voisi vähän avittaa?! Ja pyllistelin ahkerasti minäkin, varmaan naapurit täälläkin ihmeissään ;)

  2. Ihana nuppu! Meillä ei toivoakaan, lunta sen verran. Auringon voima on kuitenkin jo kova.

    • Niin minäkin luulin, mutta vähän kun vanhoja perennakasvustoja raottelin, löytyikin aarteita. Tuosta tulikin mieleeni, että täytyykin vielä käydä peittelemässä tuo nuppunen ennen pimeää. Samalla voi kuunnella mustarastaan varovaisia kevään ensimmäisiä säveliä <3

  3. Voi ihanuutta, nyt jo lumikellon nuppuja ja piippoja… Nyt olen hiukan kateellinen, koska täällä on vielä lunta maassa… Tuota ensimmäisten piippojen aikaa odotan jo kovasti :)

    • Kyllä täälläkin vielä lunta on ihan liikaa, älä suotta kadehdi :) Nuo lumikellot vain ovat nimensä mukaisia ja puskevat läpi lumen ja melkein jäänkin <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Lähetä kommentti

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Tilaa Kotipuutarha-lehti

Tutustumistarjous 4 lehteä 25 €
Tilaa nyt