Eräänä kauniina loppukesän iltana

Tämä tarina kertoo Tammelan eli kotimme ja sen pihapiirin synnystä. Yritän saada tähän tarinaan vangittua myös siivun itsestäni, kuinka minusta onkaan vuosien myötä tullut näin mahdottoman innokas viherturaaja. Kotipuutarhan uutena blogistina olen varmaankin suurelle osalle lukijoista täysin tuntematon, eivätkä vanhatkaan lukijani ole tainneet kuulla tarinamme alkuajoista tällä tontilla kovinkaan paljon, tai ainakin ne tarinat ovat tässä vuosien myötä varmasti jo unohtuneet:) Joten aloitan siis sitten siitä eräästä kauniista loppukesän illasta…

Olimme jo ainakin vuoden päivät katselleet setä mustan kanssa alueemme myynnissä olevia omakotitaloja, mutta yhtään sellaista mieleistä ei ollut tullut vastaan. Tuona ”kohtalokkaana” iltana, setä musta oli jo lähtenyt iltavuoroon, kun silmiini osui viikolla tullut Etuovi-lehti. Näin lehdessä kuvattoman ilmoituksen tontista ja se oli menoa sillä sekunnilla! Jotenkin vain TUNSIN, että siinä se nyt oli! Soitin innoissani yövuorolaiselle ja kerroin löytämästäni. Katsoin ilmoituksen myös heti netistä ja sinne oli laitettu muutamia kuvia, joissa näkyi pelkkää risukkoa 🙂 Ei peltomaisemaa, ihanaa kalliota tai edes mainintaa alapihan lehtometsästä. Otin heti seuraavana päivänä yhteyttä välittäjään ja pääsimme katsomaan tonttia. Ajoimme hänen perässään erittäin huonokuntoista kärrypolkua, risut vain raapivat auton kylkiä ja olimme jäädä kiinni kosteimmassa kohdassa. Silti tiesin jo sillä hetkellä, että nyt ajetaan kotiin <3 Tuosta hetkestä on nyt kulunut jo jokseenkin 9 vuotta! Ai kamala, miten aika kiiruhtaa!

talon rakentaminen
Näkymä loppukesästä 2008.

Talon rakentaminen vei aluksi kaiken huomiomme. Myös keskimmäisemme oli tuolloin vasta puolivuotias. Onneksi talomme oli alakerraltaan rakennettu valmiiksi jo tehtaalla, joten meille jäi vain yläkerta. Melko pian ajatukseni alkoivat kuitenkin pyörimään yhä enemmän ja enemmän talon ulkopuolisissa asioissa:) Puutarha kutsui minua luokseen <3

Kesällä 2008 kotimme oli vielä talotehtaalla.
Kesällä 2008 kotimme oli vielä talotehtaalla.

Maanrakentajamme, ihana naapurin mies, muotoili pihaa useaan otteeseen kaivinkoneella ja toimitti meille useiden vuosien aikana kuormakaupalla hyvää multaa. Perustusten ja tiealueiden kohdilta hän myös huolellisesti keräsi kaiken käyttökelpoisen pintamaan talteen ja esimerkiksi hyötytarhan alue onkin lähes kokonaan perustettu juuri noiden pintamaiden avulla. Toki alapihallamme on jo luonnostaankin melkoisen muheva ja kostea maa, joten hyötytarhan paikka oli täysin selvä alusta lähtien. Kasvihuone ja kasvimaa laitettiinkin ihan ensimmäisenä. Myös hedelmäpuut pääsivät pian paikoilleen. Taitavana kaivurin käyttäjänä naapurimme seuloi kivisestä yläpihan maasta paljon ihania kivenmurikoita minulle kasaan ja muotoili maamassoista kauniita kaarevia muotoja. Kiviaarteita, niitä onkin noussut maasta tasaiseen tahtiin. Aina kun yläpihalla kaivaa kilahtaa lapio murikoihin tai peruskallioon 🙂

Hyötytarhan perustaminen kesällä 2010.
Hyötytarhan perustaminen kesällä 2010.

Tontin alkuperäistä kasvillisuutta olemme säästäneet niin paljon kuin vain on ollut mahdollista. Jokaista kaadettua puuta on tarkkaan harkittu ja lähinnä koivuja ja huonokuntoisia havupuita olemme näiden vuosien aikana kaataneet. Alueen lehtipuista varsinkin tammet ovat lähellä sydäntäni, niin kuin myös lukuisat pähkinäpensaat. Perennoista vuokot ovat puutarhamme helmiä, niiden vuoksi olen säästänyt paljon luonnonalueita ja keväällä alapihan ruohonleikkuuta lykätään pitkälle kesään. Ainakin vielä ovat siellä valkovuokot pärjäilleet ja nousseet vuosi vuoden jälkeen.

Hyötytarha syksyllä 2016.
Hyötytarha syksyllä 2016.

Vuosien aikana on puutarhainnostukseni noussut aivan huikeisiin sfääreihin ja alussa päällimmäisenä kiinnostuksen kohteena ollut hyötytarhailu, on alkanut saamaan rinnalleen useita uusia kiinnostuksen kohteita. Siemenestä kylväminen on minulle erityisen mieluisaa puuhaa ja erikoiset varjon perennat saavat minut kihisemään innostuksesta. Nyt uusimpana keräilyvimmani kohteena ovat kosteikko- ja vesikasvit. Haaveilen myös saavani ensi keväänä asukkaita uuteen puutarhalammikkoon, valtava kalakuume on noussut lammikon valmistumisen myötä huikeisiin lukemiin 🙂 Sipulikukat ovat myös erityisen lähellä sydäntäni, joten kevään edetessä tulen todennäköisesti postaamaan niistä eräänkin kerran.

Olen ollut jo vuosia jäsenenä Klorofyllissä ja aktiivisena useissa Facebookin puutarha-ryhmissä. Ja tietysti seuraan myös ahkerasti kaikkia lempiblogejani! Blogilistani tuleekin pian päivittymään myös tänne uuden blogini puolelle. Näistä ryhmistä ja blogeista olen saanut jo monta ihanaa puutarhaystävää ja kesän kohokohtia ovatkin vierailut heidän upeissa puutarhoissaan. Olen saanut heiltä paljon uusia ideoita ja ennen kaikkea inspiraatiota toteuttaa uusia unelmiani <3 Ammennan inspiraatiota myös useista lähiseudun puutarhakohteista, joista mieluisimpia minulle ovat Mustilan ja Ilolan arboretumit, sekä Westersin keittiöpuutarha Kemiönsaaressa. Myös Marketanpuistoon olen suunnannut matkani jo monena keväänä. Olen ollut jo vuosia Hyötykasviyhdistyksen jäsen ja haaveissa olisi vielä joskus löytää aikaa myös Mustilan ystäville, heidän talkoilleen ja reissuilleen.

Lumikello `Flore Pleno` (Galanthus nivalis)
Lumikello `Flore Pleno` (Galanthus nivalis)

Näiden muisteloiden saattelemana, kutsunkin nyt sinut mukaani jakamaan kanssani innostukseni kasveihin ja luontoon. Kuopsutuksiani voit seurata täällä Kotipuutarhan uudistuneilla nettisivuilla ja tiedon uudesta postauksesta löydät kätevimmin Mamman puutarhan Facebook sivuilta. Käyhän tykkäämässä sivuistani, niin saat aina ilmoituksen uudesta tarinastani. Facen puolella tulee myös monesti jaettua jotakin ekstraakin 😉 Täällä Kotipuutarhan sivuilla voit myös halutessasi lukea vanhoja postauksiani mutta siirrossa Bloggerista, niiden ulkoasu valitettavasti kärsi melkoisesti 🙁 Kuvien laatu on ala-arvoinen, mutta klikkaamalla kuvaa voit kuitenkin nähdä sen alkuperäisenä. Mielestäni vanhoja postauksiani kannattaakin melkeimpä lukea Bloggerin kautta. Päivitän myös jonkin verran Mamman puutarhan Pinterestiä, mutta muiden some-kanavien kanssa en ole vielä tullut sinuiksi. Postausten kommentointi puolin ja toisin on muodostunut minulle todella tärkeäksi kaikkien näiden bloggaus-vuosieni aikana, joten kommenteista ilahdun suunnattomasti! Kommentin voit nyt jättää helposti, sähköpostiosoitetta ei tarvitse kommentin yhteydessä kirjata. Ja jos pidät itse puutarha-aiheista blogia, tulen mielenkiinnolla tutustumaan blogiisi. Vanhoille lukijoilleni vielä Bloggerin puolelle tiedoksi, että tämän uuden blogini osoitteen voit halutessasi tallentaa omaan lukuluetteloosi. Tällöin saat edelleen tiedon uusista postauksistani huolimatta siitä, että bloggailenkin nyt täällä WordPressin puolella!

Oikein ihanaa ja rauhallista uutta vuotta kaikille! Kylväjän sormiani jo kovasti syyhyttää, pian päästäänkin taas uuden kasvukauden alkuun <3

6 Comments

  • Onnea blogin uudelle kodille! <3
    Olikin tosi mukava nähdä näitä puutarhanne alkuvaiheita blogiasi seuranneena.
    Innolla jatkan kyläilyä täällä uudessa osoitteessakin.

  • Koukutuin ihan täysin! Mielenkiinnolla odotan uusia päivityksiäsi 🙂

    • Hih, arvaa vaan miten paljon itsekkin nyt odotan kevättä ja sitä, että pääsen taas touhuamaan lammikon parissa. Ja varmasti raportoin tänne blogiin heti kun lammikkoni valmistuminen vähänkin etenee 🙂

    • Kiitos Pirjo! Onnea, yritystä ja erehdystäkin tässä on jo vastaan tullut, mutta eiköhän nämä tekniset kuviot tästä pikku hiljaa ala Mammallekin kirkastumaan 🙂

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.