Nips-naps

Synkähkö pilvi-poutainen päivä ja lämpötila vähän plussan puolella. Maaliskuukin jo mukavasti menossa, eikä isompia pakkasia ainakaan seuraavan kymmenen päivän ennusteessa. Tänäänpä siis olikin sitten mainio ajankohta aloittaa omenien ja päärynän leikkaaminen. Ihanan keväistä puuhaa, vain auringon paiste puuttui.
Nykyään leikkaaminen sujuukin jo ihan ripsakkaasti, eikä jokaista oksaa tarvitse enää miettiä niin hurjan pitkään. Leikkausta kyllä nopeuttaa myös se, että pitkin talvea olen katsellut puita ”sillä silmällä”, eli etsiskellyt poistettavia oksia:) Omenat yletinkin vielä leikata maasta käsin, mutta päärynän ylimpien oksien poistoon tarvitsikin jo nousta tikkaille.

Jonkin verran oksia sitten ompuista lähtikin. Tuosta lähimmästä kaikista vähiten. Puut ovat eri lajikkeita ja jokaisella on vähän omanlaisensa luontainen kasvutapa. Keskimmäinen omenapuu onkin vähän ongelmallinen, sillän luulen, että sen juuret ovat jääneet oikaisematta, eikä taimi ole oikein juurtunut kunnolla:( Muista on saanut ottaa tukiseipäät jo pari vuotta sitten pois, mutta ilman seivästä  tuo omgelmapuu sitten menikin nuokahtamaan ihan vinoon. Nyt se on jängettynä väkisin suoraan tuon seipään avulla, enkä uskalla poistaa sitä. Liian vahva tuki myös osaltaan estää puun normaalin juurtumisen. hankala noidan kehä:( Olisi tarkoitus yrittää saada puun juuristoa vahvistumaan ja samalla oikaista puu kunnolla, katkaisemalla puun juuria täältä etupuolelta, ainakin lapion syvyydeltä. Tämä piti tehdä jo viime vuonna, mutta tällä kasvukaudella tuo homma olisi nyt viimeistäänkin tehtävä!

Oli tarkoitus viimeistään tänä keväänä napsia puista myös nuita alimpia oksia, sillä ne ovat aikalailla ruohonleikkuun tiellä. Ne myös hankaavat verkkoihin. en kuitenkaan ainakaan vielä sitä jostakin syystä tehnyt?! Toisaalta olisi ihanaa jos lapsetkin ylettyisivät poimimaan omppuja maasta käsin. No katson vielä huomenna, josko kuitenkin ainakin tuosta kauimmaisesta napsaisisin pari alimmaista pois. Ainahan se olisi parempi, mitä nuorempana oksat poistaisi, jäisi mahdollisimman pienet haavatkin.
Muutamiin oksiin laitoin noita kivipainojakin. Lieneekö nyt edes siihen oikea ajankohta, mutta haluan kuitenkin kokeilla, josko oksat vaikka asettuisivat vähän paremmalle hollille!

Päärynäpuu ennen…

Ja jälkeen leikkauksen. Aika paljon lähti nyt päärynästä, toivottavasti se ei nyt ihan hurjistu kasvamaan. Siinä oli vain niin tosi monta toisiaan hankaavaa, aika isoakin oksaa, jotka oli parempi nyt poistaa. Aikaisempina vuosina olenkin lähinnä vain rajoittanut puun latvuksen hurjia vuosikasvuja ja poistanut kilpalatvoja. Nyt puusta tuli ainakin minun mielestäni paljon ilmavampi ja kauniimpikin. Hankala vain oikein tuosta kuvasta ottaa selvää, kun takana kasvava koivikko ”lisää” oksia huomattavasti:) Päärynän kasvuvauhti on kyllä paljon kovempi kuin ompuilla, latvaan asti ei enää todellakaan yltänyt maasta käsin.

Tässä kuvassa päärynäpuu onkin sitten vielä ihan vauvana ja kasvarikin vasta keskeneräinen.

Vauhtiin päästyäni leikkasin muös rautatieomenapuun. Siitäkin napsin nyt suhteellisen runsaalla kädellä. Haluan puusta ilmavan ja sateenvarjomaisen, joten leikkasin kaikki liikaa alaspäin sojottavat oksat pois. Jäljelle jääneet oksat lyhensin niin, että kasvua jatkava silmu jäi oksan yläpuolelle. Näin leikaten oksat kohenevat vuosi vuodelta hieman ylöspäin, eivätkä makaa pitkin runkoa.

Myös kasvihuoneet viiniköynnös (Zilgan siementaimi) sai kyytiä;) Kuivat lehdet vain pöllysivät, kun kiskoin pisimpiä oksia irti kasvarin kattorakenteiden väleistä. En halua, että köynnös peittää koko katon, ainakaan vielä, sillä vaikken tänä vuonna kovin montaa tomaatin taimea aiokkaan laittaa kasvamaan, niin en halua kuitenkaan luovuttaa kasvaria kokonaan rypäleellekkään. Joskus tulevaisuudessa haaveilen yhä kasvattavani runsasta tomaattisatoa, nam<3

Nyt löylyihin löysyttelemään leikkaamisessa jumiutuneita hartioita ja niskaa. Oikein rattoisaa maaliskuun jatkoa kaikille!

Loppuun vielä ihana linkki. Katselin täältä eilen illalla suorana  klo 10.30 (suomen aikaa pari tuntia myöhempään) tulleen Gardeners` Worldin tämän vuoden ensimmäisen jakson<3 Olin ihan fiiliksissä Montystä;)  Ja Nigel oli saanut kaverikseen pienen tyttökoiran<3

20 Comments

  • Apua, siellä jo mennään pitkällä keväässä, kun puita on päästy leikkaamaan, meillä on vielä lunta ihan liikaa, ei puhettakaan että pääsis lähellekään hedelmäpuita 🙂 Mutta kevät se on kuitenkin tulossa 😀

  • Tuo urakka on minulla vielä edessä. Meidän omenapuut on jo aika isoja ja leikkaaminen vaatii tikkailla keikkumista. Jotenkin se vaan on ihan kivaa ja kuuluu kevääseen.

  • Onpa komea rivistö omppupuita leikattuna. Täällä meillä omenapuut (tasan kaksi) ovat vielä leikkaamatta. Kaunis kasvihuone odottamassa istutuksia.

  • Leikkuupuuhat on olleet mulle aina vaikeita ja en ole niihin aikaisemmin edes yhtään perehtynyt. Nyt olen opetellut leikkaamaan lähinnä ruusupensaita . Tosin meillä ei olekaan pieniä omenapuita, yksi iänikuisen vanha omppupuu, josta viime vuonna sahattiin valtavan iso asenteella; jos puu kuiolee, niin sitten kuolee. Selvis ja kasvatti lehdet ja kukat normaaliin tapaan. Mietitään uskaltaiskohan leikata vielä toisen oksan…

  • Ai onko Gardener's World jo alkanut, täytyykin alkaa seuraamaan! BBC:ltä tulee nyt myös mahtava Montyn juontama Big Dreams, Small Spaces, jossa tavikset rakentavat omia pikkupuutarhoja Montyn ohjeilla. Loistavaa viihdettä 🙂

  • Huihai, sinähän olet jo pitkällä kevättöissä! Leikkausasiat ovat minulle hieman hebreaa, kiitos rautatieomenapuun leikkausvinkistä <3

  • Oletpa ollut ahkera. Ihanan näköistä. Minä olen ollut siinä käsityksessä ettei päärynää tulisi kauheasti leikata. Mitä lajikkeita nuo omput ovat, tekevätkö hyvin hedelmää? Minä haaveilen aina vaan uusista omppupuista.

  • Kyllä tänäänkin on kevään tulon usko ollut koetuksella, sillä lisää räntäistä lunta sadellut koko aamupäivän:( Onneksi kuitenkin suojan puolella ollut!

  • Joo, minä pääsen noiden kanssa vielä vähällä, kun ovat niin pieniä! Keväistä tuo homma kyllä tosiaan on, oikein odotan sitä joka vuosi ja suunnittelen leikkaamista pitkin talvea, aina kun kuljen puiden ohitse:)

  • Tässähän on vielä hyvin aikaa leikata, ainakin tämä kuukausi ja tietty sen mukaan vielä ensi kuutakin, riippuen siitä missä päin suomea asustelee ja miten kevät etenee.

  • Kiitos! Niin ja mitä suuremmaksi puut tulevat, sitä haasteellisempaa tuo leikkaus sitten on. Onneksi mitään puitahan ei ole koskaan pakko leikata, poistaa vaikka vain kuolleet oksat! Itsekin aluksi harkitsin vakaasti, että antaisin noiden kasvaan ihan luonnolliseen muotoonsa, mutta sitten en kuitenkaan lopulta malttanut pitää saksiani noista erossa;D

  • Minustakin oli alussa ihan kammottavaa aloitella noiden laikkaamista! Kiersin ja kiersin kirjan kanssa puita ja mietin puoli tuntia yhden oksan leikkaamista:) Vuosi vuodelta homma on käynyt helpommaksi ja nyt jotenkin tuntuu, että sitä vain näkee, mitkä oksat kannattaa poistaa ja mitä jättää. Aika varovaisesti toki vieläkin leikkaan, vain sen mitä on "pakko". Haluan säilyttää noiden olemuksen mahdollisemman luonnollisena, enkä tavoittelekaan mitään sateenvarjomallia, jollaisia näkee alueellamme todella paljon.

  • Kyllä on alkanut! Kiitos tuosta vinkistä, täytyykin katsoa milloin tuo tulee, Montya voisi katsella vaikka joka päivä<3

  • Löysin itse alkujaan ihan hirmu hyvät ohjeet rautiksen leikkaamiseen jostakin blogista, muistaakseni sieltä Vuodatuksen puolelta. Sieltä olivat vain kaikki kuvat hävinneet:(

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.