Pelakat poliklinikalla

Aurinkoinen ja talvisen keväinen viikonloppu takana. Vaikka ulkona oli mitä kaunein sää, en oikein saanut itseäni ja pesuettani raahattua ulos aurinkoon. Miksiköhän?! Jotenkin olen niin kyllästynyt pihan paksuihin lumikinoksiin, että se vähäinen ulkoilu mitä viikonloppuna sain aikaiseksi, suuntautuikin jälleen metsän siimekseen, missä lumettomiakin kohtia oli ihana mukavasti näkysällä.

Olin jo jonkin aikaa katsellut pitkiksi hujahtaneita pelargoneja ”sillä silmällä” ja tänään päätinkin vähän pätkäistä enimpiä roikkuja pistokkaiksi. Hämärämmällä makkarin ikkunalla varret olivatkin kasvaneet paljon, aulan ikkunalla talvehtineita pidemmäksi. Varret olivat kurotelleet kohti keskellä olevaa pientä kasvivaloa, useita kymmeniä senttejä.

Nämä aulan yksilöt olivat selvästi paremmassa hapessa muutenkin, sillä ne ovat saaneet paistatella ison Valoya Oy:n kasvivaloni alla jo useita kuukausia ja ikkuna on lisäksi etelän suuntaan. Muutaman pistokkaan napsaisin myös näistä aulan kasveista, sillä kyllähän niihinkin oli lisäysmateriaalia ihan kivasti kertynyt. Kunhan kevät tästä vähän etenee, uskaltanen ottaa näistä vielä vähän lisääkin pistokkaita.

Pistokkaat leikkasin terävällä mattoveitsellä ja jätin jäljelle vain kaksi ylimmäistä lehteä. Napsin pois myös varressa olevat pienet ”lehdykkäiset”.

Tökkäsin pistokkaiden päät tuohon Neudorffin juurtumista edistävään jauheeseen ja laitoin sitä myös pistokkaiden kasteluveteen.

Laitoin pistokkaat sittenkin tuollaisiin muovisiin potteihin, vaikka aluksi pyöräyttelinkin sanomalehtipotteja. Ehkäpä kosteus säilyy hieman paremmin noissa muovisissa, sillä lampun alla multa kuivuu ennätysvauhtia.

Kuvan ottamisen jälkeen virittelin vielä pistokkaiden päälle vähän muovikelmua. Toivottavasti mahdollisimman moni jaksaa lähteä kasvamaan. Suunnittelin vähän mielessäni istuttavani näistä sekalaisen seurakunnan johonkin suureen astiaan terassille. Olen siis päättänyt jälleen tänäkin vuonna pitää kesäkukkaostokseni ihan minimissä, ehkäpä vain jokunen orvokki alkukeväästä. Pelakat ja keijunmekot saavat riittää. Yritän nyt kovasti säästää rahaa ja aikaani kesän suurempiin projekteihin ja tietty sille Viron reissulle:)

Tästä kyllä pitäisi saada eräskin keijunmekon taimi kesäkukaksi, ainakin itivät jälleen kerran huikealla prosentilla. Joka vuosi epäilen itävyyttään ja kylvän ihan liian runsaalla kädellä:(

Vanhoista siemenistä löytyivät myös nämä muutamat pelargonit ja latva-artisokat. Olen pysynyt edelleen päätöksessäni olla tilaamatta uusia siemeniä, vain muutaman hyötykasvin ja tuoksuherneen olen ostanut kaupasta.

Tähän loppuun vielä muutama kuva eiliseltä metsäretkeltä. Jyrkkien kallioiden päältä oli virrannut vettä, muodostaen huikeita puikkorivistöjä. Nyt en jaksanutkaan könytä kallioiden päälle, vaan kiertelin niiden reunoja. Kovin jyrkkiä nuo ovat ja kuvaan (varsinkin kännykällä) oli vaikea vangita niiden todellista jyrkkyyttä.

Aurinko kultasi osan puikoista ja näky oli lumoava<3 Kumpa sitä vain osaisi olla onnellinen myös näistä talvisen luonnon ihmeistä ja malttaisi vielä mielensä keväthössötyksen suhteen. Maaliskuun alun päivät näyttäisivät vielä Forecan ennustuksen mukaan olevan pakkasella ja ensi yönä pitäisi kiristyä melkein -15 asteeseen. Mikäli kymmenen vuorokauden ennusteeseen on uskomista, alkaisi kuitenkin ensi viikonloppuna lauhtumaan ja olipa ennusteessa tuolloin myös vesipisaran kuvia! Siispä päästänkin nyt ilmoille ihan varovaisen hiljaisen hurraa-huudon;D

Mukavaa alkavaa viikkoa ja ennen kaikkea, ihanaa maaliskuun alkua<3

5 Comments

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.