Ruskeaa ja ripaus vihreää

Ihania auringon pilkahduksia ollaan saatu pitkin viikonloppua ja tänään sunnuntaina oikein ”porotteli” pidemmänkin aikaa. Ensimmäiset kuvat ovat Haikon kartanolta, jossa vietimme perjantain ja lauantain välisen yön työpaikan koulutuksen merkeissä. Kivaa oli ja nyt ollaan taas paljon viisaampia ;D Aikataulu oli kuitenkin harmillisen tiivis, eikä minulle oikein jäänyt aikaa kierrellä kartanon puutarhassa. Siellä oli yksi ihana lampikin, jonka näin vain auton ikkunasta:(

Tänään onkin sitten lähinnä lepäilty, vain pikku hommia jaksellut, kun flunssaakin pukkaa ja kyllä, tunnustan, kävihän tuo reissu vähän Mamman kunnon päälle ;D Sen verran kuitenkin jaksoin, että kipaisin kameran kanssa etsiskelemässä niitä harvoja, edelleen vihreitä kasveja. Tietysti havut vihertää, mutta tähän aikaan vuodesta on hurjan kivaa nähdä puutarhassa myös muutakin vihreää. Päätinkin juuri äsken kuvauskierroksella, että ensi kaudella hamstraan edelleen lisää jouluruusuja. Jonkin verran niitä jo pihalta löytyy, mutta suurin osa on vielä niin pieniä, saatuja siementaimia, että kukintaa saa edelleen odotella. Jos vain eteeni tulee, niin haluaisin mieluusti lisää kukinta ikäisiä yksilöitä. Nämä kuvien haisujouluruusut (?) ovat kyllä kasvaneet hurjasti, sillä olivat istuttaessani yhden lehden kokoisia siementaimia. Vieläkään en kyllä löytänyt yhtään merkkiä tulevasta kukinnasta. Kauniita vihreitä kuitenkin ovat ja siksikin niin arvokkaita tähän aikaan vuodesta.

Tässä keltapeippiä, jonka lehdet ilahduttavat juuri tähän aikaan vuodesta kaikista eniten. Tätä voisi levitellä sitten tuonne tulevan lammikon rannallekin.

Tässä mielenkiintoinen uutuus on kirjokalmojuuri (Acorus calamus `Variegatus`), jonka tilasin jo alku kesästä Paratiisin taimitarhalta. Olin ajatellut sitä kostealle ojan penkalle, mutta kuinkas ollakkaan, nythän tämä on aivan täydellinen kasvi lammikon rannalle. Tämän pitäisi kasvaa myös ihan vedessäkin. Tuossa putken vieressäkin sillä tulee olemaan mukavan kosteat oltavat, sillä putkestä purkautuu pitkälle kesään vettä ja paikka on kostea. Siitäpä tulikin mieleen, että valkoinen varjoliljan mukula pitäisikin pelastaa tuon putken takaa johonkin vähän kuivempaan, se kasvoi tänä vuonna kituliaan kellertävänä, kärsien varmaankin alueen kosteudesta.
Kalmojuuren takana kasvaa tiarellaa, joka on myös edelleen kauniin vihreää.

Tämä tuntematon imikkä on kaunis lähes ympäri vuoden! Kunhan tämä vielä vähän tästä kasvaa, niin uskaltanen napata tätä myös lammikon rannalle. On se vaan mukavaa kun alkaa saamaan jo jakopaloja oman pihan kasveista!

Puksia pitäisi saada ehdottomasti lisää! Tämä ainokainen yksilö on toipumassa ensimmäisen keväänsä kärähtämisestä, enkä ole vielä hennonut sitä leikellä. Kunhan tuo tuosta vielä vähän vahvistuu, niin aloitan sen saksimisen ja yritän juurrutella leikatut oksan päät.

Kaikki kolme puutarhassa kasvavaa varjohiippaa, ovat niin ikään vihreitä edelleen. Ja mikäli tämän kesän uudet tulokkaat käyttäytyvät samoin kuin tavallinen tarhavarjohiippa, niin odotettavissa olisi lähes ympäri vuoden kestävää vihreyttä<3

Tämä Corydalis (`Craighton Blue`) ihahduttaa myös vihreydellään lähes/kokonaan vuoden ympäri. Tätä täytyy myös levitellä ympäri puutarhaa 😉

Suikeroalpi ja rakkaat sammaleet virehtävät kauniisti. Kosteus räjäytti sammalkasvustot kivien päällä täyteen loistoonsa<3 Huumaannuin viimeisimmän Kotipuutarha lehden sammal artikkelista, haluan alkaa itse lisäämään erilaisia sammalia. Minulla odotteleekin jälleen syyslomalla tuomani kassillinen sammalia, jotka keräsin isäni metsästä Keski-suomesta. Niistä piti kyllä askarrella uusia sammalpalloja, mutta ehkäpä kokeilen laittaa ainakin osan kasvamaan.

Vuorenkilpi, entinen inhokkini ;D

Salainen syreenimaja oli täyttynyt pudonneita lehdistä. Haravoin varovaisesti penkin edustan. Penkan reunalla kasvaa tuoksukurjenpolvea, jonka lehdet ovat vielä osittain vihreät, vaikka keltaistakin joukossa jo on.

Siemenestä kasvattamani vaaleanpunainen harjaneilikka oli vihreäna koko viime talven ja edelleen näyttäisi jatkavan samalla vihreydellä. Näihin tuli loppukesästä yksi pikkuruinen kukinto, toivottavasti ensi kesänä saisin nauttia runsaammasta kukinnasta. Patjarikko kuvan alareunassa näyttäisi myös viihtyvän paikassaan, kiven kupeessa. Tätä voisikin levitellä sinne tänne, pitkin tuota kolmen kiven penkkiä.

Kolmen kiven penkin toisessa päässä vihertävät sormustinkukat ja neilikat.

Talonvierus penkin kivikko laajeni jälleen hieman jokin aika sitten. Sain laitettua kiviä myös tuonne alueen yläreunaan. Kivien tukemana tuonne laitan sitten viimeistään keväällä lisää multa/hiekkamaata ja lisää kivikkokasveja. Mikäli kiviä vain jää lammikon rakentamisesta, olisi ajatuksissa laajentaa tuota kivikkoa myös alueen toiseen päähän. Keskelle saisi ainakin toistaiseksi jäädä tuo akankaali, joka sekin on edelleen mukavan punertavan vihertävää.

Loppuun vielä lohduttomalta näyttävät kuvat lampiprojektista:) Mutta hei, hommat jatkuu keväällä ja onhan siellä jo vähän vettäkin;) Nyt projekti on peitetty maanrakennuskankaalla,ettei savet liettyisi sateissa niin pahasti ja reunan hyllyt säilyisivät ehjinä. Keväällä otan vielä kankaan pois, muotoilen reunat uudelleen ja levitän kumin alle jyrsijäverkon ja ehkä myös routaeristeeksi ohutta solumuovia (Termonova Oy), jota meillä on iso rulla. Onneksi tässä on  nyt koko talvi aikaa suunnitella, yritän suunnitella kerrankin homman niin hyvin, ettei suurempia ylläreitä tulisi eteen. Vaan varmaahan se on, että ilman yhtään yllätystä ei tuokaan projekti valmistu, mutta vaikeudethan on tehty voitettaviksi:) Onneksi minulla on myös koko talvi aikaa psyykata itseäni, sillä tällä  hetkellä olen aika hermona.

Laitelkaahan muutkin nyt nopsasti postauksia pihanne vihreistä perennoista, olisi ihanaa löytää uusia vinkkejä, joilla saisi talvipihansa vihertämään entisestään. Tähän aikaan vuodesta kaikki elolliselta näyttävä on arvossa arvaamattomassa<3 Mukavaa alkavaa viikkoa, jossain päin pitkää maatamme, se taitaa tuoda jo vähän sitä valkoistakin, jonka nimeä en viitsi edes mainita ;D

26 Comments

  • Vihreinä säilyvät kasvit ovat tosiaan arvokkaita, aina syksyllä sen tajuaa. Havut ja perennat raikastavat näkymiä niin kivasti kaiken tämän ruskeuden keskellä. Täällä eteleässä kun se lumikaan ei kovin aikaisin tule. Mukavaa viikkoa sinullekin =)

  • Niin on vihreän ja vehreän näköistä vielä. Meillä on jo lumipeite maassa ja maisema on ihan erinäköinen. Kauniilta näyttää tuo Haikon kartano, itse en ole siellä koskaan käynyt. – Mukavaa viikkoa Minna!

  • Onpa tullut aikamoinen monttu! Ainavihannat on kyllä mukavia, kun ne ovat niin näkyviä jokaisena vuodenaikana. Nuo Euonymukset Emerald's gold ja Emerald's Gaiety on mukavia pikku pensaita. Leviävät kivasti ja ovat aina näyttäviä 😉 Laitoin tähän vinkiksi, jos tykkäät ainavihannista,eikä sulla satu vielä olemaan 😉

  • Täytyy myöntää, että puutarha ei ole tähän vuodenaikaan mikään kaunistus. Raikkaan vihreitä kasveja saa hakea, mutta niiden löytyminen tuntuukin sitten hyvältä. Montaa sorttia sinulle kuitenkin tuntuu löytyvän. Haisulijouluruusussa on hauskannäköiset lehdet. Tuota imikkää en tunnista, minulla on 'Sissinghurst Whitea', jota pidän kuin kukkaa kämmenellä. Varjohiippoja voisi hankkia lisääkin. Ne ovat niin suloisia. Puksin kyllä hankin ensi keväänä. Nuo sorvarinpensaat joutuivat minulla heti pupujen suihin.

  • Vielä mentiin metsään Savossa ja poimittiin suppilovahveroita osin lumen alta. Vain sitkeimmät sienestäjät on enää jäljellä tähän aikaan vuodesta 🙂 Terveiset täältä Kuopiosta!

  • Onpa teillä ollut hienossa paikassa työreissu 🙂 Hieno tulee vielä tuosta altaastasi, ei se mitenkään masentavalta näytä minusta. Olen varma, että saat siitä upean istutuksinesi. Hienon näköiset liuskalehdet jouluruusulla. Meillä kivat talvivihreät: mahonia, kurjenpolvet, ikiviuhko, rönsyansikka ja grönlanninhanhikki.

  • Nyt on kyllä arvossaan nuo vielä vihreänä säilyvät perennat kuten myös punertavat akankaalit yms. Itsekin tänään tutkailin että miltä se meidän piha nyt näyttää ja kivasti rytmittävät näkymää nuo vihreytensä säilyttävät kasvit. Niitä pitää vielä istuttaa lisää. Keltalehtistä suikeroalpia mietin myös johonkin laittaa. Sitä ei vielä meidän puutarhasta löydy.

    Ihana tuo sinun lampiprojekti 🙂 Kiva nähdä millainen siitä kehkeytyy.

    Syksy vain tuntuu jatkuvan, joten pihatöitäkin voi vielä tehdä jos vain puhtia piisaa..

  • Mahonia taisikin jo tuolla tulla ikivihreistä mainittua, mutta myös taponlehti ja varjoyrtti sekä pikkutalvio vihertävät läpi vuoden.
    Monta kertaa olen Haikon kartanon nähnyt joelta päin, mutta koskaan ei ole tullut siellä poikettua.

  • ihanan vihreää, ei uskoisi, että ollaan marraskuussa.

    Between mainitsikin jo tuossa varjoyrtin, toinen ihana on taponlehti.

  • Luinkin postauksesi vasta nyt. Ehdin siis postata vähän samasta asiasta. Eli ajatukset taitavat pyöriä meillä samoilla linjoilla. 🙂
    Todella ihania kasveja sinulla. Minullekin tuli oikein jouluruusuhimo, kun olen katsellut omassa pihassa ja muiden blogeissa jouluruusuja. Minulla ei olekaan vielä tuota haisujouluruusua. Sen lehdet ovat tosi viehättävät.
    Tuota kirjokalmojuurta, imikkää ja varjohiippaa mäkin haluaisin. Ja eiks ookkin ihanaa, kun hommat voivat jatkua keväällä uudella innolla. Kyllä teidän lampikin valmistuu.
    Puutarhahan ei ole koskaan niin kaunis kuin se on ensi vuonna. 🙂

  • Totta! Mieleeni muistui lisääkin puutarhassa kasvavia vihreitä, voisihan sitä tehdä aiheesta vaikka toisenkin postauksen, mutta pitäisi vain päästä ulos kuvailemaan valoisaan aikaan. Sepä ei oikein enää onnistu kuin viikonloppuna ja silloin saattaakin olla jo lumi maassa?! 🙁

  • Tännekin jo loppuviikoksi on povattu ainakin räntää. Toivottavasti ei vielä tulisi, kyllä sitä talvea kerkiäisi kärvistelemään vähän myöhemminkin, vaan antaahan se lumi suojaa pakkasia vastaan. Puolensa siis lumellakin 🙂

  • Hei kiitos vinkistä, kivalta näyttää! Suikerosorvarinpensas ilmeisesti suomeksi. Laitanpa tämän korvan taakse, jos tulisi vaikka joskus vastaan 😉

  • Totta, kyllä nyt saa tehdä oikein hartiavoimin töitä löytääkseen edes jotakin kaunista.
    Tein vähän selvitystyötä ja tuo oma imikkäni saattaisi olla `David Ward`. Olen saanut aarteen ystävältä<3 T jos luet tätä, niin voisitko vahvistaa nimen?:)
    Vai ovat sorvarit pupujen herkkua, voi harmi. Meillä on yksi rusakko oikein kotijäniksenä. Kun tullaan pimeällä kotiin, niin tosi usein se on meitä pihalla tai kotitiellä vastassa. Mietitään usein, että onko se aina vaan sama yksilö vuodesta toiseen?! pitäisi saada kiinni ja korvamerkitä;D

  • Oho, vai että vielä sienessä!! Minä taasen olin maanantai-iltana sellaisella sieniviljely luennolla. siellä neuvottiin miten voisi perustaa itselleen kotiin tai omalle pihalle sieniviljelmän:) Innostuin kyllä aiheesta, tiedä vaikka voin joku kerta poimia kastikesienet oman pihan pölleiltä 😉

  • Kiitos tsempistä, eiköhän se siitä kun vain pääsen sitten keväällä oikein kunnolla tuon lammen kimppuun. Nyt katson joka ilta, ennen nukahtamistani, sellaista haaveilukuvaa yhdestä lehdestä<3
    Ai niin onhan meilläkin tuota grönlanninhanhikkia! Rönsyansikkaa olen ihastellut naapurillamme, voisinkin joskus pyytää palasen 🙂

  • Tosiaan joka vuosi tähän aikaan tuntuu, että lisää vihreää on istutetava 🙂 Elämme vihervaje aikaa! Täytyisi lähteä joku päivä oikein kunnolla metsään, siellä sitä olisi vihreää kerrakseen, sammaleet ja havupuut<3
    Minua oikein jännittää, että mitä tuosta lammikosta tuleekaan. Yritän nyt talven aikana suunnitella projektia huolella ja sitten keväällä käyn hommiin. Olen päättänyt jättää nyt ensi kaudelta tomaatit kokonaan pois, voin täysillä keskittyä lammikon tekemiseen. Tomaattien sijaan voisinkin esikasvatella jotakin lammikon reunoille sopivaa 😉
    Puhti on nyt vähän hyytynyt kun kelitkin muuttuivat sateisiksi ja pimeys valtaa maiseman jo aikaisin illasta. Ajatukset ovat jo uudessa kaudessa:)

  • Todellakin, olin ihan unohtanut taponlehden ja pikkutalvion, niitäkinhän meiltä löytyy. Varjoyrtti on hankintalistalla:)

  • Ääh, no nyt on sitten luvattu loppu viikolle lunta tänne eteläänkin. Toivottavasti sulaisi vielä pois ja vaikka vasta jouluksi sataisi sitten muutaman sentin 😉

  • Tämä on sitä aikaa kun mieli ja silmät kaipaavat vihreää<3
    Jouluruusuhimo, hihi kyllä meillä on sitten moninainen "taudinkuva" ;D
    Meidän pitäisi kyllä joskus järjestää blogistien kasvivaihto! Tuon kirjokalmojuurenkin pitäisi olla ilmeisen kova levistymään, joten ilolla siitä sinulle palan jakaisin. Toivottavasti ainakin Marketanpuiston blogitapaaminen uusitaan ensi keväänä! Voi kuinka lämmöllä sitä nyt muisteleekaan noita kevään ja kesän tapahtumia ja tapaamisia<3

  • Kevät se tulee ensi vuonnakin. Huoli pois, saat lampesi silloin. Mä olen pari kertaa pitänyt "viimeistelyvuoden", jossa lähinnä saatan loppuun keskeneräisiä juttuja, kunnostan penkkejä ja siivoa. Ne on tylsiä kesiä ne, mutta niistä on paljon hyötyä 🙂

  • Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Me aina ihmetellään, miten sienten aivoituksia ei voi ymmärtää tai ennustaa, ne tulevat milloin tulevat ja juoksuttavat meitä ympäri metsiä. MItä sieniä kurssilla suositeltiin viljelytarkoituksiin? Tosi jännä olisi kokeilla! Täällä sienikausi on nyt virallisesti ohi, sillä lunta on satanut pitkin viikkoa ja maa on lumen peittämä ja jäässä. Tsemppiä marraskuuhun, eikö kohta voi jo alkaa kasvattamaan siemeniä sisällä odottamaan tulevaa kevättä!

  • Minulla on jatkuvasti menossa sekä viimeistelyä, että useita uusi projekteja 🙂 Pitäisi kyllä itsekin nyt pidättäytyä ainakin ensi vuonna uusilta ja keskittyä ihan tosissaan tuohon lammikkoon! Harmi vaan kun aina on muita "tärkeämpiä" juttuja tekemättä, niihinkin on uhrattava aikaa.

  • Yritän jossakin vaiheessa tehtailla postauksen tuosta sienien kasvattelusta, mutta niitä voi tosiaan kasvatella ihan sisätiloissakin! Luennoitsijallakin oli kasvanut upeat itiöemät hänen kylppärissään ;D
    Siemenluetteloita jo odottelen <3

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.