Voihan tikankontti ja pioninmekko

Varsinaisen kiirettä on pidellyt kun ollaan huideltu koko loppuviikko pitkin eteläistä Uuttamaata, sekä yritetty käydä uimassa joka päivä:) Viikolla kävin lasten kanssa Irjalan taimistolla Vihdin Irjalassa. Sain jo talvella vihiä tästä taimistosta ja talven pimeinä iltoina kahlailin heidän taimiluetteloaan ja haaveilin kasveista <3 Nyt kun näin punalehtiruusun Westersillä ja muistin Sailan viime vuotisen ehdotuksen punalehtiruususta tuonne luonnonalueelle kaivamalleni istutusalueelle, niin suuntasin auton nokan kohti Irjalaa. Taimisto sijaitsi upean vanhan kansakoulun pihapiirissä ja pääsin jutustelemaan omistajan kanssa molemmista lempiaiheistani, kasveista ja entisöinnistä <3 Sain mukaani kaikki haluamani taimet ja vaikka osa taimista olikin vielä melko pienikokoisia, niin se oli kyllä otettu huomioon hinnoittelussa! Kokonaisuudessaan hurmaava pikku taimisto, suosittelen lämpimästi!
Puutarhassa tapahtuu kummia 😉 Tuollainen hauska pollukka kasvaa vasta keväällä istutettuun kruunutikankontin (Cypripedium reginae) varren päähän! Käyn joka päivä häntä katsomassa ja odottelen kukan avautumista malttamattomana.

Samaisessa penkissä tämä vuokko, Wild Swan on avannut myös yhden kukan. Kukan kauneus piilee sen takapuolella, sillä terälehtien kääntöpuolella on joka toinen lehtensä violetinsininen<3

Kääpiöängelmälle löysin vihdoinkin toivottavasti mieluisan paikan, tämä ängelmä nimittäin viihtyy sisariaan aurinkoisemmassa paikassa ja levittäytyy mattomaisesti viihtyessään. Laitoin sen uusimman koristeomenapuu Aamuruskon alle, aurinkoiselle kummulle.

Kielokin (jee, löysin tämän viimein Vakka-taimesta) lehdet ovat kauniit, toivottavasti näen kukintansa sitten ensi keväänä!

Samaisella alueella kielokin kanssa kasvavat nämä nimettömät iirikset ja kukkivat vieläkin kauniisti, paikkansa on puoli varjoinen. Kasvupaikkaa hieman vaihtelemalla, saa samasta kasvista muuten nauttia pidempään. Tämän olen saanut huomata mm. Sarah Bernhardt pionin kanssa, kun sitä on meillä täydessä auringossa, sekä tuossa I sammalkiven kupeessa vähän varjoisammassa.

Ainokainen sormustinkukan taimi se vaan kukkii ja kukkii. Alimmaiset kukat jo putoilee, vaikka ylimmäiset ovat vielä täysin kiinni.

Tein eilen ehkäpä tämän vuoden viimeiset perennakylvöt, snif! Toisaalta iloitsen kovasti noista pienistä siemenöisistä, joita sain vielä ripotella multaan. Yhdessä pussukassa oli juuri sitä Sailalta saatua Apricot Beauty sormustinkukkaa, jota odottelin tuosta ainokaisestani kasvavaksi. Nämä ovat kyllä ilmeisesti sellaisia risteytymisen mestareita, ettei kait varmasti voi uskoa näistäkään siemenöisistä kasvavan ”kalsarikukkia”, ennenkuin avaavat lopulta kukkansa;D

Valkoinen tädiltäni saatu pioni tuoksuu ihanalle, kukakohan hän onkaan? Juurakko on ainakin reilut kolmekymmentä vuotta vanha.

Tämä rehottaja se vaan availee hiljakseen uusia kukkia, tykkään tästä, vaikka se hautaakin kaikki muut alleen:) Olen hiljakseen siirrellyt sen helmojen alta muut kasvit parempiin paikkoihin.

Kasvimaalla alkaa sammarit availemaan nuppujaan<3 Myös aika myöhään istuttamani pottu `Blue Congo`on noussut pintaan. Latva-artisokatkin lihovat ja pelkään joka yö peurojen vierailua, pitäisi jo viimein saada viriteltyä se verkko noiden turvaksi!!

Elävä kate valkkareiden juurella;D

Maissit kituuttavat, lieneekö niille liian väkevä maa, sillä lantakasa oli tuossa kohdassa koko talven?!

No tästä mamma kyllä huumaantui ihan tyystin<3 Tuoksuesikko viime vuotiselta Mustilan reissulta. Tähän aukeaa kukkia ainakin neljään kerrokseen, hurmaannun yhä enemmän esikoista  kun tajuan, että ne eivät kuki ainoastaan vain keväällä, vaan ilostuttavat kukinnallaan pitkin kasvukautta!

Irjalan taimiston reissulla hurautin takaisin tullessa Katin sisustusnavetan kautta ja nämä jättiläismäiset salaojaputken pätkät tarttuivat mukaani. Suunnittelen näistä rakennelmia kivikkoon ja ehkä vielä laajennusta ötökkähotelliini:)

 Rautatienomenapuu kypsyttelee jo omppujaan, posket punertaa mukavasti<3

Ja taas ollaan näköjään varjotarhan reunassa, lempi paikkojani tällä hetkellä:) Vasta nyt tajuan miten korkeiksi keijuängelmät voivatkaan kasvaa! Tämä viime vuonna istutettu taimi on hujahtanut melkein rinnankorkeudelle asti. Omat siementaimeni kyyhöttävät vielä pikkuruisina nysinä;)

Tiarella `Oakleaf` lähti myöhään kasvuun, mutta onneksi oli sentään hengissä. Aamulla otetussa kuvassa on kastepisarat koristamassa ihanasti lehtiensä reunoja<3

valkokletra elää sittenkin:)

Hitsi sitten tykkään tästä kohdasta varjopenkkiä! Norjanalvejuuren kiharaiset lehdet ja karhunlaukan siemenöiset, sekä taustanaan raitalehtiset kielot<3

Kermesmarja kukkii kauniisti, marjojensa kauneutta odottelen!

koreakärsämö

punalehtiruusu, Rosa glauca

juhannuspioni

mehikasveja salaojaputkiin istutettavaksi

Joitakin uusimmista kasvihankinnoista tuossa ylemmissä kuvissa. Alimmassa kuvassa jalopähkinä, jota olen kuolannut Mustilan reissusta lähtien;)

Ai niin, kesä on muuten  nyt tosiaankin täällä! Tänään on mittari kivunnut jo yli hellerajan ja pörriäiset ja viimein perhosetkin ovat heränneet keräämään ravintoa. Nämä Herttoniemen kukat ovat sitten mieluisia kimalaisille<3

Mikähän tätä ritaria vaivaa?

rauniokilkka

Multakasan penkki sai keväällä saamamme multakasan seurauksena pienen laajennuksen. Muodon muutos teki ihan hyvää, alue ei ole enää ihan niin multakasan jämän näköinen:) Kasvejahan se vaan kaipaa ja paljon!

Loput nurmikkopläntin perustamisesta yli jääneistä maista kärräsin tuonne II sammalkiven penkin laajennukseen. Penkki laajeni luonnollisesti noiden kolmen kiven edustalle ja imaisi mukaansa mukavasti tuon katajankin. Aamupäivästä tuohon paistaa aurinko, mutta jo iltapäivästä alue jää hieman noin tammen varjoon ja lopulta aurinko kiertää täysin metsän taakse. Tuo olisi varmasti hyvä puolivarjossa viihtyville kasveille. Perustin alueen pahvi/sanomalehtikerroksen päälle. Ensin alle reilusti tuota savipitoista multaa ja sitten sekaan kompostia. Kunhan saan päätettyä tuon reunuksen materiaalin ja asennettua sen niin kärrään vielä aimo määrän turvetta joukkoon. Lopuksi kalkitus ja sanomalehti kerroksen päälle kuorrutus kuorikatteella;) Kuorikate vie maatuessaan vähäksi aikaa kasveilta typpeä, mutta kivikasan penkissä olen saanut huomata, että se on kuitenkin pienempi pahe kuin jatkuva kitkemisen tarve. Kivikasan penkki on jo vissiin kolmatta kesää lähes kitkemättä, vain korte puskee läpi yhdestä kohdasta. Täytyy vaan taas käydä dyykkaamassa sanomalehtiä jostakin:D
Reunukseen ajattelin ensin kiviä ja turveharkkoa, mutta kokeilen varmaan ainakin ensiksi, millainen siitä tulee ihan kanttaamalla.

Ja taas päästään tykittelemään! Tämä Sarah B. kasvaa kivikasan penkissä helmiorapihlajan juurella. Tämänkin sain tädiltäni ja olen melko varma sen olevan ihanainen Sarah.

Ja vielä kerran:) Nuo pienet peltolemmikit kasvavat tuossa vuorenkilpien joukossa ihan rikkaruohona, mutta ovat niin kaunis pastellinen ja hempeä yhdistelmä raskaan pionin vierellä, että ansaitsevat paikkansa.

Lemmikkien lisäksi vuorenkilpien seuraan ovat ilmestyneet myös nuo saniaiset, kasvakoot siinä niin kauan kuin vain jaksavat.

Pikkuruinen pellon reunan heinikosta kaivettu ketoneilikka availee kukkiaan, toivottavasti viihtyisi uudessa paikassaan.

Valkoiset punahatut (`White Swan`) näyttävät viihtyvän tuossa kivikasan penkissään. Tykkäävät selvästi paahteesta ja hieman hiekkaisesta maasta, johon ei vesi jää seisoskelemaan.

Myös neilikkaruusu (`Pink Grootendorst`) tykkää paikastaan auringossa<3 Tosin niin tykkäävät kirvatkin tästä ruususta:(

Lehtolaukatkin viihtyvät tuossa valoisassa rinteessä ja rikaton kuorikate nostaa pienet pinkit kukat mukavasti esille.

Ja vielä kerran pastellia;) Tämä vaaleanpunainen iisoppi on oikea lempikasvini (niiden lukuisten muiden lisäksi). Kasvi kukkii pitkään pihallamme kaikissa kolmessa värissään. Vaaleanpunaisen lisäksi valkoisena ja perinteisenä sinisenä. Minun lisäkseni myös pörriäiset pitävät näistä kovasti<3

Tässäpä jälleen potausta kerrakseen, toivottavasti jaksoitte lukea loppuun tämänkertaisen henpeän sävyisen tykitykseni;D Mukavaa aurinkoista viikkoa kaikille, helteet haihduttaa veden nopeasti ainakin astioihin istutetuilta kasveilta, joten muistakaan kastella ahkeraan kesäkukkianne!

6 Comments

  • Jalopähkinästä saatkin kunnon kokoisen puun ja kasvaa melko nopeasti. Puu on melkoinen juoppo ;O) ja oravat rakastavat sen pihkaisia pähkinöitä. Tuo puu on myös kova roskaamaan ja lehdet ovat valtavia.

  • Kuulostaa hyvälle tuo juoppous, sillä ajattelin istuttaa sen tuohon alapihalle kosteaan ja lehtomaiseen multaan. Ja oraville vaihtelua ravintoon kun nyt villiintyvät pähkinäpensaiden pähkinöistä ja tammenterhoista <3 Luinkin että lehdet voivat kasvaa jopa puolimetrisiksi, huikeaa! Putoilevat lehdethän vain lannoittavat ja suojaavat aluskasvillisuutta talven pakkasilla! Sanoo hän, jonka pihapuut ovat vielä melko pikkuruisia;D

  • Vai on tuota ängelmää kääpiöversionakin.
    Tuoksuesikko näyttää niin kesäisen kauniilta.
    Olisiko maissi kärsinyt näistä kylmistä ilmoista. Se rakastaa lämpöä.
    Mielenkiintoista nähdä, mitä noista salaojaputkista kyhäät.

  • Vakka-taimesta löysin tuon kääpiöisen, toivottavasti viihtyy ja leviää. No nyt näyttäisi ainakin tämä viikko hellivän lämöllä niin maisseja kuin meitä ihmisiäkin, vihdoinkin<3

  • Paljon mielenkiintoista oli postauksessasi. Upea valkoinen pioni, se tädiltä saatu! Kukkapenkin laajennukset on aina tarpeen, kummasti tila loppuu 🙂

  • Hih mitään pysyvia reunoja ei minun kannatakkaan rakentaa kun kuitenkin joutuu pian purkamaan reunoja ja laajentamaan alueita;) Täytyy kyllä panostaa taas alueiden kattamiseen, kitkemisessä helpottaa niin kovasti!

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.